Winston Churchill oli haihattelija, jonka ajattelu oli jämähtänyt menneille vuosisadoille. 1900-luvullakin hän eli vielä henkisesti 1800- ja 1700-luvussa. Koska Churchillin mielestä Saksa oli uhka "Euroopan voimatasapainolle", se oli tuhottava hinnalla millä hyvänsä. Churchill ei rajoittuneisuudessaan käsittänyt, että voimatasapainon aika oli ohi ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Eurooppa ei enää ollut maailman yliherra eikä Euroopan politiikka ja voimatasapaino ollut yhtä kuin koko maailman politiikka ja voimatasapaino. Ensimmäisen maailmansodan onnettoman lopputuloksen johdosta horisonttiin oli ilmestynyt uhkaavia pilviä: sionistipankkiirien 1933 kaappaama USA ja bolshevikkiterroristien 1917 kaappaama Venäjä. Hitler näki nämä kuolettavat uhat ja aloitti valmistautumisen väistämättömään puolustustaisteluun. Churchill tietysti käsitti Saksan varustautumisen "Euroopan voimatasapainon" rikkomiseksi. Hän vakuuttui Saksan tuhoamisen välttämättömyydestä ja alkoi toimia sen hyväksi kaikin keinoin, huolimatta siitä että 1930-luvulla Churchilliä ei edes otettu vakavasti omassa maassaan - häntähän pidettiin juoppona haihattelijana, häirikkönä jolla ei ollut ainoatakaan poliittista liittolaista.
Hitler antoi englantilaisten joukkojen pelastua turvaan Dunkerquesta hyvän tahdon eleenä, pohjana tuleville rauhantunnusteluille. Hän halusi Iso-Britannian säilyvän Euroopan merellisenä kilpenä Amerikkaa vastaan. Mutta Churchillin mielessä Saksan tuhoaminen oli kasvanut psykoottiseksi pakkomielteeksi. Hän torjui Hitlerin rauhantarjouksen ja tuomitsi Euroopan tuhoon - ja myös juutalaiset, joiden asiaa hän oli 1930-luvulla ryhtynyt edistämään ("kenen leipää syöt, sen lauluja laulat"). Saksalaiset aloittivat juutalaisten järjestelmällisen fyysisen eliminoimisen vasta 1941-1942 Euroopan ollessa täydellisessä piiritystilassa, jolloin juutalaisten karkottaminen Euroopan ulkopuolelle kävi mahdottomaksi. Jos Englanti olisi tehnyt rauhan Saksan kanssa 1940, Euroopan juutalaiskysymys olisi voitu ratkaista vähemmän hirveällä tavalla kuin se mihin lopulta päädyttiin.
Olisiko Saksa voittanut Neuvostoliiton, jos Englanti olisi ollut puolueeton tai peräti liitossa Saksan kanssa 1941? Barbarossa oli vähällä onnistua 1941 joka tapauksessa, koska britit olivat 1941 täysin voimattomia. Pitkällä aikavälillä tietysti Englannin asenteella oli ratkaiseva merkitys. Keski-Euroopan vanhat kaupungit pommitettiin takaisin kivikauteen Brittein saarilta käsin. (Raunioiden tilalle rakennettiin myöhemmin juutalaista geometristä Bauhaus-arkkitehtuuria.) Churchill antoi Englannin amerikkalaisten sillanpääksi, astinlaudaksi tunkeutumiselle Eurooppaan. Vieraat valloittajat eivät ole vieläkään poistuneet, miehitys jatkuu yhä...
Vuonna 1945 Churchill sai yllätyksekseen (!) havaita, etteivät Roosevelt ja Stalin enää välittäneet hänen mielipiteistään tuon taivaallista. Miksi olisivatkaan? Euroopan jako ja brittiläisen imperiumin tuho oli kapitalistien ja bolshevikkien jo päättämä asia. Sodan jälkeen Churchill vastusti Intian itsenäistymistä ja brittiläisen imperiumin purkamista käsittämättä että kyse oli hänen oman toisen maailmansodan aikaisen toimintansa seurauksista! Hän kyynelehti kaunopuheisesti Stalinin Eurooppaan pystyttämästä "rautaesiripusta" ottamatta vastuuta omista päätöksistään jotka olivat neuvostoimperiumin laajenemisen mahdollistaneet! Churchill, jota juhlitaan sankarina sekä USA:ssa että Iso-Britanniassa, oli tosiasiassa haihattelija, typerys ja roisto.
