Auttakaa adventistit

häntä puoleensa vedä.

advari

räksytät.

me kuitenkin uskomme. Meille ihan yksi lysti mitä ateistit ajattelevat.

Eikö ateistien mielestä ihminen polveudu apinasta?
Aika hullu ajatus.

opeta litteitä kirjoitti:

Eikö ateistien mielestä ihminen polveudu apinasta?
Aika hullu ajatus.

hminen kuuluu kädellisten (Primates) lahkoon ja ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon. Ihminen on yksi varsinaisten apinoiden itäapinoiden ryhmään kuuluva ihmisapinalaji. Ihmisten lähimmät elossa olevat sukulaiset ovat suuret ihmisapinat. Kaikki erot nykyisten lajien välillä ovat syntyneet sen jälkeen kun niillä oli viimeinen yhteinen kantamuoto. Ihmisapinoista ihmistä lähimpänä kehityshistoriassa on simpanssi. Gorillat eroavat ihmisestä jonkin verran enemmän ja orangit vieläkin enemmän. Vähiten ihmisiä muistuttavat gibbonit eli pienet ihmisapinat. Molekyylien tasolla monet ihmisen valkuaisaineet ovat täsmälleen samanlaiset kuin simpanssilla, toiminnalliset DNA:t ovat 99,4-prosenttisesti identtiset. Ihmisten paikka ihmisapinoissa on kiistaton elimistön rakenteen ja toiminnankin puolesta. Tutkijat ovat tunnistaneet mutaatioita, joita on ainoastaan ihmisten kehityslinjassa. 8,7 prosentissa ihmisten kehityslinjan geeneissä valinta on suosinut muutosta ja niissä on tapahtunut evoluutiota. Luonnonvalinta on vaikuttanut jopa kolmannekseen ihmisen geeneistä kädellisten kehityksen viimeisen 30 miljoonan vuoden aikana.

kehitys kirjoitti:

hminen kuuluu kädellisten (Primates) lahkoon ja ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon. Ihminen on yksi varsinaisten apinoiden itäapinoiden ryhmään kuuluva ihmisapinalaji. Ihmisten lähimmät elossa olevat sukulaiset ovat suuret ihmisapinat. Kaikki erot nykyisten lajien välillä ovat syntyneet sen jälkeen kun niillä oli viimeinen yhteinen kantamuoto. Ihmisapinoista ihmistä lähimpänä kehityshistoriassa on simpanssi. Gorillat eroavat ihmisestä jonkin verran enemmän ja orangit vieläkin enemmän. Vähiten ihmisiä muistuttavat gibbonit eli pienet ihmisapinat. Molekyylien tasolla monet ihmisen valkuaisaineet ovat täsmälleen samanlaiset kuin simpanssilla, toiminnalliset DNA:t ovat 99,4-prosenttisesti identtiset. Ihmisten paikka ihmisapinoissa on kiistaton elimistön rakenteen ja toiminnankin puolesta. Tutkijat ovat tunnistaneet mutaatioita, joita on ainoastaan ihmisten kehityslinjassa. 8,7 prosentissa ihmisten kehityslinjan geeneissä valinta on suosinut muutosta ja niissä on tapahtunut evoluutiota. Luonnonvalinta on vaikuttanut jopa kolmannekseen ihmisen geeneistä kädellisten kehityksen viimeisen 30 miljoonan vuoden aikana.

lukea luotettavaksi tiedonlähteeksi.
Olenkohan minä kirjoittanut tuon?

ei voi kirjoitti:

lukea luotettavaksi tiedonlähteeksi.
Olenkohan minä kirjoittanut tuon?

