Haluan esittää helluntaiseurakuntien johtohenkilöille minua kauan askarruttaneen kysymyksen. Tämä asia on tullut melkein esteeksi kokouksissa käymiselle. Korvat kun ei enään tahdo kestää helluntailaisten kokouksia.
Kysymykseni on:
Miksi helluntailaisten kokouksissa on niin valtava meteli?
Tarkoitan, kun musiikki on niin voimakasta, että ei juuri laulun sanoja erota rummutuksen ja muun musiikin seasta. Minulla soivat korvat jatkuvasti. On jatkuva piippaus, enkä siksi voi ilman korvatulppia ajatellakaan lähteväni helluntaikokouksiin. Otin kerran tämän ongelman puheeksi erään helluntaiseurakunnan vanhimman kanssa. Vastaus, jonka sain oli: "Ota korvatulpat mukaan kun tulet kokouksiin".
Oliko tuo vastaus mielestänne oikea? Täytyykö ihmisten todellakin istua kokouksissa korvatulpat korvissa? Eikö olisi parempi vähentää äänen voimakkuutta. Ajatteletteko te ollenkaan kuulovammaisia kokousvieraita? Entäs sitten pienet lapset, jotka joutuvat olemaan tuossa metelissä? Kuinkas heidän kuulonsa on kun tulevat kouluikään? Jos lapsi (tai aikuinen) saa kokouksissanne kuulovamman, kenen on vastuu?
Sitten esirukouspalvelu saarnan jälkeen. Silloinkin on voimakas melu. Ei juuri kuule rukoilijan ääntä musiikin yli. Miksi pitää olla niin kova meteli? Miksi ei voi olla aivan hiljaista tai vain pieni taustamusiikki?
Tarvitseeko Jumala kovaa meteliä ennen kuin kuulee ja vastaa rukouksiin?
Kysymykseni on:
Miksi helluntailaisten kokouksissa on niin valtava meteli?
Tarkoitan, kun musiikki on niin voimakasta, että ei juuri laulun sanoja erota rummutuksen ja muun musiikin seasta. Minulla soivat korvat jatkuvasti. On jatkuva piippaus, enkä siksi voi ilman korvatulppia ajatellakaan lähteväni helluntaikokouksiin. Otin kerran tämän ongelman puheeksi erään helluntaiseurakunnan vanhimman kanssa. Vastaus, jonka sain oli: "Ota korvatulpat mukaan kun tulet kokouksiin".
Oliko tuo vastaus mielestänne oikea? Täytyykö ihmisten todellakin istua kokouksissa korvatulpat korvissa? Eikö olisi parempi vähentää äänen voimakkuutta. Ajatteletteko te ollenkaan kuulovammaisia kokousvieraita? Entäs sitten pienet lapset, jotka joutuvat olemaan tuossa metelissä? Kuinkas heidän kuulonsa on kun tulevat kouluikään? Jos lapsi (tai aikuinen) saa kokouksissanne kuulovamman, kenen on vastuu?
Sitten esirukouspalvelu saarnan jälkeen. Silloinkin on voimakas melu. Ei juuri kuule rukoilijan ääntä musiikin yli. Miksi pitää olla niin kova meteli? Miksi ei voi olla aivan hiljaista tai vain pieni taustamusiikki?
Tarvitseeko Jumala kovaa meteliä ennen kuin kuulee ja vastaa rukouksiin?
Vastaukset 63
Vanhimmat
Herra sanoo profeetan kautta:
"Vie pois minun luotani virsiesi pauhu! En halua kuulla sinun harppujesi helinää."
Voisithan sinä nimim. "metelinpelkääjä" mennä uskovaisten kokouksiin. Siellä ei tarvitse musiikilla korviansa pilata. Siellä voit jopa käyttää korviasi kuulemiseen, sillä Raamattu sanoo: - Jesaja sanookin: "Herra, kuka on uskonut meidän sanomamme?" Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.
Hyvää ja onnellista jatkoa uskon tiellesi.
"Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana. "
Miten usko voi tulla kuulemisesta, kun aloittajan mukaan ei meteliltä saa selvää Herran Sanasta.
>>>Voisithan sinä nimim. "metelinpelkääjä" mennä uskovaisten kokouksiin. Siellä ei tarvitse musiikilla korviansa pilata.
Olen käynyt kokouksissa joiden musiikki tuo mieleen diskot, jossa ennen kävin. Ja totta on sekin, ettei rukouksen aikana voi juuri kenenkään rukoukseen aamenta sanoa, kun ei kuule mitä rukoillaan.
