työministeri tarja c. on naistenpäivän kannanotossaan jälleen kerran uudistamassa perhevapaita. uutena ideana, tosin islannista asti lainattuna, hän ehdottaa omia kiintiövapaita kummallekin pienen lapsen vanhemmalle eli isälle ja äidille. kiintiövapaamallissa perusvanhempainvapaiden ja hoitovapaiden lisäksi molemmilla vanhemmista olisi siis oikeus käyttää henkilökohtaista lastenhoitolomaa, jolloin vanhempainvapaiden käyttö ajan myötä jakaantuisi tasaisemmin miesten ja naisten kesken. ja vanhemmuudesta johtuvat työnantajille koituvat kulut myös.
mikä on periaatteessakin hyvä juttu, paitsi että kyseinen malli syrjii muita perhemuotoja. yksinhuoltajilla ei edelleenkään ole kumppania jakamassa hoitovapaita. on syytä muistaa, että yh-äidit lapsineen muodostavat lähes viidesosan kaikista lapsiperheistä. tähän ei sentään työministeri ollut kiintiötä tai velvoitetta ehdottamassa, jolla yh-äidit pakkonaitettaisiin parisuhdemarkkinoilta löytyvillä vapailla poikamiehillä.
mikä on periaatteessakin hyvä juttu, paitsi että kyseinen malli syrjii muita perhemuotoja. yksinhuoltajilla ei edelleenkään ole kumppania jakamassa hoitovapaita. on syytä muistaa, että yh-äidit lapsineen muodostavat lähes viidesosan kaikista lapsiperheistä. tähän ei sentään työministeri ollut kiintiötä tai velvoitetta ehdottamassa, jolla yh-äidit pakkonaitettaisiin parisuhdemarkkinoilta löytyvillä vapailla poikamiehillä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Juuri näin, oikeudenmukainen ja tasapainoinen ratkaisu. Toteutettava siten, että yksinhuoltajat pitävät vapaat myös isän puolesta. Tämä saattaa yh:t tietenkin tavallaan muita heikompaan asemaan työmarkkinoilla, mutta sitä se status on nytkin, Ja olisivathan perskohtaiset vapaat muita pidempiä.
Ns. perhekohtainen valinnanvapaus on käytännössä äitien pakottamista "vapaisiin" ja samalla tarkalleen huonompaan asemaan työmarkkinoilla kuin miehet. Myös niissä perheissä, missä isät eivät asenteellisesti pakottaisi, vaan koska miehellä nyt vain on yleensä parempi palkka ja pienempipalkkaisen on kokonaistaloudellisesti järkevää syrjäytyä työurallaan, "vapaaehtoisesti".
...olisi toki se, että työnantajien kontolta otetaan kokonaan pois perhevapaat - jälkipolvien kasvattaminen pitää olla koko kansakunnan asia, eikä työnantajien, jotka ovat lähinnä kiinnostuneita tarjoamaan työtä sitä tekemään kykenevälle.
Naisilta poistuu se pienempipalkkaisuuden ongelma silloin, kun valitsevat itseään pienempipalkkaisia elämänkumppaneita. En tiedä, onko se biologinen tarve vaiko sosiaalinen jäänne, että nainen pyrkii valitsemaan itseään parempistatuksisen puolison? Tutkimuksethan näin osoittavat.
Siinä mielessä tuo "kokonaistaloudellisuuskin" on myös täysin naisenkin valinnan piirissä oleva kysymys.
Pakkovapaita nyt ei voi millään kannattaa. Holhousyhteiskunta on sossudemokratioissa jo muutenkin turhan pitkällä.
Nimim. omat lapsemme aikoinaan ilman työnantajien rokottamista kasvattanut.
1. Perhevapaat pois työnantajan kontolta. Ei tietenkään kokonaan, miksi pitäisi? Kyllä se nyt vaan on koko Suomen asia, että tännekin yhä syntyy lapsia ja mielellään riittävästi, työvoimaksi asti. Niihin talkoisiin on yritystenkin osallistuttava a) rahallisesti, b) joustavin työaika- ja työvuorojärjestelyin.