Wikipedia on ainoastaan luotettava tietolähde silloin, kun adventisti sieltä lainaa.

ei voi kirjoitti:

lukea luotettavaksi tiedonlähteeksi.
Olenkohan minä kirjoittanut tuon?

hmisen lähimmän sukulaislajin, simpanssin (Pan troglodytes) perimän kartta on laadittu ja sitä on verrattu ihmisen genomiin. Suurin kiinnostus kohdistuu tässä vaiheessa perimän osiin, jotka tuottavat ilmeisimmät erot ihmisen ja simpanssin välillä. Tällaisia ovat ihmisen pysty kävelyasento, huomattavasti suuremmat aivot sekä kehittynyt kieli.

Uudessa Nature-lehdessä raportoitu tutkimus on tehty viiden maan tutkijoiden voimin. Kaikkiaan nimeltä mainittuja tutkijoita on 67 ja he työskentelevät Yhdysvalloissa, Israelissa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa. Simpanssi on neljäs genomiltaan kartoitettu nisäkäslaji. Ensimmäisenä selvitettin ihmisen genomi, joka julkaistiin raakaversiona vuonna 2001 ja tarkennettuna vajaa vuosi sitten lokakuussa 2004. Lisäksi on julkaistu raakaversiot hiiren (joulukuussa 2002) ja rotan (maaliskuu 2004) genomeista.

Simpanssin ja ihmisen geenistöt ovat samanlaiset lähes 99%:sti. Kun perimän osien monistumiset ja poisjäännit otetaan huomioon, olemme geeneiltämme identtisiä simpanssien kanssa vielä 96%:sti. Geenien tuottamien proteiinien tasolla ihmisen ja simpanssin samanlaisuus on vielä 29%. Lajeina simpanssi ja ihminen ovat eronneet toisistaan noin 6 miljoonaa vuotta sitten ja tässä ajassa ihmisen yksittäisiin, geenien tuottamiin proteiineihin on ehtinyt syntyä keskimäärin vasta yksi eroavaisuus.

Ihmisen ja simpanssin genomien ero on kymmenkertainen verrattuna kahden ihmisen geenistön väliseen eroon, mutta toisaalta hiiren ja rotan genomien ero on kymmenen kertaa suurempi kuin ihmisen ja simpanssin välinen eroavaisuus. Ihmisen ja hiiren genomien välillä on 60-kertainen ero simpanssin ja ihmisen eroon verrattuna.

Genomien vertailu osoitti, että tietyissä geeniryhmissä on tapahtunut muutoksia nopeammin sekä simpanssilla että ihmisellä muihin nisäkkäisiin verrattuna. Niihin kuuluvat geenit, jotka vaikuttavat kuuloon, hermosignaalien etenemiseen, siittiöiden tuottoon sekä tiettyihin solunsisäisiin sähköisten varausten liikkumiseen. Toisaalta hiireen ja rottaan verrattuna ihmisellä ja simpanssilla on tapahtunut enemmän mahdollisesti haitallisia geenimuutoksia. Ne voivat aiheuttaa alttiutta sairauksille, mutta mutaatiot mahdollistavat toisaalta nopeamman sopeutumisen ympäristön muutoksiin.

Sekä ihmisen että simpanssin genomissa on noin 20 000 ? 25 000 geeniä eli suunnilleen saman verran kuin muillakin nisäkkäillä. Geenien lukumäärä ei siten ratkaise lajien kehittyneisyyttä, toisin kuin vielä joitakin vuosia sitten oletettiin. Simpanssilla ja ihmisellä on perimässään kaikkiaan noin kolme miljardia emäsparia ja eroavat toisistaan 35 miljoonan emäsparin osalta eli 1,2%:n verran. Lisäksi noin viisi miljoonaa emäsparia eroaa siten, että niissä on toistojaksoja tai niistä puuttuu palasia. Osa eroavaisuuksista sijaitsee perimän alueilla, jolla ei ole proteiineja tuottavia geenejä tai muita toiminnallisesti tärkeiksi tiedettyjä osia.