On kuitenkin helluntaiseurakunnissa poikkeuksiakin, joissa kokous etenee rauhallisesti ja järjästyksessä.
Erästä asiaa olen kyllä pohtinut viime aikoina. Kun kokouksen lopussa rukoillaan niin monet rukoilijat rukoilevat kovalla äänellä kielillä eikä kukaan selitä niitä kieliä. Varsinkin uskosta osattomat oudoksuvat tätä ja se häiritsee minuakin. Muistaakseni Paavali opetti, että kokouksissa ei pitäisi puhua ääneen kielillä ellei kukaan niitä selitä.
Koko homma tuntuu nykyisin usein teennäiseltä ja ihan kuin rukoilijat haluaisivat tuoda itseään esiin hyvinä ja armoitettuina rukoilijoina. Useissa kokouksissa on käsittämätön epäjärjästys rukoushetkissä ja sitten lisukkeena vielä tuo liian äänekäs musiikki. Minähän jätin maailman sen melskeineen ja nyt seurakunta tarjoaa yhtä kovaäänisesti samantapaista meteliä.
Yksi kaverini kertoi, että jossain telttakokouksessa oli soinut musiikki tosi lujaa ja diskovalot vilkkuivat. Lisäksi yhtyeen ympärillä leijaili savua kuin ainakin maallisissa rock-konserteissa.
Mutta kuten sanoin, ei näin tapahdu kaikissa seurakunnissa. Itse menen kokouksiin, joissa on järjästys, saa laulaa mukana ja kuunnella Jumalan Sanan saarnaa ja joissa lopussa halukkaat rukoilevat vuorollaan ja seurakunta kuulee rukoukset ja voi sanoa niihin aamenensa.
>>>Minähän jätin maailman sen melskeineen ja nyt seurakunta tarjoaa yhtä kovaäänisesti samantapaista meteliä.
Itse kärsin samasta ongelmasta, liian kovasta musiikista, joissain kokouksissa tai musiikkitilaisuuksissa. Tähän on joissain tapauksissa syynä taipumaton, nuori miksaaja. joka ei kuuntele neuvoja. Nuoret korvat kestävät kovaa ääntä. Eikä siinä auta neuvot.
Joissain tapauksissa vetäjät luulevat, että voitelu lisääntyy volyymin myötä, siitäkin on ihan omakohtaista kokemusta.
Yleensä musikkitilaisuuksien voluumiä lisätään tilaisuudes loppua kohden, koska korvat tottuvat (niiden jotka ketävät) musiikkiin ja se on tehokeino lisätä musiikin "nautittavuutta"
Toivon, että kokouksessa järjestettäisiin rukouslinja, jossa rukoiltaisiin "särkyneiden" korvien puolesta.
Minun seurakunassani ei ole tällaista ongelmaa. Havainnot perustuvat yli puolivuosisadan ajalta monista helluntaiseurakunnista, konferensseistä ym.
Musiikin ei pitäisi muutenkaan olla pääasiallista huomiota herättävää. Sitä saa kuulla kaupopissa ja kauppakeskusksissa, diskoissa ja kaikkialla, missä media on läsnä.
Entäs nuo kielet, mitä ei selitetä? Ei ne ensinkään mitään armolahjoja ole, vaan psyyken mielenkiihotuksessa aikaansaatuja. Jos ei tule selitystä, niin vaietkoot! Jos ei tätä ymmärrä, niin aikoaiskoot Raamattunsa armojahjojen kohdalta.
Eikö vieläkään helluntaiseurakunnassa tätä ymmärretä? No, aika montaa selitystä kyllä pitäisi tulla, jotenka kävisikö kato seurakunnasta ja maksajista?
Miksi menet helluntaiseurakuntaan? Rukoile ja tutki Jumalan sanaa mitä tarkoittaa seurakunta, mitä siellä tehdään. Sielullisuus, lihallisuus ja harhaopit ovat vallanneet kaikki "seurakunnat". Oikea seurakunta on hengellinen pyhien yhteys, ei helluntailaisuus, vapaakirkkolaisuus, adventismi, lestadiolaisuus jne. Ne ovat ihmisoppeja. Jos olet Jumalan Hengestä syntynyt niin koettele kaikki ovatko ne Jumalasta.
siinä on upeaa esitystä ja Ojanperä on aivan rakastettava kuoron johtaja samoin Puronen pianossa.
Seinäjoen Helluntaikokouksessa olen käynyt kerran enkä käy enää. Hirvittävää.
