Nykyajan kummallisimpia uskonnollisia eepoksia on massiivinen, yli 2000 -sivuinen Urantia-kirja, joka väittää olevansa viides ihmiskunnalle annettu jumalallinen ilmoitus. Miten kirja sai alkunsa? Sen syntyprosessista on hieman toisistaan poikkeavia versioita, joista kannattajajoukonkin keskuudessa edelleen kiistellään. Yhtä ja toista kirjan syntyvaiheista kuitenkin tiedetään.
Päävastuussa Urantia-kirjan synnystä oli adventistipastori ja lääkäri, tri William S. Sadler, joka toimi psykiatrina ja professorina Chicagon yliopistossa sekä opettajana McCormickin teologisessa seminaarissa. On ironista, että hän oli aiemmin kuluttanut yli kymmenen vuotta spritististen ilmiöiden vastustamiseen ja paljastamiseen. Hänen tunnettuja teoksiaan ovat The Truth About Spiritualism (Totuus spiritualismista, 1923 ) ja The Mind at Mischief : Tricks of the Subconscious Mind (1929), joka voitaisiin suomentaa vaikkapa: 'Kujeileva mieli: alitajuisen mielen harhat'. Hänen näkemyksensä tuolloin oli, että spiritistiset ilmiöt ovat pääasiassa alitajunnan aiheuttamia harhoja. Hän oli perehtynyt silmänkääntötemppuihin, oli itsekin harjoitellut joitakin temppuja ja antanut mm. taikuri Harry Houdinille neuvoja spiritististen huijareiden paljastamiseksi.
Kuitenkin jo edellämainittuun The Mind at Mischief -teoksen liitteeseen sisältyy selostus eräästä hänen tutkimastaan tapauksesta, jota hän ei kyennyt selittämään psyykkisillä syillä eikä osoittamaan petokseksi. Hänen tutkimuskohteenaan oli vuosien 1911 ja 1929 välisenä aikana ollut henkilö, joka saattoi vaipua niin syvään uneen, ettei häntä pystynyt herättämään. Miehen vaimo oli kertonut, että tämän unessa ollessa hänen kauttaan puhuu erilaisia yliluonnollisia sanansaattajia (revelators). Sadler kiinnostui asiasta ja ryhtyi tutkimaan tapausta. Hän kirjoitti:
"Tämä mies on täysin tiedottomassa tilassa, täydellisen tietämätön ympäristöstään, ja ellei siitä kerrota (hänelle) myöhemmin, hän ei koskaan tiedä, että jotkut persoonallisuudet, jotka väittävät olevansa 'planeetan ulkopuolisia' , ovat käyttäneet häntä mennen tullen jonkinlaisena 'selvittelytoimistona' (clearing house)... Voin vain sanoa, että näiden vuosien aikana olen havainnut tämän lähteen kautta tulevan tiedon olevan itsessään yhdenmukaista ... sen filosofia on johdonmukaista. Se on pohjimmiltaan kristillistä ja kokonaisuudessaan täydellisessä sopusoinnussa nykyään tunnettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa."
Vuoden 1923 alussa Sadler kutsui koolle (sittemmin Forumina tunnetun) ryhmän ystäviään tutkimaan tätä outoa ilmiötä. Kanavoijan nukkuessa henget vastasivat hänen kauttaan vapaasti kysymyksiin hieman samalla tavoin kuin 'nukkuvan profeetan' Edgar Caycen tapauksessa. Ne myös kehottivat ryhmäläisiä kysymään lisää. Niinpä Sadler avustajineen kokosi kysymyksiä, joita sitten hengille esitettiin, ja joita vuosien mittaan kertyi tuhansia. Eräänkin kerran kanavoija ojensi tri Sadlerille 472 -sivuisen nipun vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kanavoijan vaimo kertoi koko materiaalin kirjoitetun yhtenä iltapäivänä. Vuoden 1935 aikana toimitettiin viimeiset ilmoituksista, ja 'sanansaattajat' pyysivät Sadleria julkaisemaan työn tulokset. Tekstin laajuudesta sekä rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyvistä ongelmista johtuen se ilmestyi vasta 20 vuotta myöhemmin nimellä The Urantia Book. Kirja on nykyään (v. 2006) käännetty jo ainakin kymmenelle kielelle, ja tusinan verran muita käännöksiä on meneillään.