Runsaat puolensataa ihmisellä olevaa geeniä puuttuu kokonaan tai osittain simpanssilta. Toisin päin eli ihmiseltä puuttuvien simpanssin geenien määrää ei toistaiseksi tiedetä kovin tarkkaan. Se tiedetään kuitenkin, että simpanssilla on useita hajuaistiin liittyviä geenejä, jotka ihmisellä ovat muuttuneet toimimattomiksi pseudogeeneiksi. Samoin simpansseilta puuttuu kolme geeniä, jotka ovat ihmisen elimistössä keskeisiä tulehduksien ja puolustusjärjestelmän toiminnan kannalta. Ihmiseltä puuttuu puolestaan caspase-12-geeni, joka tuottaa todennäköisesti Alzheimerin taudilta suojaavaa entsyymiä. Simpansseilla ei esiinny Alzheimerin tautia.

Simpanssin genomin avulla on etsitty ihmisen perimästä tavallisista mutaatioista poikkeavia piirteitä. Näin voidaan saada selville muutoksia, jotka ovat olleet erityisen hyödyllisiä lajin menestykselle. Sellaisia löydettiin kaikkiaan kuudella alueella. Ne ovat hyvin erikokoisia: yksi on yli 50 geenin laajuinen, toinen puolestaan ei sisällä yhtään toiminnallista geeniä vaan sijaitsee ns. geenierämaassa. Tämäkään alue ei kuitenkaan ole merkityksetön, vaan se saattaa olla oleellinen tekijä lähellä sijaitsevan protocadherin-geenin toiminnan säätelylle. Se puolestaan liittyy hermojärjestelmän muotoutumiseen. Yksi poikkeava perimän alue sisältää geenit nimeltään FOXP2 ja CFTR. FOXP2-geenin tiedetään liittyvän puheen kehittymiseen ihmisillä ja CFTR-geeni aiheuttaa mutatoituneena tappavan kystinen fibroosi-nimisen sairauden.

Yksi tutkijaryhmä selvitti erityisesti simpanssin ja ihmisen Y-kromosomin eli mieskromosomin muuttumista lajien eriytymisen jälkeen eli viimeisten kuuden miljoonan vuoden aikana. X- ja Y-kromosomit ovat erkaantuneet toisistaan noin 300 miljoonaa vuotta sitten ja "parittoman" Y-kromosomin kehitys on lukemattomien sukupolvien kuluessa herättänyt paljon pohdintoja. Se ei pysty korjaamaan haitallisia mutaatioita kuten muut kromosomit, koska se ei voi ottaa vastinpalasta toisesta, ehjästä kromosomista solun jakautumisessa. Uudet havainnot osoittavat kuitenkin, että jonkinlainen korjausmekanismi Y-kromosomissakin toimii.

Simpanssin ja ihmisen Y-kromosomin vertailu osoitti, että ihmisen Y-kromosomi on säilynyt paremmin kuin simpanssilla. Ihmisellä on edelleen Y-kromosomissa 27 geeniä ja geeniperhettä, mutta simpanssin Y-kromosomissa viisi näistä geeneistä on muuttunut toimimattomiksi. Mahdollisena syynä tähän pidetään ihmisen ja simpanssin erilaista seksuaalista käyttäytymistä. Simpanssimaailmassa sekä naaraat että urokset parittelevat useiden partnereiden kanssa, kun ihmislaji on enimmäkseen yksiavioinen. Mutta vielä eivät ihmismiehet sen enempää kuin simpanssiurokset ole uhanalaisia, vakuuttavat tutkijat.

Simpanssin genomi selvitettiin Clint-nimisen uroksen kudoksista. Clint eli elämänsä Yerkesin kädellisten tutkimuskeskuksessa Yhdysvalloissa, missä se kuoli viime vuonna suhteellisen nuorena, 24 vuoden iässä. Syynä oli sydänvika.