Hyviä todistuksia helluntailiikkeestä
Otappa 'metelinpelkääjä' seuraavaan kokoukseen mukaan kuulosuojaimet. Ja kun musisointi rämähtää soimaan, niin laita kuulosuojat päähäsi. Ja kun meteli loppuu ja saarna alkaa, niin anna kuulosuojien edelleenkin olla päässäsi. Se herättää huomiota. Ja sitten, kun joku tulee siitä kysymään, että miksi sinulla on kuulosuojat, niin ota ne päästäsi ja sano kysyjälle kuuluvalla äänellä kyseistä korvatulppia esittävää vanhemmistoveljeäsi kädellä osoittaen, että sen vuoksi koska tämä vanhemmistoveli kehoitti siihen.
Se herättää taatusti keskustelun aiheesta, sitten kokouksen loputtua.
Eiköhän ihmisillä ole noissa tilaisuuksissa korvatulpat ja tungettu vielä syvällä, ettei kukaan niitä huomaa.
Se on sama juttu kuin oopperassakin.
Kaikki oopperassa käyvät ovat siellä vain sen takia, että heidän huomataan käyneen siellä.
Ooppera on kidutusta, jonka köyhä kansa maksaa ja kaikilla on korvatulpat.
Kaikki siellä hymyilevät ja ovat tärkeän näköisinä etenkin silloin kun on media kuvaamassa ja koska ei kuulla mitään, niin taputetaan käsiä yhteen aina ylälehterillä olevan merkinantajan nyökäytyksestä.
""Kaikki oopperassa käyvät ovat siellä vain sen takia, että heidän huomataan käyneen siellä.
Ooppera on kidutusta, jonka köyhä kansa maksaa ja kaikilla on korvatulpat.
Kaikki siellä hymyilevät ja ovat tärkeän näköisinä etenkin silloin kun on media kuvaamassa ja koska ei kuulla mitään, niin taputetaan käsiä yhteen aina ylälehterillä olevan merkinantajan nyökäytyksestä.""
Nauroinpa oikein helluntailaisittain eli siis väkevästi...
8D näinkö, siten siis, että ihan kitalakehen asti näkyy? :)
"Kaikki oopperassa käyvät ..." "että heidän huomataan käyneen siellä."
No jopas on asenteellista! Minä käyn oopperassa ja vielä ihan käyn elokuvissakin katsomassa N.Y.C Metropolitan oopperoita. Minua ei oopperassa kukaan tunne enkä minä tunne sieltä ketään.
Paljon on väkeä oopperassa maakunnista tulevat bussilasteittain, ja hekö siellä sitten haluavat näyttäytyä ja kenelle? tuntemattomat ihmiset.
Kävisin ueamminkin, jos olisi rahaa ja laatua. Mutta Hki ooppera on köyhän pojan ooppera talo ja siellä ei näe maailmantähtia 'kirkumassa'.
Tässä sulle näyte. Lattialla on vissiin Johannes kastajan pää, koska oopperan nimi on Salome.
Kirjoituksesi oli tasan tarkkaan tarkoitettu minulle, sillä tietysti tiesit että tähän minä heikkona astiana sorrun ja vastaan sinulle...
ettäs kehtaatkin... mutta mitä sinulta ei voi muuta odottaa, olet mies ja pökkelö kaiken lisäksi, koska vietät aikaasi jossain Ängvääjoella yksiksesi, kun et minuakaan saa sinne toimitetuksi!
Mielipiteeni oopperoista perustuu vankkaan asiantuntemukseen :)
Mainitsemani hymyily oopperassa niin teennäistä, että näyttää irvistykseltä.
Unohdin mainita ne viuhkat, joita jotkut heiluttelee kasvojensa edessä.
Viuhkoja käyttää ne, joille ooppera aiheuttaa ilmavaivoja.
http://www.youtube.com/watch?v=CJsvPOykcXI
Tässä oli tämä linkki. (unohtui), saat siedätyshoitoa yötä varten ja makua tuleviin ooppera iltoihisi:)))
Siinähän se nähtiin.
Tuo hempukka riisui kenkänsä ja tarkasti tiirailtuani huomasin nastan tökätyn hänen vasempaan kantturaan.
Kaikkia ne keksii, että ääntä lähtis (:
Voi kun luin aloituksen, ajattelin että on niin kuin olisin itse kirjoittanut sen.
