Suomi ei huolehdi taajamiensa kulttuuriympäristöstä
Kulttuurikommentti
Paula Nurmentaus
Yle 1 28.8.2006
"Kulttuurilla on mittavat talousvaikutukset, kyse ei ole vähäisistä rahavirroista. Kuntajohdon on sisäistettävä kulttuurin merkitys kaupunkikeskuksen kehittämiselle. Vapaa-ajan palvelut ja kulttuuritarjonta ovat olennaisia paikkakunnan vetovoimatekijöitä ja kaupunkikeskukset kilpailevat niillä asukkaista."
Tällaista tekstiä pyörii hyvää tarkoittavissa kulttuuriselvityksissä, joita pinotaan virkamiesten ja poliitikkojen pöydille. Suomessa asiat ovatkin hyvin, kulttuuria virtaa monesta tuutista, varsinkin kesällä kun juhlasesonki on korkeimmillaan. Konserttitaloja ja muita kulttuurin ahjoja on Suomessa niin, että kateeksi pistää, kun ulkopuolelta katsoo.
Mutta mitkä ovat aivan visuaaliset puitteet kaikelle tälle kulttuuri-innolle?
Mikä on se KAUPUNKIKESKUS, ja miltä se oikein näyttää, jos saan kysyä.
Vai onko Suomessa niin, että se ympäristö jossa ihmiset päivänsä viettävät on yhtä ja samaa markettilaatikoiden täyttämää Klaukkalaa?
Näkymät eivät ole villiä länttä kummempia, kulttuuri siitä on todella kaukana. Usein nämä taajamat kutsuvat itseään kaupungeiksi, mutta nimittely ei juuri tässä auta, sillä onko suomalaisilla edes käsitystä kaupungista.
Ei ainakaan siinä merkityksessä, mitä sillä ymmärretään pidemmän kaupunkikulttuurin maissa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ei, Suomessa saa silpaista minkä tahansa peltihallin keskelle taajamaa, tai tuhota loputkin kaupunki-idyllistä uudella valtatiellä, jos sitä perustellaan elinkeinopoliittisilla kerrannaisvaikutuksilla. Tässä yhteydessä kulttuuri ei näytä olevan minkäänlainen kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä, kun kunnan poliitikot pääsevät keräämään pisteitä.
Vaikka joku muistuma menneestä säilyisikin, niin kun sen viereen rakennetaan pari valtavaa siltaa tai eritasoliittymää, niin johan koko rakennus menettää luonteensa. Miltä Olavinlinna mahtaa näyttää eritasoliittymän ja sillan kaiteelta tarkastellen?
Jos vielä saadaan tukeva määräraha valtion budjetista, niin kaikki huutavat hallelujaa kaivinkoneiden edessä. Pystytetään vaan sitten sosialistista realismia edustava vapauden patsas keskelle toria menetetyn idyllin hautapaadeksi.
Kun suomalaiset ovat nykyään olevinaan kovin eurooppalaisia, niin voitaisiko suunnata katse EUROOPPAAN, jos näköelimissä enää on jäljellä mitään esteettistä.
Kulttuurikommentti
Paula Nurmentaus
Yle 1 28.8.2006
"Kulttuurilla on mittavat talousvaikutukset, kyse ei ole vähäisistä rahavirroista. Kuntajohdon on sisäistettävä kulttuurin merkitys kaupunkikeskuksen kehittämiselle. Vapaa-ajan palvelut ja kulttuuritarjonta ovat olennaisia paikkakunnan vetovoimatekijöitä ja kaupunkikeskukset kilpailevat niillä asukkaista."
Tällaista tekstiä pyörii hyvää tarkoittavissa kulttuuriselvityksissä, joita pinotaan virkamiesten ja poliitikkojen pöydille. Suomessa asiat ovatkin hyvin, kulttuuria virtaa monesta tuutista, varsinkin kesällä kun juhlasesonki on korkeimmillaan. Konserttitaloja ja muita kulttuurin ahjoja on Suomessa niin, että kateeksi pistää, kun ulkopuolelta katsoo.
Mutta mitkä ovat aivan visuaaliset puitteet kaikelle tälle kulttuuri-innolle?
Mikä on se KAUPUNKIKESKUS, ja miltä se oikein näyttää, jos saan kysyä.
Vai onko Suomessa niin, että se ympäristö jossa ihmiset päivänsä viettävät on yhtä ja samaa markettilaatikoiden täyttämää Klaukkalaa?
Näkymät eivät ole villiä länttä kummempia, kulttuuri siitä on todella kaukana. Usein nämä taajamat kutsuvat itseään kaupungeiksi, mutta nimittely ei juuri tässä auta, sillä onko suomalaisilla edes käsitystä kaupungista.
Ei ainakaan siinä merkityksessä, mitä sillä ymmärretään pidemmän kaupunkikulttuurin maissa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ei, Suomessa saa silpaista minkä tahansa peltihallin keskelle taajamaa, tai tuhota loputkin kaupunki-idyllistä uudella valtatiellä, jos sitä perustellaan elinkeinopoliittisilla kerrannaisvaikutuksilla. Tässä yhteydessä kulttuuri ei näytä olevan minkäänlainen kilpailuvaltti ja vetovoimatekijä, kun kunnan poliitikot pääsevät keräämään pisteitä.
Vaikka joku muistuma menneestä säilyisikin, niin kun sen viereen rakennetaan pari valtavaa siltaa tai eritasoliittymää, niin johan koko rakennus menettää luonteensa. Miltä Olavinlinna mahtaa näyttää eritasoliittymän ja sillan kaiteelta tarkastellen?
