prostituutio

Prostituuttijäätelön lisäksi naisille myydään Rape-keksejä... kyseisen nimisiä keksejä on kuulemma ollut oikeastikin suomessa myynnissä :D

Naiskaupan perusongelma on sama kuin ihmissalakuljetuksessa. Köyhien maiden ihmiset haluavat lähteä etsimään parempaa toimeentuloa rikkaammista maista, siitä huolimatta että he joutuvat lainsuojattomaksi työvoimaksi. Ainakin osa naiskaupan ja ihmissalakuljetuksen uhreista on tietoisia laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan työskentelyyn liittyvistä riskeistä. He kuitenkin tekevät lähtöpäätöksen, koska toive ja tarve paremmasta toimeentulosta on heille niin merkittävä.
Sekä naiskaupan että ihmissalakuljetuksen julmaa todellisuutta on, että osa uhreista joutuu kohtaamaan täysin epäinhimillistä kohtelua. Monet joutuvat alistumaan huonompiin olosuhteisiin kuin olivat etukäteen varautuneet.
Näiden uhrien auttamisen tekee hankalaksi se, että lainsäädäntömme mukaan he ovat samalla myös rikollisia. He ovat rikkoneet maahantulosäädöksiä, he työskentelevät ilman työlupaa pimeillä työmarkkinoilla ja mahdollisesti oleskelevat maassa laittomasti. Useimmiten heidän intressissään on paeta oleskelumaansa viranomaisia, ja he alistuvat mieluummin ansaitsemaan rahaa epäinhimillisissä olosuhteissa kuin joutuvat karkotetuksi takaisin lähtömaahansa.
On väitetty, että seksipalveluiden oston kriminalisoimisella voitaisiin auttaa naiskaupan uhreja tai estää naiskauppaa. Tällaisella toimenpiteellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutusta niihin olosuhteisiin, joiden takia naiskaupan uhriksi joutuneet ovat tehneet lähtöpäätöksensä. Seksiasiakkuuden kriminalisointi johtaa siihen, että rikollinen paritusorganisaatio saa toiminnasta tiukemman otteen, koska toiminta on entistä suuremmassa määrin lain ulkopuolella. Tämä heikentää uhrien asemaa entisestään.
Tällainen kriminalisointi on naiskaupan ratkaisuyrityksenä toivoton. Kriminalisointi johtaa vain siihen, että rikollisen toiminnan organisoijat ansaitsevat toiminnallaan entistä paremmin ja uhrit uhriutuvat entistä enemmän.
On esitetty myös, että naiskaupan uhreja varten perustettaisiin todistajansuojeluohjelmia ja että osa uhreista voisi saada väliaikaisen tai jopa pysyvän oleskeluluvan, jotta uhrit voisivat turvallisesti todistaa paritusorganisaatioita vastaan. Tällaiset toimenpiteet saattaisivat jossain määrin auttaa viranomaisia löytämään keinoja taistelussa rikollisia organisaatioita vastaan. Seksipalveluiden oston kriminalisointi kuitenkin vaikeuttaisi viranomaisten mahdollisuuksia löytää eniten avun tarpeessa olevia naiskaupan uhreja.
Mikäli uhreja halutaan oikeasti auttaa, on keskityttävä toimenpiteisiin, joilla voidaan löytää eniten apua tarvitsevat. Heille tulee tarjota sellaista apua, joka vastaa heidän omiin tarpeisiinsa. Tämän toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että tunnustetaan tosiasiat uhrin kannalta: hän on tullut maahan ansaitsemaan rahaa. Jos prostituoitua yritetään väkisin pelastaa pois prostituutiosta, ei auttaminen voi onnistua.
Palermon sopimuksen lisäpöytäkirjan naiskauppa-käsitteen määrittely aiheuttaa tulkintaongelmia juuri tässä kysymyksessä, koska siinä todetaan, ettei naiskaupan uhrin alkuperäisellä suostumuksella ole merkitystä. Mikäli prostituoitu joutuu elämään tai työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa tai joutuu vastoin tahtoaan jatkamaan prostituutiossa, silloin alkuperäisellä suostumuksella ei tulekaan olla merkitystä. Muissa tapauksissa henkilön oman suostumuksen tai intressin huomiotta jättäminen aiheuttaa ongelmia.