Nyt jo EK huutaa työvoimapulaa, yhdessä valtiovallan kanssa järjestellään työperäisen maahanmuuton helpotuksia ja Filippiineiltä ollaan hankkimassa 10 000 - 20 000 lähi- ja sairaanhoitajaa, aluksi vanhuksille, lähtökohta lienee, ettei vanhusten keskustelutarpeista tarvitse edelleenkään välittää, kunhan pillerit tulee ajallaan.
Just. Ja keilleköhän näiden mamujen kotouttamisen kustannukset kuuluvat, kielenopetuskustannukset, tulkkipalvelut viranomaisissa, asuntojen hankinnat asumistukineen (kun ei suomalainenkaan lähi- ym. hoitsu pärjää pk-seudulla palkallaan, miten muka mamut sitten), toimeentulotuet (palkalla kun ei matalapalkkatyöläinen usein tunnu pärjäävän), lasten koulutuskustannukset ym. ym. ym. Veronmaksajille tietenkin, meille. Elinkeinoelämälle puuhataan jatkuvasti lisää verohelpotuksia.
Ja yritykset saavat työvoimahyödyn, halvalla nöyrää duunaria tuhansittain, joita suojelee sosiaalinen turvaverkko. Se, josta työnantajan ei sinun mielestäsi tarvitse maksaa. Kiitos vaan.
Uusin oppi on, ettei mamujen tarvitse osata suomea monissakaan töissä, olisi kuulema suotavaa, muttei tarpeen (Johanna Suurpää, vähemmistövaltuutettu), edes koulutunneilla ei välttämätöntä (kouluviranomaisen lausunto), välitunneista puhumattakaan. Suomalaisten tarpeista siis viis, vaikka luulisi ulkomaalaisen siivoojan, bussikuskin, ravintolatyöntekijän, kenen tahansa täällä tarvitsevan luku-, kirjoitus- ja puhetaitoa maan pääkielellä. Henrik Lax teki eduskuntakyselyitä, jos ei Korvenmutkan R-kioskilla osattu palvella ruotsiksi, mutta suomalaisista ja suomen kielen asemasta ei välitetä. Eikä Suomen historian opettamisesta. Harmiksi pistää. Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvien lukumäärä kasvaa moninkertaisesti kantaväestöön verrattuna, myös syntyvyyden muodossa. Soisin suomalaistenkin sikiävän kohtuu määrin.
2. Naisten pienempipalkkaisuuden ongelman poistuminen. Ei naisen pienempi palkka poistu miehen palkan avulla, tiedät itsekin. Pieni on pieni. Muunlaista kehitystä tarvitaan. Ja tottakai naiset avioituvat itseään parempipalkkaisten miesten kanssa tilastollisesti merkitsevästi, koska miesten palkat ovat selvästi suurempia tilastollisesti merkitsevästi. Ei siihen Laasasen "tutkimuksia" tarvita, faktaa on jauhettu täälläkin palstan syntyhetkistä lähtien.
3. Käytännön pakollisuudet eli rakenteelliset eriarvoisuutta aiheuttavat tekijät (kuten mainitsemani kokonaistaloudellisuus valintakriteerinä, jos se on valittavissa) poistuvat vain rakenteellisilla muutoksilla. Kun vapaaehtoisesti ei muutoksia tehdä, ne on tehtävä pakolla. Se EI ole holhousyhteiskuntaa, vaan oikeudenmukaisuutta. Ovatko vääryyksiltä (varkaudet, väkivalta, muut rikokset) suojaavat lait holhousta? Eivät ole, ne pyrkivät oikeudenmukaisuuteen ja ennakoltaehkäisevyyteen, myös rangaistuksin. Tuo sossuhuuto irtoaa sinulta aina, kun sp.tasa-arvon tavoittamisesta on kyse, ei pure pikku porvariin, joka minäKIN olen sielultani.