Herää, Eurooppa!
EUROPEAN LIBERATION FRONT
Hitler antoi englantilaisten joukkojen pelastua turvaan Dunkerquesta hyvän tahdon eleenä, pohjana tuleville rauhantunnusteluille. Hän halusi Iso-Britannian säilyvän Euroopan merellisenä kilpenä Amerikkaa vastaan. Mutta Churchillin mielessä Saksan tuhoaminen oli kasvanut psykoottiseksi pakkomielteeksi. Hän torjui Hitlerin rauhantarjouksen ja tuomitsi Euroopan tuhoon - ja myös juutalaiset, joiden asiaa hän oli 1930-luvulla ryhtynyt edistämään ("kenen leipää syöt, sen lauluja laulat"). Saksalaiset aloittivat juutalaisten järjestelmällisen fyysisen eliminoimisen vasta 1941-1942 Euroopan ollessa täydellisessä piiritystilassa, jolloin juutalaisten karkottaminen Euroopan ulkopuolelle kävi mahdottomaksi. Jos Englanti olisi tehnyt rauhan Saksan kanssa 1940, Euroopan juutalaiskysymys olisi voitu ratkaista vähemmän hirveällä tavalla kuin se mihin lopulta päädyttiin.
Olisiko Saksa voittanut Neuvostoliiton, jos Englanti olisi ollut puolueeton tai peräti liitossa Saksan kanssa 1941? Barbarossa oli vähällä onnistua 1941 joka tapauksessa, koska britit olivat 1941 täysin voimattomia. Pitkällä aikavälillä tietysti Englannin asenteella oli ratkaiseva merkitys. Keski-Euroopan vanhat kaupungit pommitettiin takaisin kivikauteen Brittein saarilta käsin. (Raunioiden tilalle rakennettiin myöhemmin juutalaista geometristä Bauhaus-arkkitehtuuria.) Churchill antoi Englannin amerikkalaisten sillanpääksi, astinlaudaksi tunkeutumiselle Eurooppaan. Vieraat valloittajat eivät ole vieläkään poistuneet, miehitys jatkuu yhä...
Vuonna 1945 Churchill sai yllätyksekseen (!) havaita, etteivät Roosevelt ja Stalin enää välittäneet hänen mielipiteistään tuon taivaallista. Miksi olisivatkaan? Euroopan jako ja brittiläisen imperiumin tuho oli kapitalistien ja bolshevikkien jo päättämä asia. Sodan jälkeen Churchill vastusti Intian itsenäistymistä ja brittiläisen imperiumin purkamista käsittämättä että kyse oli hänen oman toisen maailmansodan aikaisen toimintansa seurauksista! Hän kyynelehti kaunopuheisesti Stalinin Eurooppaan pystyttämästä "rautaesiripusta" ottamatta vastuuta omista päätöksistään jotka olivat neuvostoimperiumin laajenemisen mahdollistaneet! Churchill, jota juhlitaan sankarina sekä USA:ssa että Iso-Britanniassa, oli tosiasiassa haihattelija, typerys ja roisto.
Herää, Eurooppa!
EUROPEAN LIBERATION FRONT
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mannerheimkin oli samanlainen haihattelija. Ei mikään ihme, että viihtyivät niin hyvin toistensa seurassa..
Käytit kirjoitustani vain syynä sanoa jotain negatiivista Mannerheimista. En minäkään kyseistä herraa suuremmin arvosta, mutta olisin toivonut mielipiteitä muista esittämistäni tosiasioista.
Anglosaksinen propaganda käytti maailmansodan aikana slogania: "Know You what You are fighting for?"
Chrurchillille tämä lause oli tyhjiä sanoja, sillä hän omalla toiminnallaan tuomitsi Britannian unholaan taantuvaksi toisenluokan "suurvallaksi".
