"Maailma olisi ilman kristittyjä nykyisin kovin paha ja ankara paikak elää, meidän henkistä vaikutusta länsimaihin ei käy kiistäminen!"
Eli usein kuulee kristittyjen suista miten nykyinen ihmisystävällinen elintapa on melkolailla kristillisen kulttuurin ansiota. Tsekataanpa kristittyjen vaikutusten positiivisia puolia:
-Luostareissa autettiin köyhiä ja sairaita ja niissä vaalittiin tietoa. Tosin kirkko tuki köyhyyttä ylläpitävää feodaalijärjestelmää ja luostareissa vaalittu tietokin oli peräisin antiikin kreikasta. Lisäksi kristityt tekivät tieteelle valtavasti hallaa rajoittamalla tieteen harjoittamista sekä pakottamalla kirkon oppien kanssa ristiriitaista tietoa unohduksiin (Aleksandrian kirjaston polttaminen)
-Protestanttisella kirkolla oli suuri osa kansan lukemaan opetuksessa.
-Usko hillitsi ihmisiä olemasta täysiä barbaareja toisiaan kohtaan, tosin vain niin kauan kuin toiset olivat valkoihoisia heteroseksuaalisia kristittyjä.
-Orjuuden lakkauttaminen. Hahah, tämä koulusta opetettiin, mutta miksi kirkko sitten taas tuki feodaalijärjestelmää maaorjineen. Tai entäs sitten työläisten olot 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ennemmin orja hyvässä talossa kuin eläminen noissa oloissa. Ja kirkko senkun jakoi tukeaan tehtaanomistajille.
-"Jumalan edessä kaikki ovat samanarvoisia". Naiset, eri väriset ihmiset, homoseksuaalit, luokkajako jne... Käytännössä ei ole vaikutusta tuohonkaan ollut.
-Ihmisarvon antamisesta pisteet kyllä kristityille. Tosin samoja ajatuksia löytyy muistakin uskonnoista ja aatteista.
Miinus vaikutuksia historiaan täällä onkin puitu niin paljon etten jaksa edes laittaa, mutta niitä on paljon. Kirkon ollessa täydessä vallassa rehottivat niin rasismi, vapauden puute, tieteen rappio (joka näkyi esim. sairaanhoidon alkeellisuudessa), epäoikeudenmukaisuus, propaganda, köyhyys, luokkajaot sekä mielipiteen- ja sananvapauden vastustaminen.
Nykyiseen hyvään länsimaiseen elämänlaatuun ovat vaikuttaneet kristinuskoa enemmän Ranskan vallankumous, USA:aan antama esimerkki vapaudesta ja sen nousu länsimaailman johtoon, Marxin vaatimukset työläisten paremmista oloista ja pienemmistä tuloeroista, ateistiset tai deistiset filosofit sekä uskonnosta riippumattomat tiedemiehet.
Oikeastaan otsikon "kristittyjen" on väärä sana. Pitäisi olla "kristinuskon". Propsit kyllä köyhien ja syrjittyjen parissa työskenteleville, oli uskonto mikä tahansa. Harmi että taka-ajatuksena on useasti se käännyttäminen, ei vilpitön halu auttaa toisia.
Eli usein kuulee kristittyjen suista miten nykyinen ihmisystävällinen elintapa on melkolailla kristillisen kulttuurin ansiota. Tsekataanpa kristittyjen vaikutusten positiivisia puolia:
-Luostareissa autettiin köyhiä ja sairaita ja niissä vaalittiin tietoa. Tosin kirkko tuki köyhyyttä ylläpitävää feodaalijärjestelmää ja luostareissa vaalittu tietokin oli peräisin antiikin kreikasta. Lisäksi kristityt tekivät tieteelle valtavasti hallaa rajoittamalla tieteen harjoittamista sekä pakottamalla kirkon oppien kanssa ristiriitaista tietoa unohduksiin (Aleksandrian kirjaston polttaminen)
-Protestanttisella kirkolla oli suuri osa kansan lukemaan opetuksessa.
-Usko hillitsi ihmisiä olemasta täysiä barbaareja toisiaan kohtaan, tosin vain niin kauan kuin toiset olivat valkoihoisia heteroseksuaalisia kristittyjä.
-Orjuuden lakkauttaminen. Hahah, tämä koulusta opetettiin, mutta miksi kirkko sitten taas tuki feodaalijärjestelmää maaorjineen. Tai entäs sitten työläisten olot 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Ennemmin orja hyvässä talossa kuin eläminen noissa oloissa. Ja kirkko senkun jakoi tukeaan tehtaanomistajille.