1. Tottahan yritykset osallistuvat osaltaan jo nyt yritysverotuksen muodossa. Pointsini on se, että työnantajia ei rokoteta kohdistetusti (ts. niitä, jotka ovat sattuneet sen nuoren naisen tai miehen palkkaamaan), vaan kaikkia ns. solidaarisesti.
Mielestäni vanhusten hoito on eri asia kuin vanhusten "viihdyttäminen" tms. Pääkaupunkiseudulla asuminenkin on ihmisen oma valinta. (nimim. en ole sinne, nykyisin maailman kalleimpaan kaupunkiin suhteessa tulotasoon etenkin, koskaan tuntenut vetoa). Suomen asuttaminen kokonaan on hyvin mahdollista. Miksi hoidettavia vanhuksia pitää yleensäkin pitää Helsingissä? Maalla on mukavaa. Vähän luovuutta soisi tuommoiseen helsinkikeskeisyyteen.
(Tai - se on oikeastaan helsinkiläisten ongelma, joka ei niinkään kuulu muulle suomelle, jos ovat päästäneet yhteisten asioittensa hoidon niin retuperälle, että hinnat ym. karkaavat käsistä. Normaali markkinamekanismi. Esim. allekirjoittaneella ei ole innostusta subventoida jotain ihme lisää helsingissä vapaaehtoisesti asuvalle julkisen sektorin duunarille.)
Tietysti niiden vanhempien, jotka ovat toivottavasti kasvattaneet lapsiaan, voidaan olevan tulevan viihdytetyiksi oman jälkikasvunsa taholta. Muut voivat liittyä vaikkapa harmaat pantterit -kerhoon tms.
2. Suomessa on useita naisia pienipalkkaisempia poikamiehiä. Naisten pyrkimys valita itseään "korkeampaa statusta ja varallisuutta" keskimäärin ei johdu tuosta palkkaerosta, vaan aiheuttaa sitä. Ks. esim. ylempänä avaukseni esimerkkitapauksena. Laasasenkin siteeraamat tutkimustulokset kuvaavat naisten asenteita, ei sitä, että he tilastollisesti "sattuisivat" saamaan parempipalkkaiset miehet. Ammatinvalinta on edelleen taas sitten oma valintakysymys.
3. Kukaan muu kuin idealistifeministi ei näe ongelmana, jos perheessä toinen ansaitsee vähemmän ja toinen enemmän ja perhe tekee päätöksensä vaikkapa kokonaistaloudellisuusperusteella. Edelleenkin on vaikea nähdä ongelmaa, jos naiset omine valintoineen jäävät jälkeen palkkakehityksessä. Vastaavasti he elävät pidempään, ottavat perheensä kanssa rennommin jne. Se on tärkeää, että asiassa ja perhe-elämässäkin on valinnan vapaus, eikä mennä mihinkään neukkureaalisosialismiin.
Kohta ei puutu kuin se, että mekin lähetämme lapsemme "pioneerileireille" viisivuotisina. Se ei enää kuulosta kovinkaan "pikkuporvaristiselta", mielestäni.
...tavalla, jolla puhut yrityksistä.
Yritykset kuitenkin tuovat koko kansakunnalle leivän pöytään, eivät julkisen sektorin duunarit - hehän elävät yhteisellä rahoituksella... silloin kun emme puhu pörssipeliyrityksistä niinkään, vaan ihan niistä oikeista, joissa on ihan oikeita yrittäjiä.
Toki, jos yritys vapaaehtoisesti rahoittaa kompetentteja työntekijöitä isyys- ja äitiyslomilla, niin sehän on vain kannatettavaa. Silloinhan yrityskin on huomannut asian hyödyn. Työvoimapulan aikana tämä on yrityksellekin eduksi.