Ilman englantilaisten yhä hymistelemää sodanaikaista johtajaansa heillä olisi yhä imperiumi, emmekä lukisi uutisia Englannin maaperällä tapahtuvista britteihin kohdistuvista hirveyksistä ja kasvavasta turvattomuudesta.
http://tappis.0catch.com/Charlene.htm
Eivät tienneet "Battle of Britannian" rohkeat Spitfire-lentäjät, että he uhraavat henkensä puolustaessaan afrikkalaisten maahanmuuttajien mahdollisuutta raiskata englantilaisia teinityttöjä ja kaataa sitten näiden päälle happoa. Normandian maihinnousun rohkeat sotilaat rämpivät rantamudassa kohti konekiväärejä ja miinakenttiä -suoritus joka ylittää sen mitä ihmiseltä voidaan vaatia!- jotta muslimien maihinnousu onnistuisi vain 50-60 -vuotta myöhemmin ja jotta Lontoon moskeijoissa voitaisiin saarnata vihaa kristittyjä ja valkoihoisia kohtaan.
http://www.nsm88.org/articles/mosques in london.html
Euroopan juutalaiset riemuitsivat maailmansodan tuloksesta. Siksikö, että tänään he joutuvat Pariisissa ja Berliinissä peittämään vielä äskettäin ylpeinä kantamansa daavidintähti-korut, -pelätessään turvallisuutensa puolesta!
Mitä iloa heille on Auschwitzin "vapauttamisesta", kun pariisilainen juutalaispoika saattaa joutua "etnisen jengin" seippaamaksi ja murhaamaksi 2-3:n viikon kidutuksen jälkeen? Emme hämmästyisi jos lukisimme "natsi-Saksassa" tapahtuneen sellaista, mutta "suvaitsevaisessa" Pariisissa!? Maailma ei taaskaan reagoi...?
Hitlerin rauhantarjoukset Englannille Ranskan antautumisen jälkeen olivat varsin edulliset: Englanti pysyy saarellaan sekaantumatta Euroopan asioihin ilman Saksan suostumusta, saa säilyttää imperiuminsa (poisluettuna Lounais-Afrikka, Kamerun, Tanganjika ym. Saksan entiset siirtomaat), jonka säilymisen Saksa takaa.
Tämä rauha olisi myös mahdollistanut bolshevismin torjumisen 50 vuotta aikaisemmin.
"Neuvostoliitto pelasti maailma fasismilta" -Näin kirkuvat ne jotka eivät mitään ymmärrä. Maailma olisi ollut ehkä syytä pelastaa kommunismilta? Enemmän ihmisiä olisi jäänyt tappamatta, ja asiat olisivat tänään kaikilla paremmin.
sekin, että hän antoi Stalinin kaltaisen diktaattorin ohjailla itseään mielinmäärin. Kuvitteliko Churchill todellakin olevansa niin arvostettu ja erikoinen ihminen, että venäläisetkin olisivat tapattaneet kansalaisiaan miljoonittain ihan vain Winstonin omien tarkoitusperiensä vuoksi?
Rooseveltiin ei oikein voi edes ottaa kantaa tai asettaa hänelle mitään odotuksia, koska hän oli amerikkalaisten pankkiirien ja teollisuuspohattojen kätyrinä alusta alkaenkin.
Hämmästyttävintä tässä on se, että Stalin näyttää olleen noista kolmesta herrasta se älykkäin ja vahvin persoona. Stalinilla ainoana henkilönä säilyi sodan ainoa tavoite kirkkaana mielessä koko ajan. Kommunismin levittäminen Eurooppaan vaati totaalista sotaa ja kurjuutta. Kommunismin kannatushan ei tunnetusti oikein saa tuulta siipiensä alle jos sitä ei vähän ryyditä kurjuudella. Tämän vuoksi Euroopan ryöstely ja raiskaaminen oli täysin sallittua vielä pitkään sodan päätyttyäkin. Saksassakin raiskailu loppui käytännössä siihen kun venäläiset alkoivat itse kiintyä saksalaisiin naisiinsa ja osoittaa heille istutetun vihan ohella muitakin tunteita. Kremlissä hälytyskellot alkoivat soida, nimittäin puna-armeijan toimintamotivaatio oli muuttunut kyseenalaiseksi. Kukapa sitä perhettään vastaan alkaisi sotia..
Tappamisen ja lahtaamisen kiimassa Churchill ja Roosevelt eivät enää nähneet eivätkä kuulleet mitään vaikka selvät varoitusmerkit tulevasta olivatkin jo olemassa. Venäjän kommunismin uhka oli pikkuhiljaa noussut hyvinkin todelliseksi vaaratekijäksi koko Euroopan kohdalta. Tosin Rooseveltia tuskin mokoma edes kiinnostikaan ja häntä tuskin olisi henkilökohtaisesti edes haitannut vaikka koko Euroopan mantere olisi miehitetty venäläisten toimesta. Maailmanvaltius oli hänen näkökulmastaan jo saavutettu ja Euroopasta ei tulisi muutenkaan olemaan haastajaa sille pitkiin aikoihin. Neuvostomiehityksessä tuo aika olisi vieläkin pidempi.