Sitten huomasin että se on vanha aloitus. Ehkä se onkin minun itseni kirjoittama teksti. En muista enää vaikka olisinkin kirjoittanut tuon aloituksen, sillä niin samanlaiset ovat minun kokemukseni. Joka tapauksessa olen kirjoittajan kanssa täysin samaa mieltä. Minullakin on kuulovamma ja korvat arat niin en kestä kovia ääniä, en varsinkaan teräviä ääniä.
Minäkin otin kerran kokousten kovan äänen esille erään vanhmistoveljen kanssa.
Sain saman vastauksen kuin aloittaja: "Ota korvatulpat mukaan." Minä päätin että en olta korvatulppia mukaan sillä en enää menisi enää noihin kokouksiin. Enkä ole isommasti mennyt. Kyllä se rummutus ajaa monia kokousvieraita ulko-ovelle tai jättää heidät kotiin. Tämä on hyvin vakava ongelma monissa seurakunnissa. Kokousvieraille eti tulsi sanoa että ottavat korvatulpat mukaan. Parempi on vaimentaa musiikin voimakkuutta ja puhutella rummuttajaa ja selittää hänelle että rummutus ei ole tarkoitettu hallitsemaan musiikkia. Rummutus on sitä varten että se antaa tahtia ja auttaa laulajia laulamaan. Mutta nyt on niin että tosiaankaan laulujen sanoja ei kuule rummutuksen ja muun musiikin yli. Musiikki seurakunnissa on muuttunut meteliksi ja hirvittäväksi piinaksi monille ihmisille. Sitten ne pienet lapset kokouksissa..................VOI LAPSIPARKOJA JA HEIDÄN KORVIAAN!!!!!!
Aloittaja kysyy:
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
"Sitten esirukouspalvelu saarnan jälkeen...........Miksi ei voi olla aivan hiljaista tai vain pieni taustamusiikki?"
Ketjun aloittaja mainitsi esirukouspalvelun aikana häiritsevästä voimakkaasta melusta ja kovasta metelistä. Hän toivoi hiljaista taustamusiikkia tai hiljaisuutta. Tähkäpää antaa ymmärtää että ääntä tulee olla sen takia, että rukoiltavan ihmisen henkilökohtaiset asiat eivät olisi seurakuntalaisten kuultavissa.
Helluntailaiset esirukoilijat eivät jostakin syystä siis halua rukoilla hiljaisella äänellä. Uskovatko he, että rukous liian hiljaisella äänellä ei kuulu taivaaseen saakka? Tältä välillä tuntuu esirukoustilanteita helluntaiseurakunnassa nähneenä.
Henkilökohtaisten asioiden esilletuomista seurakuntalaisille on esiintynyt helluntaiseurakunnassa aina.Esirukousaiheet on yleensä mainittu kokouksissa ääneen ja varsinkin pienissä seurakunnissa, jossa kaikki tuntevat toisensa, on tullut kiusallisia tilanteita ja monet ovat kokeneet asian juoruiluna.
Juuri niin, mazdels. Tähkis vetäisi vastauksensa hatusta ja se oli hyvin valheellinen vastaus tähkäpäältä.
Niin, noitten helluntalaisten autojakin on liikenteessä paljon, aivan mopoautoista lähtien. Sellainen hirveä ryske ja rätke.
Naapurissakin asuu varmaan joku helluntalainen, vaikka en sitä sinällään tiedä, mutta päättelen siitä musiikista. Sellaista rytinää jopa yökaudet.
Iltapäivällä kaljottelevat ja tupakoivat pihalla ja jotain metallia soittavat.
Eli voi nuoita helluntalaisia ja heidän korviaan.
Pitäisi kaikki metalli musiikki ja rytinä maailmasta kieltää, koska sellainen helluntalaisuus on hirvittävää.
Hyvä kun nyt osoite on selvä. Aina kun jossain rytisee, voin todeta, että jaikal ja kumppanit kertoivat sen olevan helluntalaista musiikkia.
Psa 150:1 Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä hänen väkevyytensä taivaanvahvuuksissa.
Psa 150:2 Ylistäkää häntä hänen voimallisista teoistansa, ylistäkää häntä, sillä hänen herrautensa on suuri.
Psa 150:3 Ylistäkää häntä pasunan pauhulla, ylistäkää häntä harpuilla ja kanteleilla.
Psa 150:4 Ylistäkää häntä vaskirummuilla ja karkelolla, ylistäkää häntä kielisoittimilla ja huiluilla.
Psa 150:5 Ylistäkää häntä helisevillä kymbaaleilla, ylistäkää häntä kumisevilla kymbaaleilla.
