Taivaallinen Isä, Luojamme on kaikkinainen ja täydellinen Rakkaus. Hän rakastaaa eritoten lempeämielisiä, oikeamielisiä, vanhurskaita ja epäitsekkäitä ihmisiä. Joilla nimenomaan on sydän lihasta, eikä kivestä. Hän on sama eilen, tänään ja huomenna, eikä Hän hylkää ketään. Jo aikojen alusta Hän on tehnyt meitä mieleisekseen. Mutta siitä huolimatta jotkut ihmiset eivät halua olla uskossa oman itsekksyytensä ja sydämen kovuutensa tähden, toisin sanoen eivät halua totella taivaallista Isää millään muotoa, vaan tekevät kaiken oman pään mukaan, synnyttäen siten sotia, eripuraa, kiistoja, laittomuutta, riistoa, vainoa ja lisää vihaa tähän maailmaan, joka jo valmiiksi rypee vihassa ja väkivallassa. Kuitenkin, rakkaus tulee loppujen lopuksi voittamaan tuon vihan ja väkivallan jotka ihmisiä vetää myös aina puoleensa, eikä siihen enää kauan mene aikaa kun jokainen oikea uskoinen ihminen saa nähdä taivaallisen Isän lupauksien käyvän toteen yksi toisensa perään ja sitten kaikinpuolinen paha hävitetään lopullisesti. Siksipä jokaisen ihmisen kannattaakin olla aidosti inhimillinen ja ihmisyyttä ilmentävä ihminen, jolla on sisäinen halu ja itsellisen vankka kyky totella Luojaamme, Isäämme yksiselitteisesti.
valinnan vaikeus rassaa ihmismieltä
Trubaduuri
28591
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Tuohon joukkoon? Ettei vaan olisi, että juuri järkähtämäton,
armoton usko vie pois siitä missä sinäkin haluaisit olla?
Mihin joukkoon? Jää kyllä vähän epäselväksi tuo kysymyksesi. En yleensä katso kuuluvani mihinkään joukkoon. Olen täysin oikeustoimikelpoinen yksilö,
jolla on sanomisen vapaus ja mielipiteen ilmaisu- vapaus, sekä oikeus myös toteuttaa yksilöllistä elämääni juuri siten kuin sen parhaaaksi näen ja jonka koen itselleni mieleiseksi, mielekkääksi ja mieluisaksi. Kai itse tunnet samoin.
Jos haluat keskustella täällä armosta, niin ole hyvä vaan, toisaalta, jos haluat keskustella
ihmisten välisestä armeliaisuudesta, niin siitä vaan. Kumpikin passaa.
ja toinen Usko veljen tarakkaa.
Ymmärrän tuskasi märän jakson jälkeen, portaattoman auetessa vasta yhdeksältä, ei edes keskihölmöä saa aiemmin loiventamaan.
Yritä hankkiutua eroon taikauskoisista tavoistasi.
En muutoin, nyt osaa neuvoa tähän hätääsi antaa! Vaihda vaikka kauhaa välillä, sekä saunavuoroa, jos koet sen jotensakin yliluonnollisen painostavaksi.
http://nakokulma.net/index.php?topic=402.0
Näkökulma tähän aiheeseen, joka ei näy tässä viestiketjussa, on tyhjääkin tyhjenpi, tarpeeton tätä keskustelua ajatellen.
Joskus katkeroitunut jostain syystä, tai tympääntynyt johonkin joihinkin pahasti?
Ovatko erilailla ajattelevat ihmiset idiootteja? Ovatko ei uskovat alempiarvoisia ihmisiä?
Entäpä vääräuskoiset? Kuka on oikea uskoinen? Oletko sinä oikea vai väärä uskoinen?
Ei kuulu nyt tähän avaamani aiheeseen. Joten jos tuo aihe kiinnostaa sinua, niin tee avaus siitä.
Tietää millainen persoona esittää näitä satuja. Mikä esimerkiksi ajaa sinua.
Sinulla kun on melko jämerä tyyli esittää nuo uskomuksesi ja muiden
erilaiset ajatukset tuppa olemaan ihan tuubaa jos ne ei käy yksiin sinun satusi kanssa.
Asiathan eivät juttele yksistään vaan siellä on aina joku ihminen,
joka esittää ajatuksiaan ja niitä on mukava kuunnella ja vaikkapa väitelläkin niistä.