Sukupuolet suomessa ovat ihan tasa-arvoisia. Kaikki saavat mahdollisuuden samaan koulutukseen, yrittämiseen jne. Ihmiset vain tapaavat valita eri tavoin ja päärynöitä ja kattiloita verrattaessa menee ne jauhot sitten mihin sattuu. (Vrt. Pauliinan tutkimukset).
on sairaanhoitaja -insinööri. Huono palkka - hyvä palkka. Naisvaltainen - miesvaltainen. Samanpituinen ammattikorkeakoulutus.
vähän aikaa sitten uutisoitiin, että miesten ihanneammatti naisella on opettaja ja päinvastoin lääkäri. Lääkärit ovat kovaa vauhtia naisistumassa: lääketieteen opiskelijoista vain kolmannes on poikia. Mikseivät miehet sitten opiskele pidemmälle jos se kerran mahdollistaa pariutumisen?
1. Kuten sanoin, myös yritysten on osallistuttava verotuksen (ja sen luontoisten maksujen) muodossa kansakunnan ja elinkeinoelämän kannalta oleellisen tärkeän "jatkuvuuden" ylläpitoon. Kohtaanto on muuten tavallaan yks hailee, kunhan se ei saata joitain väestö- tai sosiaaliryhmiä (kuten naisia) eriarvoiseen asemaan lähtökohtaisesti.
Vanhusten hoidosta on minulla aivan eri käsitys kuin sinulla. Ei kyse ole vain sairaanhoidosta, vaan vanhusten vireyden ja elämänhalun ylläpidosta, ihmisyydestä. Sitä paitsi myös sairaat iästä riippumatta tarvitsevat sosiaalista vuorovaikutusta, jutustelua, huomiota. Visiosi on mielestäni julma.
Miksi hoidettavia vanhuksia pitää pitää Helsingissä? Hyvät hyssykät! Kun vanhus ja hänen omaisensa asuvat Helsingissä, niin Ilomantsiinko ne vanhat pitäisi siirtää? Eihän edes maahanmuuttajia saa tunkea sinne tänne hajalleen Karjalan korpiin.
Kaiken huipuksi aika monet "mukavan maaseudunkin" vanhuksista yritetään ängetä pk-seudulle lähelle omaisia, lapset kun työskentelevät näillä seuduin.
Vähän "luovuutta" soisin sinunkin ajatteluusi, luoja varjelkoon.
2. Asenteet ja käytännöt ovat Suomessa johtaneet samaan tilastolliseen todellisuuteen, joka on tämä: naisten palkat ja ura laahaavat miesten jäljessä. En taas jaksa toistaa syitä. Laasasen "tulokset" ovat täysin ennustettavissa ja johdettavissa empiirisestä reaalimaailmasta.
Jos olisi niin, että naisten ansiot olisivat vastaavalla tavalla vallitsevasti korkeammat kuin miesten, niin tilastoluvut olisivat käänteiset.
3. TC:n ehdotus on hyvä. Jos tämäntapaista oikeudenmukaista tasausta ei tehdä, jatkuu sp.epäoikeudenmukaisuus hamaan maailman tappiin, ja sinunkaltaisesi patriarkaatin vannoutuneet kannattajat selittävät maireasti sen johtuvan "vapaaehtoisista" valinnoista.
En ole sosialisti enkä kvartaalikapitalisti, olen siis lähinnä porvari. Jokaisella on mielestäni ensisijainen vastuu omasta elämästään, yhteisvastuu läheistensä elämästä ja vastuu yhteiskunnan jäsenenä. On vastuita ja oikeuksia. Vastuuseen kuuluu keskinäinen toistemme auttaminen, mutta ei kanssaihmisten härski hyväksikäyttö ja sellaisen suosiminen.
Suomessa elinkeinoelämä (maa- ja metsätalous mukaanlukien) saa mahtavia elinkeinotukia ja rahansiirtoja, niitä pidetään itsestään selvinä, mutta niistä ei kailoteta ollenkaan samaan sävyyn ja julkisesti, kuin sosiaalisista tulonsiirroista. Myös väärinkäytökset ovat veroviranomaisten ja poliisin mukaan yleisiä, mutta on se vain niin jännää, etteivät julkiset tuki-instanssit harrasta pienintäkään revisiotoimintaa. Vain EU-tukia syynätään, niitäkään ei haluttaisi meillä tutkia.