-"Jumalan edessä kaikki ovat samanarvoisia". Naiset, eri väriset ihmiset, homoseksuaalit, luokkajako jne... Käytännössä ei ole vaikutusta tuohonkaan ollut.
-Ihmisarvon antamisesta pisteet kyllä kristityille. Tosin samoja ajatuksia löytyy muistakin uskonnoista ja aatteista.
Miinus vaikutuksia historiaan täällä onkin puitu niin paljon etten jaksa edes laittaa, mutta niitä on paljon. Kirkon ollessa täydessä vallassa rehottivat niin rasismi, vapauden puute, tieteen rappio (joka näkyi esim. sairaanhoidon alkeellisuudessa), epäoikeudenmukaisuus, propaganda, köyhyys, luokkajaot sekä mielipiteen- ja sananvapauden vastustaminen.
Nykyiseen hyvään länsimaiseen elämänlaatuun ovat vaikuttaneet kristinuskoa enemmän Ranskan vallankumous, USA:aan antama esimerkki vapaudesta ja sen nousu länsimaailman johtoon, Marxin vaatimukset työläisten paremmista oloista ja pienemmistä tuloeroista, ateistiset tai deistiset filosofit sekä uskonnosta riippumattomat tiedemiehet.
Oikeastaan otsikon "kristittyjen" on väärä sana. Pitäisi olla "kristinuskon". Propsit kyllä köyhien ja syrjittyjen parissa työskenteleville, oli uskonto mikä tahansa. Harmi että taka-ajatuksena on useasti se käännyttäminen, ei vilpitön halu auttaa toisia.
Vastaukset 12
Vanhimmat
"Maailma olisi ilman kristittyjä nykyisin kovin paha ja ankara paikka elää, meidän henkistä vaikutusta länsimaihin ei käy kiistäminen!"
No ei käy kiistäminen - ilman krisseleiden vaikutusta ihmiskuntaa olísi nykyään noin miljardi enemmän. Mutta onneksi krisseleiden teurastusvimma on pitänyt ihmiskunnan kasvun siedettävissä rajoisssa.
"Luostareissa autettiin köyhiä ja sairaita ja niissä vaalittiin tietoa"
Luostareissa pantiin olutta ja viiniä. Useimmat vanhat keski-Eurooppalaiset olutmerkit ovat vanhaa luostariperua. Minulla on itselläni hyllyssäni pullo "golden Satan" -merkkistä olutta. (Siis Kultainen Saatana?)
No oli noilla (luostarin) pullottajilla ainakin jotain huumorintajua, toisin kuin nykypäivän krisseleillä.
Luostareissa myös tuhottiin tietoa. Jos tämä "tietous" ei ollutkaan raamatun oppien kanssa yhteensopivaa, niin aina noudatettiin sitä krisseleiden perusnäkemystä "väärästä opista" ilman mitäään perusteluja. Ja raamatttu ei siis koskaan voinut olla väärässä, joten jos joku tosiasia oli ristiriidassa raamatun kanssa, niin sen pahempi tosiasialle. Sillä raamattu ei voi koskaan olla väärässä.
"Miinus vaikutuksia historiaan täällä onkin puitu niin paljon etten jaksa edes laittaa, mutta niitä on paljon. Kirkon ollessa täydessä vallassa rehottivat niin rasismi, vapauden puute, tieteen rappio (joka näkyi esim. sairaanhoidon alkeellisuudessa), epäoikeudenmukaisuus, propaganda, köyhyys, luokkajaot sekä mielipiteen- ja sananvapauden vastustaminen."
No niin, eipä ole tuohon paljon lisättävää.
Karmeita rikoksia koko ajan ja kristinuskon viittaan naamimoituneina. Ja edelleenkin orjuus on ihan jees, ainakin jos uskomme raamatun sanomaa ja tietenkäään emme usko...
edellisten kanssa. Olisi aika polttaa raamatut ja aloittaa ihan alusta koko uskonto. Olisikin mielenkiintoista nähdä kuinka tuhannet eri kristilliset lahkot taistelisivat siitä, mikä on jumalan sanaa ja mikä ei. Tämän haluaisin vielä nähdä eläessäni, minkälainen olisi uusi raamattu, jos vanhoja ei olisi enää jäljellä mistä kopsata.
Siinä paljastuisi kristinuskon todelliset värit.
...lienee toki ihan hyvänlainen,kö ?!?
Sillä se perustaa oman ideansa antiikin Kreikan humaaneihin oppeihin,kö ?!?
Juu...jumalahan tämän ajatuksen meihin istutti...DUH !!!
Omien geeniensä edesauttamisen kauttahan kaikki uskontokunnat lienevät saaneet alkunsa,kö ?!?