Psa 150:6 Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!
Mutta, eihän vainajia saa herättää vaan hiljaista surumusikkia ...
Ilm 19:6 Ja minä kuulin ikäänkuin kansan paljouden äänen ja ikäänkuin paljojen vetten pauhinan ja ikäänkuin suuren ukkosenjylinän sanovan: "Halleluja! Sillä Herra, meidän Jumalamme, Kaikkivaltias, on ottanut hallituksen.
Ilm 19:7 Iloitkaamme ja riemuitkaamme ja antakaamme kunnia hänelle, sillä Karitsan häät ovat tulleet, ja hänen vaimonsa on itsensä valmistanut.
Ilm 19:8 Ja hänen annettiin pukeutua liinavaatteeseen, hohtavaan ja puhtaaseen: se liina on pyhien vanhurskautus."
Ilm 19:9 Ja hän sanoi minulle: "Kirjoita: Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan hääaterialle!" Vielä hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat totiset Jumalan sanat".
>>>Sehän on siksi, ettei jokaisen ihmisen henkilökohtaiset asiat ole kaiken kansan kuultavissa, siksi toivotaan, että esim. kuoro laulaa koko sen ajan,
kun esirukouspalvelu jatkuu.
Silloin kun tuo psalmi kirjoitettiin ei ollut äänentoistolaitteita ja mikrofonista ei ollut kukaan edes kuullut puhuttavan saati että olisi nähnyt sellaisen kapistuksen.
Ja sähköjohdot ja sähkövalot.................... EI NIITÄ OLLUT!!!
Miksi nyt pitää olla kovaääniset ja hirveä meteli niin että korvat halkeavat? Missä Raamatussa käsketään tai kehotetaan ylistämään kovalla metelillä apuvälineitä käyttäen? Eikö ylistämien voi olla hiljaista?
Juu, en minäkään mitään mahdotonta meteliä ole puollustamassa, mutta ajattelen tuolaisissa tilanteissa aina siten, että kun joku ei taas pidä sellaisesta hartaammasta musiikista ja jos odotan, että he sietävät sitä minun / meidän vuoksi, niin silloin on kohtuullista, että minäkin hyväksyn heidän makunsa mukaisen musiikkin, vaikkapa sitten korvatulpilla, jos siltä tuntuu. :)
Esirukouksesta taas ajattelen siten, johon suuntaan Mazdelskin tuollaa edellä viittasi, että tärkeintä on se, että rukous kuuluu taivaaseen ja Jumalan valtaistuimelle ja uskon Jumalalla olevan niin hyvän kuulon, että Hän kyllä kuulee meidän rukouksemme ja jopa hiljaisimmatkin huokaukset, tulivat ne sitten minkalaisen metelin keskeltä tahansa.
Tärkeintä on, että ne lähtevät vilpittömästä sydämestä.
(Toivon, että Mazdels oikaisee, jos ymmärsin tekstinsä sisällön väärin?!)
Muuten en sinänsä halua näihin erilaisiin musiikkimakuihin ja niiden voimakkuuteen ottaa kantaa, sillä alun alkaenkin halusin vain tuoda esille
sen, miksi yleensäkin esirukouksen aikana toivotaan olevan joko laulua tai musiikkia.
Rummutuskin on todella hienoa kuunneltavaa, kun se tehdään taidolla ja
se on myöskin yksi sellainen palvelumuoto, jonka kautta tiedän monen
nuoren löytäneen paikkansa seurakunnasta, siksi olen valmis pitämään
vaikka sitten tulpat taskuissani, kuin kieltämään sen kokonaan. :)
Seurakuntaelämä nyt vain on sitä, että kaikkien tulisi saada olla siellä kuin kotonaan ja silloin joudumme ottamaan huomioon muidenkin tarpeet, kuin
vain omamme.
:)
>>> että kun joku ei taas pidä sellaisesta hartaammasta musiikista ja jos odotan, että he sietävät sitä minun / meidän vuoksi, niin silloin on kohtuullista, että minäkin hyväksyn heidän makunsa mukaisen musiikkin
Juu, ymmärsin, mutta sekin on monta kertaa makukysymys.
Mutta miksi i huudat minulle? :)
Elä sie huuva, kun miun korvain ihan halakeepi huuvostais.........
>>>Seurakuntaelämä nyt vain on sitä, että kaikkien tulisi saada olla siellä kuin kotonaan ja silloin joudumme ottamaan huomioon muidenkin tarpeet, kuin
vain omamme.