Lue tarkemmin linkki. SAllissa puhutaan myös tästä aspektista.

mikkopoika kirjoitti:

Naiskaupan perusongelma on sama kuin ihmissalakuljetuksessa. Köyhien maiden ihmiset haluavat lähteä etsimään parempaa toimeentuloa rikkaammista maista, siitä huolimatta että he joutuvat lainsuojattomaksi työvoimaksi. Ainakin osa naiskaupan ja ihmissalakuljetuksen uhreista on tietoisia laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan työskentelyyn liittyvistä riskeistä. He kuitenkin tekevät lähtöpäätöksen, koska toive ja tarve paremmasta toimeentulosta on heille niin merkittävä.
Sekä naiskaupan että ihmissalakuljetuksen julmaa todellisuutta on, että osa uhreista joutuu kohtaamaan täysin epäinhimillistä kohtelua. Monet joutuvat alistumaan huonompiin olosuhteisiin kuin olivat etukäteen varautuneet.
Näiden uhrien auttamisen tekee hankalaksi se, että lainsäädäntömme mukaan he ovat samalla myös rikollisia. He ovat rikkoneet maahantulosäädöksiä, he työskentelevät ilman työlupaa pimeillä työmarkkinoilla ja mahdollisesti oleskelevat maassa laittomasti. Useimmiten heidän intressissään on paeta oleskelumaansa viranomaisia, ja he alistuvat mieluummin ansaitsemaan rahaa epäinhimillisissä olosuhteissa kuin joutuvat karkotetuksi takaisin lähtömaahansa.
On väitetty, että seksipalveluiden oston kriminalisoimisella voitaisiin auttaa naiskaupan uhreja tai estää naiskauppaa. Tällaisella toimenpiteellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutusta niihin olosuhteisiin, joiden takia naiskaupan uhriksi joutuneet ovat tehneet lähtöpäätöksensä. Seksiasiakkuuden kriminalisointi johtaa siihen, että rikollinen paritusorganisaatio saa toiminnasta tiukemman otteen, koska toiminta on entistä suuremmassa määrin lain ulkopuolella. Tämä heikentää uhrien asemaa entisestään.
Tällainen kriminalisointi on naiskaupan ratkaisuyrityksenä toivoton. Kriminalisointi johtaa vain siihen, että rikollisen toiminnan organisoijat ansaitsevat toiminnallaan entistä paremmin ja uhrit uhriutuvat entistä enemmän.
On esitetty myös, että naiskaupan uhreja varten perustettaisiin todistajansuojeluohjelmia ja että osa uhreista voisi saada väliaikaisen tai jopa pysyvän oleskeluluvan, jotta uhrit voisivat turvallisesti todistaa paritusorganisaatioita vastaan. Tällaiset toimenpiteet saattaisivat jossain määrin auttaa viranomaisia löytämään keinoja taistelussa rikollisia organisaatioita vastaan. Seksipalveluiden oston kriminalisointi kuitenkin vaikeuttaisi viranomaisten mahdollisuuksia löytää eniten avun tarpeessa olevia naiskaupan uhreja.
Mikäli uhreja halutaan oikeasti auttaa, on keskityttävä toimenpiteisiin, joilla voidaan löytää eniten apua tarvitsevat. Heille tulee tarjota sellaista apua, joka vastaa heidän omiin tarpeisiinsa. Tämän toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että tunnustetaan tosiasiat uhrin kannalta: hän on tullut maahan ansaitsemaan rahaa. Jos prostituoitua yritetään väkisin pelastaa pois prostituutiosta, ei auttaminen voi onnistua.
Palermon sopimuksen lisäpöytäkirjan naiskauppa-käsitteen määrittely aiheuttaa tulkintaongelmia juuri tässä kysymyksessä, koska siinä todetaan, ettei naiskaupan uhrin alkuperäisellä suostumuksella ole merkitystä. Mikäli prostituoitu joutuu elämään tai työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa tai joutuu vastoin tahtoaan jatkamaan prostituutiossa, silloin alkuperäisellä suostumuksella ei tulekaan olla merkitystä. Muissa tapauksissa henkilön oman suostumuksen tai intressin huomiotta jättäminen aiheuttaa ongelmia.