(Nature www.nature.com 1.9.2005)

tiedeuutiset kirjoitti:

hmisen lähimmän sukulaislajin, simpanssin (Pan troglodytes) perimän kartta on laadittu ja sitä on verrattu ihmisen genomiin. Suurin kiinnostus kohdistuu tässä vaiheessa perimän osiin, jotka tuottavat ilmeisimmät erot ihmisen ja simpanssin välillä. Tällaisia ovat ihmisen pysty kävelyasento, huomattavasti suuremmat aivot sekä kehittynyt kieli.

Uudessa Nature-lehdessä raportoitu tutkimus on tehty viiden maan tutkijoiden voimin. Kaikkiaan nimeltä mainittuja tutkijoita on 67 ja he työskentelevät Yhdysvalloissa, Israelissa, Italiassa, Espanjassa ja Saksassa. Simpanssi on neljäs genomiltaan kartoitettu nisäkäslaji. Ensimmäisenä selvitettin ihmisen genomi, joka julkaistiin raakaversiona vuonna 2001 ja tarkennettuna vajaa vuosi sitten lokakuussa 2004. Lisäksi on julkaistu raakaversiot hiiren (joulukuussa 2002) ja rotan (maaliskuu 2004) genomeista.

Simpanssin ja ihmisen geenistöt ovat samanlaiset lähes 99%:sti. Kun perimän osien monistumiset ja poisjäännit otetaan huomioon, olemme geeneiltämme identtisiä simpanssien kanssa vielä 96%:sti. Geenien tuottamien proteiinien tasolla ihmisen ja simpanssin samanlaisuus on vielä 29%. Lajeina simpanssi ja ihminen ovat eronneet toisistaan noin 6 miljoonaa vuotta sitten ja tässä ajassa ihmisen yksittäisiin, geenien tuottamiin proteiineihin on ehtinyt syntyä keskimäärin vasta yksi eroavaisuus.

Ihmisen ja simpanssin genomien ero on kymmenkertainen verrattuna kahden ihmisen geenistön väliseen eroon, mutta toisaalta hiiren ja rotan genomien ero on kymmenen kertaa suurempi kuin ihmisen ja simpanssin välinen eroavaisuus. Ihmisen ja hiiren genomien välillä on 60-kertainen ero simpanssin ja ihmisen eroon verrattuna.

Genomien vertailu osoitti, että tietyissä geeniryhmissä on tapahtunut muutoksia nopeammin sekä simpanssilla että ihmisellä muihin nisäkkäisiin verrattuna. Niihin kuuluvat geenit, jotka vaikuttavat kuuloon, hermosignaalien etenemiseen, siittiöiden tuottoon sekä tiettyihin solunsisäisiin sähköisten varausten liikkumiseen. Toisaalta hiireen ja rottaan verrattuna ihmisellä ja simpanssilla on tapahtunut enemmän mahdollisesti haitallisia geenimuutoksia. Ne voivat aiheuttaa alttiutta sairauksille, mutta mutaatiot mahdollistavat toisaalta nopeamman sopeutumisen ympäristön muutoksiin.

Sekä ihmisen että simpanssin genomissa on noin 20 000 ? 25 000 geeniä eli suunnilleen saman verran kuin muillakin nisäkkäillä. Geenien lukumäärä ei siten ratkaise lajien kehittyneisyyttä, toisin kuin vielä joitakin vuosia sitten oletettiin. Simpanssilla ja ihmisellä on perimässään kaikkiaan noin kolme miljardia emäsparia ja eroavat toisistaan 35 miljoonan emäsparin osalta eli 1,2%:n verran. Lisäksi noin viisi miljoonaa emäsparia eroaa siten, että niissä on toistojaksoja tai niistä puuttuu palasia. Osa eroavaisuuksista sijaitsee perimän alueilla, jolla ei ole proteiineja tuottavia geenejä tai muita toiminnallisesti tärkeiksi tiedettyjä osia.