>>>Juu, ymmärsin, mutta sekin on monta kertaa makukysymys.
Mut kun sielä oli huutomerkki perässä, niin ihan kuule korvat soi täällä päässä.
Minäkin käytän isoja kirjaimia korostamiseen, mutta kyllä huutomerkki on huutomerkki.
No joo......en nyt näe tätä asiaa niin vakavana, et jaksaisin kovasti tästä väntää ja tuo edelleinenkin oli jälleen suurelta osalta hjuumorilla heitetty, joten
lähden jatkamaan isäinpäiväleipomuksiani ja jos haluaa kuulla todellista meteliä, niin sitä voisi kuulla meidän kodissamme sunnuntaina ja kun sen metelin tietää tulevan rakkaudesta ja sen hetelmistä, niin kyllä sen kestää. :)
Vähän samalla tavoin ajattelen seurakunnassakin.
Tuossa edellä jo vastasinkin tähän, eli RAKKAUS..... kaikki se kestää, kaikki se kärsii................se on niiiiiiiiin pitkämielin ja lempeä yms. :)
Sinä saat Jaikal minun puolestani ajatella tästä asiasta ihan siten, kuin parhaaksi näet ja minäkin olen tuonut esille vain omia ajatuksiani ja näkemykseniä, enkä suinkaan vaadi, että muiden tulisi ne hyväksyä.
Joten suunnataan katseemme Kristukseen ja siihen, mitä Hän on tehnyt ja aikaansaanut meidän hyväksemme, niin meidän ihmisten tekemiset näyttäytyvät sen rinnalla vain varjolta, niin hyvät kuin huonotkin.
Siunausta matkallesi ja nyt kädet jälleen jauhoihin............
Huutomerkkiä käytetään tai on käytetty korostamaan asiaa,
ei se aina ole huutamista että lauseen lopussa on huutomerkki.
Mutta jos sinäkään et kestä kovia ääniä, huutamista ja kovaa
rummuttamista ja musiikin voimakkuutta, olemme samaa mieltä.
Seurakunnissa musiikki ei saa hallita. Jumalan Sana ja Pyhä
Henki tulee hallita. Pyhä Henki ja Jumalan Sana ei tarvitse kovaaa
ääntä eikä kovaäänistä musiikkia. Pyhällä Hengellä ei ollut ihmisten
musiikkia apuna kun Hän loi maailmankaikkeuden. Hän selvisi
luomistyöstään täydellisessä hiljaisuudessa. Kyllä Hän nytkin voi
toimia ilman musiikkiakin. Tai jos musiikkia pitää olla ja kovalla
äänenvoimakkuudella, sitten ihmisille on musiikki tärkeämpi
kuin Jumalan Hengen ilmestyminen ja Hänen siunaukset.
Minä en viihdy sellaisissa kokouksissa joita musiikki hallitsee.
>>> jos haluaa kuulla todellista meteliä, niin sitä voisi kuulla meidän kodissamme sunnuntaina ja kun sen metelin tietää tulevan rakkaudesta ja sen hetelmistä, niin kyllä sen kestää. :)
Vähän samalla tavoin ajattelen seurakunnassakin.
Minä olen saanut kärsiä meluseurakunnista enemmän kuin voin kertoa.
Tämä asia koskettaa siksi minua syvästi. Anteeksi olen antanut mutta
anteeksiantava mielenlaatu ei riitä suojaamaan vaurioituneita korviani.
Siksi minun on varottava kokouksia joissa tiedän olevan kova meteli.
Mutta minulla on huoli niistä lapsista ja nuorista jotka saavat kuulovamman
näiden musiikista pitävien uskovien musiikkimaun tähden. En voi ymmärtää
että heidän mieltymyksensä saavat hallita seurakuntia.
Niinpä, taivaassa on ylistystä, että sitä riittää, ainut mikä hiljensi, oli Jeesuksen kuoleman hetki Golgatalla.
Nyt eletään jo ylösnousemuksessa ja ylistys kuuluu taivaisiin asti.
Mutta, joillekin jo korkeampikulttuurelli musiikki on meteliä ja koulutetun laulajan esitys vinkunaa.
Toiselle voi olla se oma-auto ja äänentoisto isolla, aivan ok. mutta mummoille se on kauhistus, höyryradioitten jälkeen.