Seksin oston kriminalisoinnilla ei myöskään poisteta nälänhätää eikä estetä luonnonkatastrofeja. Toimenpiteellä saadaan kuitenkin Suomi rikollisliigojen silmissä kannattamattomaksi kohdealueeksi ja rikollisen seksikaupan voidaan tältä osin perustellusti odottaa vähenevän. Näin on käynyt pahamaineisessa Ruotsin mallissa, kriminalisoinnin vastustajat vain sopivasti jättävät asian joko tahallaan tai tietämättömyyttään mainitsematta.

Vasta julkistetun nais- ja lapsikauppaa käsittelevän raportin tietoja kuunnellessa tulee ihmetelleeksi, millaisia ihmishirviöitä ovat ne länsimaiset miehet, joiden tarpeisiin näitä ihmisiä maahantuodaan. Miksi heitä ei saisi pitää vastuullisina ihmisarvoa halveksivasta toiminnastaan? Myös Suomen prostituutiosta yli 90% on rikollisliigojen hallinnassa, mutta kuinka moni asiakas on kiinnostunut käyttämänsä naisen vapaaehtoisuudesta toimia työssään? Tämän viikon Hesarissa olleessa jutussa Keminmaan itäprostituutiosta haastateltiin naisten palveluja käyttävää miestä, joka totesi kyllä säälivänsä näitä naisia ja tuntevansa morkkista seksin ostamisesta. Voi ukkoparkaa kun pitää oikein kyynel silmäkulmassa jyystää sitä Tatjanaa.

Lissu kirjoitti:

Seksin oston kriminalisoinnilla ei myöskään poisteta nälänhätää eikä estetä luonnonkatastrofeja. Toimenpiteellä saadaan kuitenkin Suomi rikollisliigojen silmissä kannattamattomaksi kohdealueeksi ja rikollisen seksikaupan voidaan tältä osin perustellusti odottaa vähenevän. Näin on käynyt pahamaineisessa Ruotsin mallissa, kriminalisoinnin vastustajat vain sopivasti jättävät asian joko tahallaan tai tietämättömyyttään mainitsematta.

Vasta julkistetun nais- ja lapsikauppaa käsittelevän raportin tietoja kuunnellessa tulee ihmetelleeksi, millaisia ihmishirviöitä ovat ne länsimaiset miehet, joiden tarpeisiin näitä ihmisiä maahantuodaan. Miksi heitä ei saisi pitää vastuullisina ihmisarvoa halveksivasta toiminnastaan? Myös Suomen prostituutiosta yli 90% on rikollisliigojen hallinnassa, mutta kuinka moni asiakas on kiinnostunut käyttämänsä naisen vapaaehtoisuudesta toimia työssään? Tämän viikon Hesarissa olleessa jutussa Keminmaan itäprostituutiosta haastateltiin naisten palveluja käyttävää miestä, joka totesi kyllä säälivänsä näitä naisia ja tuntevansa morkkista seksin ostamisesta. Voi ukkoparkaa kun pitää oikein kyynel silmäkulmassa jyystää sitä Tatjanaa.

Seksin oston kriminalisointi ei auta yhtään ketään.

Haluaisin tuoda vielä yhden näkökannan tähän keskusteluun. Naisten oikeuden keinohedelmöitykseen. Jos seksi ei ole mikään ihmisoikeus, niin ei sitä ole oma lapsikaan, varsinkaan kun maailma hukkuu ihmisiin. Nainen ostaa palvelun, katsoo kataloogista sopivan luovuttajan, ja tulee raskaaksi. Väistetään ihmissuhde, fyysisyys, esineellistetään mies... sairasta omahyväisyyttä.