Kyllähän tietysti jonkunlainen kuva persoonasta piirtyy väkisin näissä
netti keskusteluissakin ja ehkä vielä vähän jyrkempi kuin
livenä ja pidän sitä itse asiassa hyvänä asiana.
Lopuksi voiko täyttää nuo
sinun vaatimuksesi ilman, että on uskovainen. Toisin sanoen onko pakko
olla kovasydämminen, julma ja laskelmoiva epäinhimillinen
hirviö jos ei usko jumalaan?
Ei ole pakko olla, eikä ola syytä olla, eikä myöskään tarvitse olla. Voihan itse kukin olla oma itsensä, ihminen. Ja jos joku ei tottele Luojaa, taivaallista Isää, eikä halua toteuttaa Hänen tahtoaan elämänsä aikana, niin enhän minä sille mitään mahda. En ole milloinkaan nähnyt keskustelun esteeksi jonkun aatetta, uskontoa
uskomuksia, tai päin vastoin. Mutta tuo asenne jota edustat ja omaksumasi tyyli, on kyllä vakava este älylliselle keskustelulle. Ja keskustelu joka ei kanna minkäänmoista hedelmää, on täysin hyödytöntä.
Juuri keskustelemalla ja pitkämielisesti ja hyväsydämmisesti
voi uskova ohjata väärille teille joutuneita lampaita oikeammalle tielle.
En nyt haluaisi olla epäilevä, mutta pakostikin tulee mieleen,
että liian suuri osa uskovista on jossain harha polulla.
Olisiko peräti satu polulla, vaikka tarkoitus oli rakastaa lähimmäistä
niin kuin itseään. Se, että voiko rakastaa itseään, kunnioittaako itseään,
on pohjana kyvylle rakastaa muita.
Minä olen ehkä mölli, ja varsin rajallinen väittelemään näistä asioista,
mutta joskus tulee mieleen, että uskovat eivät halua tai luota uskoonsa tarpeeksi
(eivätkö usko tarpeeksi)ja pakenevat paikalta vellit housuissaan, sen sijaan,
että valaisisivat muita uskollaan. Tietääkseni sen pitäisi kuitenkin oll mahdollista
jos usko on tarpeeksi vahva. Silloinhan ei pitäisi olla enää mitään pelättävää.
Ehkä olet kuitenkin oikeassa hyödyttömyydestä. Toisaalta,
jos joku 2000 vuotta sitten olisi ajatellut, että hyödytöntä koko roska,
emme mekään voisi keskustella tästä mielenkiintoisesta
aiheesta yhtään mitään, koska sinä saattaisit olla vaikka väinämöisen kannattaja,
koska Jeesuksesta ei olisi kukaan kuullut kun kristinuskon sanoman
levittäminen väärin ajatteleville ja vääräuskoisille olisi
kuitenkin ollut turhaa ja täysin hyödytöntä.
Johan sinua on neuvottu moneen eri kertaan valitsemaan seurasi ja puolesi paremmin. Miksi ei sinulle kelpaa lähetyskäskyn mukaiset neuvot?
Niin varmaan monet hindut ja buddhistit ynnä muut uskovaiset kulkevatkin harhapolkuja. Kukapa sen voisi estää, hehän ovat juuri itse valinneet omat polkunsa kuljettavaksi. Niinhän kaiketi sinäkin olet tehnyt. Vai, onko joku muu tehnyt sinun puolestasi sinua koskevat valinnat?
Tulla esiin, kun tässä keskustelu etenee. Olisiko nyt saatava vahvistusta uskoon jostain, vaikka esimerkiksi rukoilemalla ankarasti ja ahkerasti? Ja ketä pitäisi rukoilla? Tai uhrata uhri vai joogata tai suorittaa joitain muita uskonmenoja uskon vahvistamiseksi...
Ahkera rukoilu... hmnn... ei välttämättä auta, mutta yksi ns. sydämestä tuleva rukous osoitettuna suoraan Luojalle, taivaalliselle Isälle oikein sanoin, on kyllä paljon parenpi vaihtoehto. Uhraaminen... hmnn... uhraa vaikka aikaasi itsesi ja lähimmäistesi vuoksi enemmän, niin kyllä se siitä.
Ei siis menot ja tulot eikä asennot nyt auta.
Tyytyväinen elämääsi. Se on parasta. Niin minäkin olen. Välillä erehdyin luulemaan jotain muuta. Meillä taitaa olaa asiat kaikesta päätellen aika hyvin, vaikka uskon asioista saatammekin olla eri mieltä.