Jos ääni ottaa korvaan jossain, kirkossa, tai muualla ja tietää, että on jokin soittoporukka jossain varustautuu tulpilla. Niin minkin tein, kun menin aikoinaan kesäjuhliin Vapaakirkon tilaisuuteen Kuopioon. Torviporukka pisti parastaan ja kas, mukavaahan se oli. Ei ne desipelit mene laittomien puolelle. Joskus kun olen seurannut joidenkin ääni-intoilijoiden omia mittauksia tilaisuuksissa, niin valitettavasti ei ole viisari värähtänyt punaiselle, vaikka niin uskoivat tapahtuvan.
Mutta, Kansanlähetyksen eräässä tilaisuudessa, iso halli ja isot kamppeet, niin sokean opaskoira pomppasi ylös, kun olivat istuneet kaiuttimen eteen.
Eli voi valita paikan, äänikin muuttuu matkan neliöissä aivan huomattavasti.
Jos on riittävän tiheästi kaiuttimia, niin voi varmaan soittaa pienimmälläkin teholla, mutta että kuuluu edestä taakse, se toisto on senmukainen.
Näyttää siltä, että sitä "henkeä" yritetään jos vaikka millä keinoin saada esiin; metelillä, sielun kiihotuksella, alfa-kurseilla ym. ym. kun sitä ei kertakaikiaan ole noissa lahkokokouksissa, siis raitista Jumalan Henkeä. Sen sijaan kyllä niitä muita henkiä saadaan manattua esiin, villitseviä valheen henkiä kaikella vääryyden viettelyksillä. Voi niitä harvoja vilpittömiä sieluja, jotka noihin kokouksiin menevät. Mutta Jumala varjelee omansa ja niistä oppii kunhan ei mene siihen menoon mukaan.
Missä kaikkinainen epäjärjestys ja villi meno, sieltä Jumalan Henki on kaukana!
>>>Eli voi valita paikan, äänikin muuttuu matkan neliöissä aivan huomattavasti.
"Eihän Titaninkaan matkustajat tienneet heti laivan törmättyä jäävuoreen ja veden virratessa laivaan että laiva on uppoamassa."
Sinä elät ihan mielikuvitusmaailmassa ja järkeä ei sun puheissa ole ollenkaan.
Totta kai tiesivät, sen nyt sanoo JÄRKIKIN.
Äly hoi älä jätä.
>>>Totta kai tiesivät, sen nyt sanoo JÄRKIKIN.
Ootko sitä mieltä että tähkis ei ole valvova miehistön jäsen tai on syntinen, kun hyväksyy muidenkin musiikkimaun?
Kerran olin sellaisessa patsailla koristetussa joidenkin jumalien temppelissä ja siellä oli sellainen metalliputkirivistö parvekkeella ja sieltä tuli sellainen meteli ja jyrinä että sisälmykset vain kääntyi nurinpäin.
Sitten joku kiljui siihen jyrinän ja metelin päälle sieltä parvekkeelta. Se oli hirveää. Voi lapsiparkoja, toisin niitä ei ollut paljoa. Melkeinpä tyhä oli sali ihmisistä. Ääntä oli tosin aivan tarpeeksi.
Missä helluntaiseurakunnassa metelöidään? Olisiko se jossain kainuussa, kun siellä luki ainakin ennen vanhaan tienviitassa Meteli seis.
Totuuden nimessä en ole missään helluntaikokouksessa kuullut meteliä. Lapset joskus saattaa pitää ääntä, mutta häiritseekö se sitten kovasti?
>>> Lapset joskus saattaa pitää ääntä, mutta häiritseekö se sitten kovasti?
En ole vuosiin käynyt helluntailaisten kokouksissa mutta takavuosina ainakin meteli oli korvia huumaavaa. Siinä yksi syy miksi lakkasin käymästä. Silloin ainakin oli kai vallalla käsitys että mitä suurempi meteli sen enenpi voimaa.
Joissain hellain kokuksissa on ollt rauhallinen opettavainen tunnelma. Musiikin ylikorostaminen on myös häiritsevää luterilaisten Jumalanpalveluksissa.
Kaiholla muistelen niitä hempeitä akustisen kitaran sointuja, missä "Jeesus saapuu kohta taivaat aukee, seurakunta ylös temmataan..."
Musiikkimeteli on kauheaa. Mutta rukoushetkien siunattu uskovien yhteinen ääni on kaunista ihmisten ja Taivaan kuulla.
Kielilläpuhuminen rukouksessa pitää kuulua. Tässä helluntailaisetkin ovat jo menneet kirkolliseen suuntaan.