Nainen haluaa avecin juhliin. Sama rumba. Katalookista mies ja rahat pöytään. Ostetaan ihminen tietyksi ajaksi.

Miehen selkä on kipeä. Hän ostaa hierojan, joka tekee fyysisesti olon hyväksi. Mies maksaa ja saa naisen palvelut käyttöönsä tietyksi ajaksi.

Mutta annas olla jos puutteessa elävä mies ostaa naisen, joka antaa palvelunsa käyttöönsä tietystä, yleensä varsin korkeasta rahasummasta, ja siirtyy hierojaa 20cm alemmaksi "hieromaan!". Se onkin sitten sairasta ja kuvottavaa naisen ihmisyyden alistamista ja kannattaa orjakauppaa ja vaikka mitä. Sillä ei ole mitään tekemistä näitte venäläisten kanssa, joita rahdataan suomeen.

Oletteko ajatelleet mitä asialle voisi tehdä?
Miten seksipalvelujensertifikaatit ja lailliset ilotalot tulisivat kysymykseen? Naiset saisivat turvan, eläkkeen, muut sosiaaliturvat ja huollot. Mutta ei. Sehän on sairasta jne. Venäjän rumba jatkuu, ja niin jatkuu kitinäkin, koska mitään ei saada aikaiseksi.

mikkopoika kirjoitti:

Naiskaupan perusongelma on sama kuin ihmissalakuljetuksessa. Köyhien maiden ihmiset haluavat lähteä etsimään parempaa toimeentuloa rikkaammista maista, siitä huolimatta että he joutuvat lainsuojattomaksi työvoimaksi. Ainakin osa naiskaupan ja ihmissalakuljetuksen uhreista on tietoisia laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan työskentelyyn liittyvistä riskeistä. He kuitenkin tekevät lähtöpäätöksen, koska toive ja tarve paremmasta toimeentulosta on heille niin merkittävä.
Sekä naiskaupan että ihmissalakuljetuksen julmaa todellisuutta on, että osa uhreista joutuu kohtaamaan täysin epäinhimillistä kohtelua. Monet joutuvat alistumaan huonompiin olosuhteisiin kuin olivat etukäteen varautuneet.
Näiden uhrien auttamisen tekee hankalaksi se, että lainsäädäntömme mukaan he ovat samalla myös rikollisia. He ovat rikkoneet maahantulosäädöksiä, he työskentelevät ilman työlupaa pimeillä työmarkkinoilla ja mahdollisesti oleskelevat maassa laittomasti. Useimmiten heidän intressissään on paeta oleskelumaansa viranomaisia, ja he alistuvat mieluummin ansaitsemaan rahaa epäinhimillisissä olosuhteissa kuin joutuvat karkotetuksi takaisin lähtömaahansa.
On väitetty, että seksipalveluiden oston kriminalisoimisella voitaisiin auttaa naiskaupan uhreja tai estää naiskauppaa. Tällaisella toimenpiteellä ei kuitenkaan ole minkäänlaista vaikutusta niihin olosuhteisiin, joiden takia naiskaupan uhriksi joutuneet ovat tehneet lähtöpäätöksensä. Seksiasiakkuuden kriminalisointi johtaa siihen, että rikollinen paritusorganisaatio saa toiminnasta tiukemman otteen, koska toiminta on entistä suuremmassa määrin lain ulkopuolella. Tämä heikentää uhrien asemaa entisestään.
Tällainen kriminalisointi on naiskaupan ratkaisuyrityksenä toivoton. Kriminalisointi johtaa vain siihen, että rikollisen toiminnan organisoijat ansaitsevat toiminnallaan entistä paremmin ja uhrit uhriutuvat entistä enemmän.
On esitetty myös, että naiskaupan uhreja varten perustettaisiin todistajansuojeluohjelmia ja että osa uhreista voisi saada väliaikaisen tai jopa pysyvän oleskeluluvan, jotta uhrit voisivat turvallisesti todistaa paritusorganisaatioita vastaan. Tällaiset toimenpiteet saattaisivat jossain määrin auttaa viranomaisia löytämään keinoja taistelussa rikollisia organisaatioita vastaan. Seksipalveluiden oston kriminalisointi kuitenkin vaikeuttaisi viranomaisten mahdollisuuksia löytää eniten avun tarpeessa olevia naiskaupan uhreja.
Mikäli uhreja halutaan oikeasti auttaa, on keskityttävä toimenpiteisiin, joilla voidaan löytää eniten apua tarvitsevat. Heille tulee tarjota sellaista apua, joka vastaa heidän omiin tarpeisiinsa. Tämän toiminnan onnistumisen edellytyksenä on, että tunnustetaan tosiasiat uhrin kannalta: hän on tullut maahan ansaitsemaan rahaa. Jos prostituoitua yritetään väkisin pelastaa pois prostituutiosta, ei auttaminen voi onnistua.
Palermon sopimuksen lisäpöytäkirjan naiskauppa-käsitteen määrittely aiheuttaa tulkintaongelmia juuri tässä kysymyksessä, koska siinä todetaan, ettei naiskaupan uhrin alkuperäisellä suostumuksella ole merkitystä. Mikäli prostituoitu joutuu elämään tai työskentelemään orjuuden kaltaisissa olosuhteissa tai joutuu vastoin tahtoaan jatkamaan prostituutiossa, silloin alkuperäisellä suostumuksella ei tulekaan olla merkitystä. Muissa tapauksissa henkilön oman suostumuksen tai intressin huomiotta jättäminen aiheuttaa ongelmia.