Termi Taivaallinen Isä eli latinaksi Jupiter (>DaijusP@ter) tarkoitti alunperin Isä Aurinkoa (auringonjumalan titteli) mutta latina muuttui ja aurinkoa tarkoittava sana muutti merkitystään ja alkoi merkitsemään taivasta.
Seliseli. Ei tarkoita, vaan Padre/Pater on Isä, vanh. italiaksi/latinaksi! Ja taivaan saat itse kaivella esille.
Rastafarismi päihittää kristinuskon!!!
Kilpailua jonkun uskomuksen, uskonnon varjolla voi muuttua sodaksi. Mieti tuota jonniin aikaa.
Ei ole sitten tullut havaittua itseään sodan vastapuolena.
On tullut vaan jaettua tuomioita urakkka palkalla muille lähimmäisille.
Sinua voi kai pitää jonkinlaisena Uskon Sankarina, jolla on ainoa oikea Tieto Oikeasta Uskosta.
Olet sitten ilmeisesti jossain vaiheessa istumassa Jumalan oikealla
puolella ja tuomitset sieltä käsin niin eläviä kuin kuolleita. Hyvää jatkoa kuitenkinn urallesi.
Kyllä minä tunnen ja tiedän totuudesta kaiken itselleni tarpeellisen. Enkä epäile itseäni, enkä uskoani. Ja tuomiovalta täällä maan päällä kuuluu
, täällä suomessa, eri oikeusasteiden tuomareille ja maalliko jäsenille, lautamiehille. Ja koska en ole yhdenkään tuomioistuimen jäsen, niin en voi tuomita ketään. Valitan, etten täyttänyt juuri sinun harhakuvitelmaasi, van rikoin sen kuin lasipeilin joka alinomaan "suostuu" näyttämään vain sinulle mieluista kuvaa itsestäsi.
Tietämystäsi totuudesta ja uskostasi. Se, mitä et tiedä, on tarpeetonta ja se,
minkä tiedät, on luonnollisesti tarpeellista. Ja tottakai muut käsitykset ja tiedot
ovat aivan turhaa ja väärää niinkuin itsekin jo totesit. Täytyy kyllä sanoa,
että sinulla on kyllä asiat niin hyvin ettei paremmin voisi olla.
Onneksi olkoon! Olet selvästikin voittaja. Muidenkin tulisi saada selkeästi
enemmän lukea sinun loistavia ajatuksistasi ja pohdintoja näillä synkillä ja valottomilla sivuilla.
Suotta haaskaat sanojasi jonninjoutavuuksiin.
Ja viisas ja suuri kaikkitietävä ja kaikkivaltias herra.
"Kuitenkin, rakkaus tulee loppujen lopuksi voittamaan tuon vihan ja väkivallan jotka ihmisiä vetää myös aina puoleensa, eikä siihen enää kauan mene aikaa kun jokainen oikea uskoinen ihminen saa nähdä taivaallisen Isän lupauksien käyvän toteen yksi toisensa perään ja sitten kaikinpuolinen paha hävitetään lopullisesti. Siksipä jokaisen ihmisen kannattaakin olla aidosti inhimillinen ja ihmisyyttä ilmentävä ihminen, jolla on sisäinen halu ja itsellisen vankka kyky totella Luojaamme, Isäämme yksiselitteisesti. "
pitkä matkaa tuohon ilmeisesti, sen verran vihaa tekstisi pursuaa täällä usein?
Ei nuilla sinun vihan sisältöisillä mielipiteilläsi ole arvoa tässä ajassa eikä myöskään totuusarvoa ollenkaan. Saat toki kirjoittaa jota mielesi tekevi. Ja valehdella mielin määrin, sillä ei sitä yksikään ihminen täällä kykene estämään. Tosin pientä rajaa tuollekkin touhulle olisi sopiva löytää ajoissa.
Paha koitettiin hävittää jo ristiretkillä ja noitavainoissa. Minustä nämä molemmat hetket olivat noloimmasta päästä kristinuskon historiassa.
Eipä tietenkään ole sydämesi kives, ei edes puolikives. ;) Mistä moinen harha syntyi? ;)
Kristinuskolla ei ole historiaa, vaan se voi olla ainoastaan jonkun ihmisen omakohtainen tunnetila täysin tiedostetulla tasolla ja samalla myös yksi moninainen ja monitahoinen olotilan pysyvä muoto kokonaisvaltaisella tavalla. Eikä sekään noloa tietänkään ole.