Taitaa olla Raamatun ohjeet ja opetukset kaukana ja korkeuksissa liukuradalta. Mihinkähän suuntaan kutkin ovat menossa? Helluntailainen kieliläpuhuminen ei ole kylläkään mitään Paavalin opettamaa Korinton seurakunnalle.
"Jos ei ole selittäjää, niin vaietkoot!" Tämä em. opetuskohta on täysin laiminlyöty helluntaikirkossa. Tässä on vain yksi osoitus siitä, että Raamatun sanalle annetaan piutpaut.
Tätä varmaan em. kirjoittaja provosoi kirjoituksellaan"?
Luterilaisessa kirkossa ei edes ymmärretä kielilläpuhumisesta. Jotkut viidesläiset ehkä tapailevat sitä, niin kuin muitakin armolahjoja.
kaustisella meluavat kokoustilasta, että mielestäni haittaa liikenteen keskittymistä. laittaisivat edes ovet kiinni kun huutavat
Mielestäni ainakin sunnuntain jumalanpalvelus pitäisi olla hillitty ja rauhallinen. Jumalanpalveluksen laulujen säestämiseen riittää piano tai kitarakuoro. Olen ollut sunnuntain kokouksessa, jossa rokkibändi säesti Hengellisen laulukirjan lauluja. Bändi oli vielä sovittanut laulut niin kummallisiksi, että niitä oli vaikea laulaa yhteislauluna. Ei toiminut hyvin, vain harvat lauloivat mukana.
Soittakoot rokkimusiikkia nuortenilloissa, mutta mielestäni pitäisi vetää jokin raja siihenkin. Nuoria tulee uskoon myös rock- ja metallimusiikin piireistä ja useimmat heistä saattavat haluta kuulla rauhallisempaa musiikkia.
Takavuosina oli sunnuntaikokouksen loppuosa pyhitetty rukoukselle. Meteli oli sanoinkuvaamaton, kun kaikki näyttivät kilpailevan kielilläpuhumisessa ja äänessä. Joskus sunnuntain kokouksessa kävi niin, että kielilläpuhumista oli vähän ja oli muutenkin hillitympää. Kokouksen jälkeen useimmat olivat pettyneitä ja kuiskuteltiin, että kun oli niin vaisu kokous kun kukaan ei ollut "hengen virrassa".
No, miten sinä esim. Mazdeles noteeraat nämä helluntailaisten kielilläpuhumiset? Onko ne Herrasta?
Mielestäni se on tyhjänhokemista. Raamatun aikana apostolit saivat uusia kieliä julistaa Jumalan sanaa ihmisille heidän omalla äidinkielellään. Tästä on tehty helluntailais-karismaattisen opin pääpilareita.
Kun seuraa kielilläpuhujan ääntä, olemusta ja kasvonliikkeitä kielilläpuhumisen aikana, se on kyllä aivan jostakin muualta, kuin Jumalasta.
Varmaan samoilla jäljillä ollaan. Oikeeta olen kuullut kotikokouksissa, mutten em. mainitun tapaisissa. Helluntailaisista niinkuin muistakin suunnista, osa toimii ikään kuin sivussa.
Jos on toteamus "tyhjänhokemisesta" ? Niin silloin koko liikkeen opetus ja henki täytyy olla pielessä. Mutta täytyy muistaa jokaisen oma uskonratkaisunsa ja sydämen uskonsa. Mutta silloin sen täytyy olla yksityisten uskovien varassa.
Samaa mieltä kanssasi, Mazdeles.
Kuuroille korville pitää huutaa. Se on helluntailaistenkin leirissä opittu.
* Musiikki tosin voisi olla " hengellisempää", eikä niin desibeli voimaista ? Mutta muuten, helluntaialsiet on eläviä uskovaisia, ja siksi siellä on elämää, myös äännen käytössä, Jumala haluaa kuulla äänemme, Jeesuskin huusi suurella äänellä, juhlan suurena viimeisenä päivänä, mutta kaduilla Hänen äänensä ei kuulunut, !
Tuossa ei nyt ole kyllä päätä eikä häntää Mohikaani.
Huutaminen on oikein. Ei ne rukoukset kuitenkaan kattoa korkeammalle nouse.
Seurakunnissa on aina ollut kahdenlaisia toimijoita, niitä jotka parhaansa mukaan palvelevat seurakunnan erinäisissä toiminnoissa ja niitä, jotka kulkevat perässä arvostellen näitä palvelijoita.
Kaikki tulee koetella ja arvioida, kutan Jumalan sana kehoittaa.