Osuit aivan ongelman ytimeen. Seksipalvelujen oston/myynnin kieltäminen olisi pelkkää kosmetiikkaa. Kysynnän ja tarjonnan laki kuitenkin toimii, kuten se on toiminut jo vuosituhansia, julkisesti tai salaa. Alistamisesta, pakottamisesta ja muusta välistävedosta on tietenkin säädettävä riittävät sanktiot, mutta eräille meistä se syrjemmälle jääneiden auttaminen ja lohduttaminen, vaikkapa sitten kohtuullista korvausta vastaan, on kutsumus. Lukekaapa vaikka John Steinbeckin 'Torstai on toivoa täynnä'. ;)

prostata kirjoitti:

Osuit aivan ongelman ytimeen. Seksipalvelujen oston/myynnin kieltäminen olisi pelkkää kosmetiikkaa. Kysynnän ja tarjonnan laki kuitenkin toimii, kuten se on toiminut jo vuosituhansia, julkisesti tai salaa. Alistamisesta, pakottamisesta ja muusta välistävedosta on tietenkin säädettävä riittävät sanktiot, mutta eräille meistä se syrjemmälle jääneiden auttaminen ja lohduttaminen, vaikkapa sitten kohtuullista korvausta vastaan, on kutsumus. Lukekaapa vaikka John Steinbeckin 'Torstai on toivoa täynnä'. ;)

Siis tämähän se oli mitä minä hain:
"Mabel heistä oli synnynnäinen, lasiin puhallettu lutka. Minä hyvänsä muunakin aikakautena, olipa yhteiskuntajärjestys mikä tahansa, hän olisi pienen sovittautumisprosessin jälkeen langennut elämään tarkalleen samalla tavoin kuin nyt Cannery Rowlla. Kohtalon sormella ei ollut tuon kanssa mitään tekemistä; pikemminkin oli kyseessä kykyjen ja taipumusten yhteinen veto. Samantekevää, missä Mabel oli syntynyt, hökkelissä tai linnassa - yhtä lailla hän viimein olisi luisunut bordelliin."

Joojoo. Et sinäkään tiedä tavallisten venäläisten huorien oloista etkä "oikeista tunnoista" yhtään sen enempää. Kyllä se vaan nyt taitaa olla niin että prostituutio suomessa pääsääntöisesti perustuu sen harjoittajien omaan tahtoon. Lisäksi väittäisin että Sallin näkemys prostituoitujen asemasta on huomattavasti uskottavampi kuin oma mutu-näkemyksesi.

Ja sitten vielä: mikä on se "yhteinen etu" joka ajaisi yksilönvapauksien yli jos prostituutio kiellettäisiin?