>>
3. ANABAPTISMIN SYNTY
Nykyisen kaltainen anabaptismi syntyy 1500-luvulla, uskonpuhdistuksen sivutuotteena.Sen synty ajoitetaan vuosiin 1524-25 ja syntysijana on Sveitsin Zürich. Kastajaliikkeella oli uusitestamentillinen näkemys tosiuskovien seurakunnasta; se hylkäsi elämän maallisesssa yhteiskunnassa, virat, sotapalveluksen, valan vannomisen, koron ottamisen, ym. Liike pyrki rakentamaan pyhien seurakuntaa uskovien piirissä sovelletulla kirkkokurilla. Liikkeen jäseneksi pääsi vain aikuiskasteessa, jota vaadittiin kaikilta liikkeen jäseniltä.
Seurakunta sai jäsenensä pääasiassa alemmista yhteiskuntakerroksista ja se edusti radikaalia raamattukristillisyyttä, joka sitoutui Vuorisaarnan sanatarkkaan noudattamiseen. Kristittyjen ei olisi ryhdyttävä vastarintaan, vaan ”elettävä kuin lampaat susien keskellä.”
Aikuiskastajat erotettiin sekä kirkollisesta että maallisesta yhteisöstä ja julistettiin kerettiläisiksi. Kirkko suhtautui siihen todella rumasti. Vainottuna se levisi valetavien saarnaajien mukana naapurimaihin Strassbourgiin, Itävaltaan ja Määriin, jonne mudostui seurakuntia. Koko liike tuhoutui kuitenkin pian, koska sen johtajat joutuivat kerettiläislakien uhriksi.
Radikaalireformaatio
Saksassa uskonpuhdistus sai 1500-luvulla myös radikaaleja piirteitä. Tunnetuin radikaalijohtaja oli Thomas Müntzer, jonka edustamaan taloinpoikaismsytiikkaan liittyi myös yhteiskunnallisia uudistusvaatimuksia. Hän hylkäsi lapsikasteen ja loi ”pyhien seurakunnan”. Kristityn tuli täysin erottautua maailmasta ja seurata Kristusta. Uskonpuhdistuksen hän näki lähinnä apokalyptisena tapahtumana: Maailman lopputaistelu oli ovella, sen jälkeen tavallinen ja sorrettu kansa ottaisi maailman omistukseensa.
Vuonna 1524 hänen kannattajansa tarttuivat aseisiin ja muutamassa päivässä he tuhosivat yli 40 luostaria ja monia ritarilinnoja. Hänen kehotuksestaan talonpojat alkoivat riehua, kulkea pitkin maata hävittäen ja ryöstäen. Talonpoikaisliike kuitenkin epäonnistui ja Müntzerin mielestä se johtui heidän uskonnollisista ja moraalisista puutteistaan. Talonpoikaiskapinan epäonnistuttua hänen huomionsa kiinnittyi alempaan kaupunkilaisväestöön, jonka piti taistella esivaltaa vastaan jumalanvaltakuntavaltion perustamiseksi. Lopunajallinen seikkailu päättyi Frankenhausenin verilöylyyn 1525, jonka päätteeksi Müntzer mestattiin. Liikkeen johtajan kuoltua johtoon nousivat strasbourgilainen Hans Hut ja münsteriläinen Melchior Hofman. Heidän toiminnassaan korostuivat kasteen uusiminen ja maanpäällisen Jumalan valtakunnan toteuttaminen.
Radikaalireformaatio levisi maanalaisena liikkeenä, jossa korostuivat erityisesti apokalyptiset näkemykset. Profetioiden mukaan lopputaistelu käytäisiin vuonna 1533, jolloin perustetaan uusi Jerusalem ja alkaa 144 000 valitun hallituskausi. Liikkeessä mentiin niin pitkälle, että vuonna 1533 Westfalenin Münsterissä perustettiin tuhatvuotinen valtakunta, jota johti teokraattinen kuningas Juhana Leydeniläinen ja kaksitoista herttuaa. Valtakunnassa oli kristillis-kommunistinen omaisuuden yhteys ja rakkaus. Kasteenuusijoiden vaikutuksesta käyttöön otettiin uskovien kaste, lapsikaste hylättiin. Teokraattinen valtio tuhoutui hyvin pian katolisten ja evankelisten ruhtinaiden toimesta. >>
http://koti.japo.fi/~ekallio/anababtismi.html
Onko eroja? Onko yhtymäkohtia? - Nykyisyyteen!
