Rakastan ainoastaan omia lapsiani, muita en osaa rakastaa, en edes Jeesusta.
Jumalakin tuntuu niin kaukaiselle. En ymmärrä sitäkään, että miksi Jumala sallii niin paljon kärsimystä, jopa pienille lapsille? En jaksa edes uskoa mihinkään.
Mitä minun pitäisi tehdä, että voisin tulla uskoon ja oppia rakastamaan Jeesusta ja toisia ihmisiä?
En rakasta ketään, enkä mitään, tämä on kylmä totuus! Haluaisin kyllä, mutta en osaa.
Joudunko minä helvettiin?
Jumalakin tuntuu niin kaukaiselle. En ymmärrä sitäkään, että miksi Jumala sallii niin paljon kärsimystä, jopa pienille lapsille? En jaksa edes uskoa mihinkään.
Mitä minun pitäisi tehdä, että voisin tulla uskoon ja oppia rakastamaan Jeesusta ja toisia ihmisiä?
En rakasta ketään, enkä mitään, tämä on kylmä totuus! Haluaisin kyllä, mutta en osaa.
Joudunko minä helvettiin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen samoilla linjoilla Metusalemin kanssa, eli jos on puutetta jostain asiasta, niin sitä voi pyytää suoraan Jumalalta. Eli jos sinulla on esim hankala anoppi, niin pyydä erikoisrakkautta juuri häntä kohtaan. Älä myöskään ole liian ankara itseäsi kohtaan, sillä vaikka et mitään rakkautta juuri tunnetasolla tuntisikaan, niin voit koittaa tehdä silti rakkauden vaatimia tekoja parhaasi mukaan. Herra siunaa yrityksesi ja antaa tunteet sitten myöhemmin.
Vaikka koen rakkautettomuutta ja sitä että minun rakkauteni ei ole tarpeeksi syvää ja aitoa, niin olen silti tavattoman herkkä ja empaattinen ihminen toisia kohtaan.
Säälin ihmisiä tosi paljon jos jollakin on vaikeuksia ja paha mieli, niin itsellenikin tulee helposti kyyneleet silmiin.
Mutta silti koen, niinkuin eläisin jotenkin eristyksessä. Vai onko se sitten sitä, että en uskalla rakastaa ketään, edes Jeesusta. Olen kokenut itseni lapsena hyljätyksi, voisiko ongelmani johtua sieltä?
Taidat omassa pikku helvetissäsi jo ollakin, joten mitäpä tuonne enää tarvetta olisi joutua.
Lakkaa hyvä ihminen kaivelemasta ja etsimästä omasta itsestäsi rakkautta tai uskoa. kutaq enemmän niitä itsestäsi etsit, sitä vähemmän niitä löytyy. Vanhojen kristillisten käsitysten mukaan juuri tuollaisena olet aivan oikealla paikalla.: itsestäs et löydä mitään hyvää mutta Elämän Herra Jeesus Kristus antaa sinulle kaikkea mitä tarvitset.
Tuo kärsimyksen ongelma, jonka näemme maailmassa joka päivä, on sellainen, ettei siihen kukaan ole vastausta löytänyt. Jonkunlainen vastaus ehkä olisi sellaqinen, jonka eräs tuttavanjoskus kerti kuulleensa. "Ei Jumala estä varpusta putoamasta oksalta mutta hän putoaa varpusen kanssa."
Niin muuten kysymyksesi: "Osaatteko te ihan oikeasti rakastaa?" No, eipä meikäläinen ainakaan tahdo osata. Noista uskovaisista en osaa mennä sanomaan.