Nyt vallitsee sellainen henki, että ikäänkuin työvoima, sen täsmäkoulutus ja saatavuus on kokonaan yhteiskunnan vastuulla, yritykset ottavat vain hyödyn. Viis siitä, että työsuhteiden epävarmuus, pätkä- ja osa-aikaisuus, matalat palkat, äitien ja "potentiaalisten äitien" (naisten) syrjintä työelämässä ovat johtaneet syntyvyyden laskuun. Siis aiheuttajana on elinkeinoelämä, ei julkishallinto.
Suomalaisia kohdellaan härskisti, mutta se ei riitä, lisäksi nykyään vaaditaan, että julkisen vallan pitää tukea halpatyövoiman lanseeraamista Suomeen, vaikka elinkeinoelämä itse toimenpiteillään on heikentänyt kotoperäisiä työvoimaresursseja. Seuraavan taantuman tai laman tullessa tietenkin myös "uussuomalaisten" työttömyyden kustantavat veronmaksajat, eivät suinkaan ne pelkästään osakkeenomistajia varten olemassaolevat yritykset, eivät toki, ei se niiden huoli ole.
Ihmeellistä vastuunkantoa. Yritykset privatisoivat voitot ja hyödyt ja tuet, ja "sosialisoivat" riskit yhteiskunnalle.
Arvostan yritystoimintaa, mutta ei se kultti ole, niinkuin joskus tunnut kirjoittavan.
...pitäisi pyrkiä myös paremmin ennaltaehkäisemään.
Toinen juttu on toki pyrkiä pois vanhemmuuden "työnantajanrokottamiskeskeisyydestä", jolloin vaikkapa voisimme kannustaa ihmisiä lisääntymään vaikkapa opiskeluaikoina.
Noin yleensä voisi olla järkevää vaikkapa laskea vanhemmuuden kustannukset yhteiskunnalle keskimäärin ja tarjota tasaraha kaikille vanhemmille. Pääsisimme eroon ajatuksesta, että lapset pitää tehdä vasta sitten, kun ollaan jo työelämässä. Sehän on kansantalouden kannalta ihan nurinkurista. Ennemminkin pitäisi kannustaa siihen, että ne nykyiset 1-2 kullannuppua tehdään ennen työelämään siirtymistä, jolloin työmarkkinat rauhoittuisivat muutenkin - ja työllistäminen tasa-arvoistuisi.
Esim. aikoinaan teimme omat lapsemme opiskeluaikoina. Olihan se tiukempaa, mutta toisaalta nyt on vara kertoa, että ei sen lastenteon tosiaankaan tarvitse tapahtua "sitten vasta työelämässä".
Yksinhuoltajan toki tulisi saada sitten tuplavanhempainraha tms... Lisääntymisen tukeminen tulisi olla lapsikohtaista. Homma olisi tasa-arvoinen myös vaikkapa yrittäjille.
Palkkatyöläisten paapomista vähemmälle (suhteessa muihin ihmisiin) ja perhepolitiikka uusiksi siten, että insentiivi tehdä lapset olisi ennen työelämään siirtymistä. Sitten työelämän keskellä vain ne tekemään lapsia, joilla on itse siihen varaa noin perheenä.
Maailmassa noin kokonaisuutena riittää kyllä väkeä. Näin suomen iltapäivälehdistöä seuraavana viime aikoina sitä alkaa olla yhä epävarmempikin, josko "suomalaisessa kulttuurissa" on kovinkaan paljoa arvokasta sinänsä muihin verrattuna?
niiden, jotka ovat huolissaan huoltajuuksien päätymisestä lähes aina äideille kannattavan tätä ehdotusta.