Churchillia asian olisi luullut koskettavan kovastikin, koska 40 km:n kanaali ei kovin kauaa massiivista puna-armeijaa pitelisisi sillä "oikealla" puolella. Lisäksi toiminnan teki erityisen mauttomaksi se, että Puolan vapautuskin oli jossakin lahtaamisen vaiheessa päässyt unohtumaan tavoitelistalta.
2MS:n krapula-aamu on luultavasti ollut Englannille normaalia kovempi kokemus. Luotettu liittolainen, uskottu ystävä Stalin osoittautuikin typeryksen sijaan hyvinkin älykkääksi ja taitavaksi peluriksi politiikan pelikentällä. Stalinhan ei ollutkaan marssinut Eurooppaan vain tuhotakseen Saksaa brittien kanssa vaan sillä perkeleellähän oli ollutkin kommunismin tuominen Eurooppaan taka-ajatuksena kokoajan. Ja tätä tarkoitusperää Englanti oli itse asiassa ollut omilla toimillaan tukemassa täyttä häkää. Veikkaan siis, että krapula on ollut tuossa hetkessä hyvinkin kova.. se ei luultavasti ole pelkästään jäänyt käsien vapinaan vaan kyllä Winston-herra on saattanut tuntea paha enteistä kouristelua vatsan pohjaltakin asian tiimoilta.
Roosevelt oli kuihtunut käsiin ja Amerikka yleensäkin osoitti vetäytymisen ja välinpitämättömyyden merkkejä Euroopassa. Englanti itse taas oli täysin raunioina ja uutta sotaa tai edes vanhan jatkamistakaan se ei olisi kestänyt vuottakaan. Ja mikä pahinta Stalin näytti tietävän tuon seikan hyvinkin selvästi. Tai ainakin sellaisia puheita oli havaittavissa ihan sotilastasollakin miehitysvyöhykkeillä britti- ja punasotilaiden välillä.
Mikä siis eteen?
Yht'äkkiä saksalaiset eivät enää niin pahoja ihmisiä olleetkaan. Ihan hyviä ihmisiähän he sittenkin ovat. Ja kokemukset itärintamalla olisivat onnenomiaan toimimaan tulppana puna-armeijan etenemiselle lopullekin Euroopalle.. Ja seuraavana päivänä ruuasta ei Saksassa enää pulaa ollut. Nopea muutos kun ottaa huomioon, että luultavasti edellisenä päivänä ihmiset ovat keittäneet tapettien liisteristä keittoa itselleen henkensä pitimiksi..
- Euroopan Imperiumi on Uusi Ratkaisu - ”PAX EUROPEA”
”Euroopan imperiumi on uusi ratkaisu”, sanoo intialaissyntyinen Yhdysvaltojen New America Foundation’in huippututkija Parag Khanna. ”Eurooppa on ottamassa yliotteen kilpailijoistaan ja siitä on tulossa maailman menestyksekkäin imperiumi,” hän jatkaa ’Uuden Rooman’ noususta.
Vaikka EU:n jäsenvaltiot säilyvät erillisinä KANSALLISVALTIOINA niiden suurempi merkitys kasvaa nyt siitä, että ne ovat osa MAAILMAN AINUTTA SUPERVALTAA.
- Sota Euroopan kahden valtion välillä on EU:n tiiviin institutionaalisen yhteyden takia mahdoton.
Euroopalla on oma näkemyksensä siitä minkälaiselta maailman tulisi näyttää ja se on aina vain vähemmän riippuvainen siitä mitä USA asiasta ajattelee.
Euroopan Unioni luotettavin taloudellinen valta maailmassa ja se rankaisee jatkuvasti USA:ta kauppaa koskevien erimielisyyksien johdosta.
http://www.paragkhanna.com/2008/02/the_empire_strikes_back.html
Nuoren newyorkilaisen huippututkijan Parag Khannan näkemys poikkeaa jyrkästi Suomen puolustushallinnon ÜberFührer (ylijohtaja) Järvenpään ja hänen mielikirjailijansa Joffen näkemyksestä maailman valtakeskuksista tulevaisuudessa.