Runsaat puolensataa ihmisellä olevaa geeniä puuttuu kokonaan tai osittain simpanssilta. Toisin päin eli ihmiseltä puuttuvien simpanssin geenien määrää ei toistaiseksi tiedetä kovin tarkkaan. Se tiedetään kuitenkin, että simpanssilla on useita hajuaistiin liittyviä geenejä, jotka ihmisellä ovat muuttuneet toimimattomiksi pseudogeeneiksi. Samoin simpansseilta puuttuu kolme geeniä, jotka ovat ihmisen elimistössä keskeisiä tulehduksien ja puolustusjärjestelmän toiminnan kannalta. Ihmiseltä puuttuu puolestaan caspase-12-geeni, joka tuottaa todennäköisesti Alzheimerin taudilta suojaavaa entsyymiä. Simpansseilla ei esiinny Alzheimerin tautia.

Simpanssin genomin avulla on etsitty ihmisen perimästä tavallisista mutaatioista poikkeavia piirteitä. Näin voidaan saada selville muutoksia, jotka ovat olleet erityisen hyödyllisiä lajin menestykselle. Sellaisia löydettiin kaikkiaan kuudella alueella. Ne ovat hyvin erikokoisia: yksi on yli 50 geenin laajuinen, toinen puolestaan ei sisällä yhtään toiminnallista geeniä vaan sijaitsee ns. geenierämaassa. Tämäkään alue ei kuitenkaan ole merkityksetön, vaan se saattaa olla oleellinen tekijä lähellä sijaitsevan protocadherin-geenin toiminnan säätelylle. Se puolestaan liittyy hermojärjestelmän muotoutumiseen. Yksi poikkeava perimän alue sisältää geenit nimeltään FOXP2 ja CFTR. FOXP2-geenin tiedetään liittyvän puheen kehittymiseen ihmisillä ja CFTR-geeni aiheuttaa mutatoituneena tappavan kystinen fibroosi-nimisen sairauden.

Yksi tutkijaryhmä selvitti erityisesti simpanssin ja ihmisen Y-kromosomin eli mieskromosomin muuttumista lajien eriytymisen jälkeen eli viimeisten kuuden miljoonan vuoden aikana. X- ja Y-kromosomit ovat erkaantuneet toisistaan noin 300 miljoonaa vuotta sitten ja "parittoman" Y-kromosomin kehitys on lukemattomien sukupolvien kuluessa herättänyt paljon pohdintoja. Se ei pysty korjaamaan haitallisia mutaatioita kuten muut kromosomit, koska se ei voi ottaa vastinpalasta toisesta, ehjästä kromosomista solun jakautumisessa. Uudet havainnot osoittavat kuitenkin, että jonkinlainen korjausmekanismi Y-kromosomissakin toimii.

Simpanssin ja ihmisen Y-kromosomin vertailu osoitti, että ihmisen Y-kromosomi on säilynyt paremmin kuin simpanssilla. Ihmisellä on edelleen Y-kromosomissa 27 geeniä ja geeniperhettä, mutta simpanssin Y-kromosomissa viisi näistä geeneistä on muuttunut toimimattomiksi. Mahdollisena syynä tähän pidetään ihmisen ja simpanssin erilaista seksuaalista käyttäytymistä. Simpanssimaailmassa sekä naaraat että urokset parittelevat useiden partnereiden kanssa, kun ihmislaji on enimmäkseen yksiavioinen. Mutta vielä eivät ihmismiehet sen enempää kuin simpanssiurokset ole uhanalaisia, vakuuttavat tutkijat.

Simpanssin genomi selvitettiin Clint-nimisen uroksen kudoksista. Clint eli elämänsä Yerkesin kädellisten tutkimuskeskuksessa Yhdysvalloissa, missä se kuoli viime vuonna suhteellisen nuorena, 24 vuoden iässä. Syynä oli sydänvika.

(Nature www.nature.com 1.9.2005)

mitoosissa vai meioosissa tapahtunut mutaatio?
1% heitto on sama kuin sammakko ja norsu.
Ihminen on eri laji kuin apina.