Päävastuussa Urantia-kirjan synnystä oli adventistipastori ja lääkäri, tri William S. Sadler, joka toimi psykiatrina ja professorina Chicagon yliopistossa sekä opettajana McCormickin teologisessa seminaarissa. On ironista, että hän oli aiemmin kuluttanut yli kymmenen vuotta spritististen ilmiöiden vastustamiseen ja paljastamiseen. Hänen tunnettuja teoksiaan ovat The Truth About Spiritualism (Totuus spiritualismista, 1923 ) ja The Mind at Mischief : Tricks of the Subconscious Mind (1929), joka voitaisiin suomentaa vaikkapa: 'Kujeileva mieli: alitajuisen mielen harhat'. Hänen näkemyksensä tuolloin oli, että spiritistiset ilmiöt ovat pääasiassa alitajunnan aiheuttamia harhoja. Hän oli perehtynyt silmänkääntötemppuihin, oli itsekin harjoitellut joitakin temppuja ja antanut mm. taikuri Harry Houdinille neuvoja spiritististen huijareiden paljastamiseksi.
Kuitenkin jo edellämainittuun The Mind at Mischief -teoksen liitteeseen sisältyy selostus eräästä hänen tutkimastaan tapauksesta, jota hän ei kyennyt selittämään psyykkisillä syillä eikä osoittamaan petokseksi. Hänen tutkimuskohteenaan oli vuosien 1911 ja 1929 välisenä aikana ollut henkilö, joka saattoi vaipua niin syvään uneen, ettei häntä pystynyt herättämään. Miehen vaimo oli kertonut, että tämän unessa ollessa hänen kauttaan puhuu erilaisia yliluonnollisia sanansaattajia (revelators). Sadler kiinnostui asiasta ja ryhtyi tutkimaan tapausta. Hän kirjoitti:
"Tämä mies on täysin tiedottomassa tilassa, täydellisen tietämätön ympäristöstään, ja ellei siitä kerrota (hänelle) myöhemmin, hän ei koskaan tiedä, että jotkut persoonallisuudet, jotka väittävät olevansa 'planeetan ulkopuolisia' , ovat käyttäneet häntä mennen tullen jonkinlaisena 'selvittelytoimistona' (clearing house)... Voin vain sanoa, että näiden vuosien aikana olen havainnut tämän lähteen kautta tulevan tiedon olevan itsessään yhdenmukaista ... sen filosofia on johdonmukaista. Se on pohjimmiltaan kristillistä ja kokonaisuudessaan täydellisessä sopusoinnussa nykyään tunnettujen tieteellisten tosiasioiden kanssa."
Vuoden 1923 alussa Sadler kutsui koolle (sittemmin Forumina tunnetun) ryhmän ystäviään tutkimaan tätä outoa ilmiötä. Kanavoijan nukkuessa henget vastasivat hänen kauttaan vapaasti kysymyksiin hieman samalla tavoin kuin 'nukkuvan profeetan' Edgar Caycen tapauksessa. Ne myös kehottivat ryhmäläisiä kysymään lisää. Niinpä Sadler avustajineen kokosi kysymyksiä, joita sitten hengille esitettiin, ja joita vuosien mittaan kertyi tuhansia. Eräänkin kerran kanavoija ojensi tri Sadlerille 472 -sivuisen nipun vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Kanavoijan vaimo kertoi koko materiaalin kirjoitetun yhtenä iltapäivänä. Vuoden 1935 aikana toimitettiin viimeiset ilmoituksista, ja 'sanansaattajat' pyysivät Sadleria julkaisemaan työn tulokset. Tekstin laajuudesta sekä rahoitukseen ja julkaisemiseen liittyvistä ongelmista johtuen se ilmestyi vasta 20 vuotta myöhemmin nimellä The Urantia Book. Kirja on nykyään (v. 2006) käännetty jo ainakin kymmenelle kielelle, ja tusinan verran muita käännöksiä on meneillään.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Sadlerin poika William Sadler jr. kertoo:
"Yritimme kaikkemme nähdäksemme miten ne saatiin aikaan, mutta olimme hämmentyneitä. Teksti oli kuitenkin täydellistä kynällä kirjoitettua käsikirjoitusta .. "
Hän kertoo myös eräästä alkuaikana sattuneesta tapauksesta:
"Eräänä iltapäivänä heidän puhuessaan tälle miehelle (kanavoijalle) tuli esiin eräänlainen todiste. He totesivat puhuvansa jonkun kanssa, joka väitti olevansa 'Voimallinen Sanansaattaja'. He kysyivät, voisiko tämä todistaa olevansa sellainen. Olento vastasi: 'En voi, mutta tekään ette voi todistaa, etten ole. Jos tietäisitte, mitä minä tiedän, ette esittäisi näitä typeriä kysymyksiä. Te olisitte valmiita etsimään vastauksia syvempiin ja kauaskantoisempiin kysymyksiin kuin osaatte kuvitellakaan."