Parag Khanna uskoo perustellusti, että Euroopan mahti tulee kasvamaan ja että Yhdysvallat kutistuu tavalliseksi suurvallaksi. Khanna hahmottelee maaliskuussa ilmestyvässä kirjassaan ”Toinen Maailma: Imperiumit ja Uusi Globaali Järjestys” maailmaa, jota hallitsee kolme supervaltaa: EU, Kiina ja Yhdysvallat.
Eurooppa on Yhdysvaltoja rikkaampi, suurempi ja politiikassaan taitavampi kuin Yhdysvallat. Maat odottavat vuoroaan päästäkseen Euroopan Unionin jäseniksi. Mikä muu suurvalta kasvaa? Eurooppaan haluavat vielä Serbia, Ukraina, Turkki ja Azerbaidzhan, joissa asukkaita on yhteensä 135 miljoonaa.
Siitäkin huolimatta, että USA käyttää rahaa asevoimiinsa yhtä paljon kuin muu maailma yhteensä, mielettömän suurista asevoimistaan sillä ei ole ollut mitään hyötyä. Se ei ole saavuttanut tavoitteitaan: Irak ja Afganistan eivät ole rauhoittuneet, suhteet Etelä-Amerikkaan eivät ole parantuneet, vapaakauppa ei ole laajentunut, Pakistaninkin tilanne on uhkaava – sillä on pelkkiä ongelmia diplomatiassa ja ulkopolitiikassa. ”Amerikkalaisilla ei ole yhtään sellaista onnistumista, mikä voitaisiin laskea sotilaallisen voiman ansioksi”, sanoo Khanna. Sen ystävät - punakhmeerit, talebanit, Saddam - ovat aina muuttuneet lopulta sen viholliseksi. Entä kuinka kauan kestää sen ystävyys albaanimuslimien kanssa?
Khannan mielestä Suomenkaan ei kannata liittyä Natoon, se on viime vuosituhannen organisaatio. NATO tähtää vain Euroopan ulkopuolisiin operaatioihin Afganistanissa ja mahdollisesti muualla Lähi-Idässä. Khannan mukaan Euroopalla ei ole vahvoja asevoimia, mutta ei se niitä tarvitsekaan.
Venäjän Khanna uskoo jäävän toisen luokan kansakunnaksi kuin joku Angola. Venäjällä on öljyä ja kaasua, mutta tulonjako on vinoutunutta ja talouspolitiikka kyseenalaista, sen diplomatia ei pelaa. Maasta puuttuu teknologiaa ja sen infrastruktuuri on levällään. Rikkaat pistävät rahansa mieluummin mersuihin kuin perusinvestointeihin ja tuotekehitykseen.
Parag Khannan näkemys poikkeaa lähes 180 astetta ÜberFührer (ylijohtaja) Järvenpään mielikirjan, Josef Joffen ÜBERPOWER näkemyksestä maailman valtakeskuksista tulevaisuudessa.
Vanhempi tutkija Parag Khanna ei ole ihan kuka tahansa henkilö vaan hän tutkii ohjelmassa “American Strategy Program” (the New American Foundation):
- Heiluttele hyvästit hegemonialla (Waving Goodbye to Hegemony)
http://www.paragkhanna.com/2008/01/waving_goodbye_to_hegemony.html
- Elämää Bushin jälkeen (Life after Bush)
http://www.paragkhanna.com/2008/01/life_after_bush.html
- Imperiumi lyö takaisin (The Empire Strikes Back)
http://www.paragkhanna.com/2008/02/the_empire_strikes_back.html
Tarkemmin: Exclusive Interview with A Small World.
http://www.paragkhanna.com/2008/01/exclusive_interview_with_a_sma.html
Suomennos HS:ssä:
http://www.paragkhanna.com/2008/02/amerikka_kutistuu.html
VIDEO: New America Foundation: Panel on Transatlantic Security Cooperation in the Middle East
http://www.paragkhanna.com/2007/04/new_america_foundation_panel_o.html
"Vilkutellaan hyvästit hegemonialle", kirjoittaa myös arvovaltainen New York Times (”Waving Goodbye to Hegemony”):
www.nytimes.com/2008/01/27/magazine/27world-t.html
>Herää, Eurooppa!
Herää ite ja pyydä äiskää viemään sut hoitoon.
Historialliseen revisionismiin pätee Schopenhauerin viisaus:
"Jokainen totuus käy läpi kolme vaihetta. Ensin sille nauretaan, sitten sitä vastaan hyökätään vihaisesti - kunnes se lopulta hyväksytään itsestäänselvyytenä."