3. ANABAPTISMIN SYNTY
Nykyisen kaltainen anabaptismi syntyy 1500-luvulla, uskonpuhdistuksen sivutuotteena.Sen synty ajoitetaan vuosiin 1524-25 ja syntysijana on Sveitsin Zürich. Kastajaliikkeella oli uusitestamentillinen näkemys tosiuskovien seurakunnasta; se hylkäsi elämän maallisesssa yhteiskunnassa, virat, sotapalveluksen, valan vannomisen, koron ottamisen, ym. Liike pyrki rakentamaan pyhien seurakuntaa uskovien piirissä sovelletulla kirkkokurilla. Liikkeen jäseneksi pääsi vain aikuiskasteessa, jota vaadittiin kaikilta liikkeen jäseniltä.
Seurakunta sai jäsenensä pääasiassa alemmista yhteiskuntakerroksista ja se edusti radikaalia raamattukristillisyyttä, joka sitoutui Vuorisaarnan sanatarkkaan noudattamiseen. Kristittyjen ei olisi ryhdyttävä vastarintaan, vaan ”elettävä kuin lampaat susien keskellä.”
Aikuiskastajat erotettiin sekä kirkollisesta että maallisesta yhteisöstä ja julistettiin kerettiläisiksi. Kirkko suhtautui siihen todella rumasti. Vainottuna se levisi valetavien saarnaajien mukana naapurimaihin Strassbourgiin, Itävaltaan ja Määriin, jonne mudostui seurakuntia. Koko liike tuhoutui kuitenkin pian, koska sen johtajat joutuivat kerettiläislakien uhriksi.
Radikaalireformaatio
Saksassa uskonpuhdistus sai 1500-luvulla myös radikaaleja piirteitä. Tunnetuin radikaalijohtaja oli Thomas Müntzer, jonka edustamaan taloinpoikaismsytiikkaan liittyi myös yhteiskunnallisia uudistusvaatimuksia. Hän hylkäsi lapsikasteen ja loi ”pyhien seurakunnan”. Kristityn tuli täysin erottautua maailmasta ja seurata Kristusta. Uskonpuhdistuksen hän näki lähinnä apokalyptisena tapahtumana: Maailman lopputaistelu oli ovella, sen jälkeen tavallinen ja sorrettu kansa ottaisi maailman omistukseensa.
Vuonna 1524 hänen kannattajansa tarttuivat aseisiin ja muutamassa päivässä he tuhosivat yli 40 luostaria ja monia ritarilinnoja. Hänen kehotuksestaan talonpojat alkoivat riehua, kulkea pitkin maata hävittäen ja ryöstäen. Talonpoikaisliike kuitenkin epäonnistui ja Müntzerin mielestä se johtui heidän uskonnollisista ja moraalisista puutteistaan. Talonpoikaiskapinan epäonnistuttua hänen huomionsa kiinnittyi alempaan kaupunkilaisväestöön, jonka piti taistella esivaltaa vastaan jumalanvaltakuntavaltion perustamiseksi. Lopunajallinen seikkailu päättyi Frankenhausenin verilöylyyn 1525, jonka päätteeksi Müntzer mestattiin. Liikkeen johtajan kuoltua johtoon nousivat strasbourgilainen Hans Hut ja münsteriläinen Melchior Hofman. Heidän toiminnassaan korostuivat kasteen uusiminen ja maanpäällisen Jumalan valtakunnan toteuttaminen.
Radikaalireformaatio levisi maanalaisena liikkeenä, jossa korostuivat erityisesti apokalyptiset näkemykset. Profetioiden mukaan lopputaistelu käytäisiin vuonna 1533, jolloin perustetaan uusi Jerusalem ja alkaa 144 000 valitun hallituskausi. Liikkeessä mentiin niin pitkälle, että vuonna 1533 Westfalenin Münsterissä perustettiin tuhatvuotinen valtakunta, jota johti teokraattinen kuningas Juhana Leydeniläinen ja kaksitoista herttuaa. Valtakunnassa oli kristillis-kommunistinen omaisuuden yhteys ja rakkaus. Kasteenuusijoiden vaikutuksesta käyttöön otettiin uskovien kaste, lapsikaste hylättiin. Teokraattinen valtio tuhoutui hyvin pian katolisten ja evankelisten ruhtinaiden toimesta. >>
http://koti.japo.fi/~ekallio/anababtismi.html
Onko eroja? Onko yhtymäkohtia? - Nykyisyyteen!
Vastaukset 1
Vanhimmat
helluntailaisuus on paha Amerikasta lähtenyt henkiliike ja harhaoppi, joka omilla aikuiskasteillaan pyrkii hankkimaan ja houkuttelemaan jäseniä kristityissä maissa vastoin Jumalan selvää sanaa (Ef.4:5 "yksi kaste")