Alunpitäen Urantia on ilmoitettu Uversan kielellä. Siellä oleva kääntäjä kääntää sen Salvintonin kielelle. Toinen kääntäjä kääntää tekstin Satanian kielelle ja vielä yksi englanniksi.
Suurin osa ateisteista on kiinnostunut syvästi spiritualismista, henkivalloista, Ufoista, valkoisesta magiasta ja muista mystisistä spiritualistisista hengistä koska tämä on jumalien korviketta.
Ensinnäkin en ole koskaan kuullut Urantia-kirjasta. Toisekseen ei voisi vähempää kiinnostaa, kuvauksesta päätellen, mitä siitä kirjoitit. Jos se on uskonnollinen kirja, se ei voi olla ateistien "raamattu" koska ateismi on edelleen jumaluskon puutetta.
Kovin olette taas väärillä raiteilla ateismista puhuttaessa. MISTÄ tiedät että suurin osa ateisteista on kiinnostunut SYVÄSTI ufoista sun muusta, mistä mainitsit? Onko sinulla tiedossa jotain lukuja, tutkimuksia asiasta?
Ja itse asiassa, mitäs pahaa siinä on jos on kiinnostunut kyseisistä asioista? Toisia kiinnostaa syvästi vaikkapa autot, kalastus tai keräily?
Ateisti ei tarvitse jumalien korviketta koska se on edelleen jumaluskon puutetta joka ei korvikkeita tarvitse.
ei voi muuta todeta. Tuosta vaan heitetään väite mitenkään perustelematta ja that´s it.
Ateisteillla ei ole mitään "raamattua".
Ei edes voi olla.
Mutta toisin kuin edellisten viestien kirjoittajilla, meillä on sentään normaali terve järki. Ja kyky edes jonkinlaiseen loogiseen ja kriittiseen ajatteluun. Ja nämä "kaveri kertoi" -jutut me jätämme edelleenkin ihan siihen omaan arvoonsa...
>>>Ateisteillla ei ole mitään "raamattua".
Ei edes voi olla.
En omista raamattua, mutta olen kyllä lukenut sen ja tuota urantia-kirjaa monesti selaillut (meillä on se työpaikallani kirjastossa lainattavana kappaleena) jotta tiedän mistä puhun.
Ai valehtelen? Siis missä kohtaa?
Oliko sulla esittää jotain todisteita tästä?
Miksi ateistit eivät anna lapselleen nimeksi Juudas koska se sopisi parhaiden ateistin lapselle nimeksi kuin tappi reikään?
Niin, ateistilla ei edelleenkään ole jumalanpelkoa, koska ateismi on vieläkin jumaluskon puutetta. Jos pelkäisi jumalaa/jumalia, uskoisi niihin eikä olisi ateisti. Menikö jakeluun?
Perustelisitko miten Juudas olisi hyvä juuri ateistin lapsen nimeksi? En ymmärrä tarkoitusperiäsi.
Mutta jos olen oikeilla jäljilläsi, niin se sopii esimerkiksi eriuskoisen tai homovanhempien lapsen nimeksi?
Ei sillä, ei nimi ihmistä pahenna ellei ihminen nimeä, ei Juudaksessa mitään vikaa ole, nimi kuin nimi, minulle sillä kun ei ole mitään uskonnollista merkitystä. Vaikka lasta todennäköisesti kiusattaisiin eräiltä suvaitsemattomilta tahoilta koulussa ja harrastuksissa...
oikein sikiää? Kaiketi uskisvanhemmista.
muusikko ole kuin Judas Priest. Se äijä ainakin on tahkonut pätäkkää.
jumalia. tollo.
miksi lapsen nimi pitäisi olla juudas?
pelko on mielen tila jota voi myös oppia kontrolloimaan. kuolemanpelko ehkä yksi suurimmista ja siks kait luulevaiset niin sekaisin ovatkin tästä "pelastajastaan".
Ateisteilla ei ole raamattua.
Eikä edes voi olla.
Äly hoi?
"Nykyajan kummallisimpia uskonnollisia eepoksia on massiivinen, yli 2000 -sivuinen Urantia-kirja,"
Niin, ateisteilla ei ole uskonnollisia kirjoja.
Mikä tässä on liian vaikeaa käsitettäväksi?
Ateistilla ei voi olla mitään uskonnollisia kirjoja/kirjoituksia.
Jos on, niin sitten hän ei ole ateisti vaan uskova.
Sisko sen minulle lähetti äidin kuoleman jälkeen, kun olivat taloa tyhjentämässä.
Mikäpä siinä, kyllähän sieltä aina välillä hyvät naurut saa. Ja voi myös ihmetellä, miten joku saa siitä mielestään jotain järkevää irti.