Jos vielä saadaan tukeva määräraha valtion budjetista, niin kaikki huutavat hallelujaa kaivinkoneiden edessä. Pystytetään vaan sitten sosialistista realismia edustava vapauden patsas keskelle toria menetetyn idyllin hautapaadeksi.
Kun suomalaiset ovat nykyään olevinaan kovin eurooppalaisia, niin voitaisiko suunnata katse EUROOPPAAN, jos näköelimissä enää on jäljellä mitään esteettistä.
Vastaukset 24
Vanhimmat
kulttuuripersoona Matti Klingen uusinta päiväkirjaa, jossa hän manaa (ei ole klingeläinen ilmaisu) suomalaisen suunnittelun "perusvirhettä, sitä, että suunnitellaan rakennuksia, ei kaupunkia, eikä siis välitetä siitä miten rakennus sulautuu tai suhtautuu ympäröivään rakennuskantaan".
Kun elinkeinotoimikunta hoitaa kaavoittajan virkaa, muunlaisesta tuloksesta ei ole toivoakaan.
jo teräväisenkin aikana.
tässä on tarkoitus katsoa ja tuntuu aika toivottomalta tämä viivotin- ja pykäläinsinöörien ote siihen, miten kaupunki- (tai paremminkin) taajamakuvasta saataisiin Lapuan kehitystä tukeva.
ymmärtää tämän
Sama asiain
Kirjoittanut: tila on ollut
sanomaa.
Tärkeää ei lopputulos vaan se, että pääsee mollamaan.
Onpa joku nyt jostain todella katkera, taitaa olla itse pykälä-luuseri-insinööri.
kaupunkia kehitetään eikä taannuteta.
taas kommenttia. Toivottavasti ei tullut päättäjätaholta.
ja oon onnellinen että jotkut päättäjät tosiaan edes yrittävät saada kehitettyä Lapuaa. Kiitti siitä!
Nämä juntit sinimustat kaasupötti- ja Simpsiövouhottajat vain tahtovat pilata näiden kehitystä eteenpäin vievien päättäjien tulokset .
olisi ollut paljon parempaa kehitystä kuin Metson laajennus
kehittäjät olivat sen suuressa viisaudessaan päättäneet.
että tuon kaasupötin varjoon jää tärkeämpiä ja ajankohtaisempiakin asioita. Pöttihän oli surkea esitys ja siitä olisi ollut syytä ottaa opiksi, vaan ei siltä näytä.
Vähän oon pettynyt Nurkkakiven jatkuvaan kaasupöttihegemoniaan. Kyseessä oleva kaasupöttihän ei koskaan räjähtänyt. EI ole kovin ansiokasta ratsastaa pelkällä luulolla, että se olisi voinut räjähtää.
että edellinen kirjoittaja nimenomaan halusi siirtää koko pöttiasian historian hämäriin. Sulla vain näytti olevan joku erityinen halu jatkaa.
kirjoittaa sivulle, epätoivoiset vetävät äksönin toivossa Nurkkakivi-korttinsa esiin.
niin, ettei kykene sanomaan mitään asiallista mistään. Jos on vaikka seonnut tunnusluvuissaan?
hetkeen Nurkkakivi hiertänytkään.
Mikä nyt pikkuista vaivaa?
Ei tainnu Nurkkakivellä olla mitään tekemistä pötin kanssa, hellitä vähän pipon nyörejäsi.
kenen päähänpisto tämä Bötti oli? Keskelle kaupunkia tuodaan tälläänen vaikkakin vain mahdollisuus räjähtämiseen. Voikin hyvällä syyllä kysyä. Onko meidän päättäjillä kaikki paikat lämpöösenä? Onneksi tämä ei ole ainut päätös??
"Pystytetään vaan sitten sosialistista realismia edustava vapauden patsas keskelle toria menetetyn idyllin hautapaadeksi."
Toihan siellä jo onkin Laurilanpuistossa.
Tämä on viiiimeenen taiistoo..
hiljaisuus on laskeutunut Lapuan l Gotham Cityn ylle. Nurkissa laaditaan jotain kavalaa valitusta kehityksen jarruksi.
jo oman uskottavuutensa ja alynsä aliarvoimisen nimissä lopettaa tuo nurkkakivittely? Asiaakin maaailmaan mahtuu ja näyttää siltä, että siellä Lapualla sille olisi suunnattomasti kysyntää.
mutta sikäli kuin olen huomannut noi kaupungin hemmot ei osaa kirjoittaa mitään ilman nurkkakiveä, kyllä se on kurjaa kun ei löydy tähänkään hätään muita syntipukkeja...
jatkaa Nurkkakiven arvostelua, koska heidän aivonsa ei muuhun riitä. Tästä on viimeinen todiste tämä Sympän kolariristeys. hohohoihoi
ja nurkkakivet?
Osaako joku valaista,mikä/kuka/ketkä/ken on hermostuttanut jonkun näin hyvän aloituksen jälkeen?
Itse tarjoan yksinkertaisena ihmisenä, että aina kun meidän byrokraattimme saa asiakaspalautetta, jota ei ymmärrä, niin vastauksia on nyt kaksi. Vastaus 1: mikä ihmeen akuankka ja vastaus 2:Nurkkakivi vastustaa kehitystä.
Voisiko byrokraattimme tulla vaikka viikoksi oikeisiin töihin työpaikalle, jossa rautalangasta vääntäen voisimme näyttää, kuinka asiakas/asukaspalautteeseen suhtaudutaan?