Se omien pienten harmaiden solukoidensa hyötykäyttö,kö ?!?
lol
;-)
Juu-u eipä voi kristinusko ottaa pisteitä orjuuden lopettamisesta, koska ainakaan raamatusta ei löydy sanaakaan sen kieltämiseksi, vaan pikemminkin päinvastoin ja sairaanhoito tapahtui rukoilemalla, kaikki muu hoito oli noituutta.
Demokratiaakaan ei löydy raamatusta, vaan kristillinen alkukirkko harrasti kommunismia.
taas tuli teokratia. Ja Raamattu taas kannattaa yksinvaltiutta.
Vanha Testamentti tuntee Mooseksen kirjoissa paljon lainsäädäntöä koskien orjien myyntiä ja käsittelyä.
Myös Rooman valtakunnan henkinen kulttuuri, joka Jeesuksen aikana eli kukoistuskauttaan, rakentui orjia omistavan ylimystön joutilaisuudelle. Kristinusko ei mitenkään selkeästi asettunut ajamaan orjien vapauttamisen asiaa.
Tänä päivänä etelänaapurissamme Virossa ev.lut. kirkkoon kuuluu vain 15% kansasta. Yksi syy miksi kansa yhä vieroksuu kirkkoa ja kirkonmiehiä, on että papistossa 1200-luvulta 1900-luvun alkuun oli yliedustettuna baltiansaksalaisia, jotka myös olivat kartanonherroja ja pitivät virolaisia maaorjinaan pappien siunatessa tämän maailmanjärjestyksen.
Todella humaaneja tekoja. Uskon vieminen muille mantereille oli myöskin hyvä teko kun siinä sivussa pakkolunastettiin maat alkuperäiskansoilta? Kirkko tuki avoimesti ja rahallisesti näitä alistusretkiä. Sitten seliteltiin että parempi alkuperäiskansan edustajan Afrikassa, Australiassa, Etelä- ja pohjoisamerikassa on kuolla johonkin tuomaamme tautiin kunhan on saanut kuulla Jeesuksesta.
Synkällä keskiajalla kirkonmiehet lihoivat verorahoin kun köyhät kuolivat nälkään. No annettiinko silloin apua, no ei pystynyt.
"-Luostareissa autettiin köyhiä ja sairaita ja niissä vaalittiin tietoa. Tosin kirkko tuki köyhyyttä ylläpitävää feodaalijärjestelmää ja luostareissa vaalittu tietokin oli peräisin antiikin kreikasta."
Eurooppalaiset saivat takaisin antiikin sivistyksen arabimaailman kautta. Muslimit olivat tutkineet about 500 vuotta antiikin filosofien kirjoituksia sekä jalostaneet ajattelua ja tutkimusta edelleen. Tunnetuin länsimaisille lienee Avicenna.
( http://fi.wikipedia.org/wiki/Avicenna )
Luostarit säilyttivät tietoa tarkasti ja jäljensivät sitä edelleen, mutta kansan sivistämiseen tätä uudelleen löydettyä antiikin viisautta ei ollut tarkoitettu. Kenellä oli tieto, sillä oli valta.
"-Orjuuden lakkauttaminen. "
Kristillisillä järjestöillä oli osuutensa orjuuden lakkauttamiseen Britanniassa. Quakerismi oli kristillinen liike ja siinä oli mukana mm. Rauhan Kirkko.
Myös humanistit olivat asialla, ihmisiä, jotka omin silmin näkivät sen epäinhimillisen mustien kohtelun orjalaivoilla alkoivat vastustaa orjuutta inhimillisistä syistä.
Kummatkaan tai kukaan Britanniassa ei ollut kuitenkaan kiinnostunut lopettamaan lapsiorjatyövoimaa omassa maassaan. 1800-luvulla lapset yleisesti työskentelivät kaivoksissa 10-15 tuntia pilkkopimeässä. Niinkin nuoret kuin nelivuotiaat olivat vuorien uumenissa säkkipimeässä "ovivahteina". Eräs aikalaiskirje kertoi tällaisen lapsen sanoneen, että hän aina yritti nukkua sillä silloin ei pelottanut.
Aikaisemmin orjuus oikeutettiin kristittyjen taholta Raamattuun vetoamalla, mutta sitten (1700 luvun lopulla ja 1800 luvun alussa) orjuutta vastustettiin raamattuun vetoamalla.
"Luostareissa autettiin köyhiä ja sairaita ja niissä vaalittiin tietoa."
Tiedä sitten tuosta vaalimisesta. Eivät kristityt kaikkia antiikin kirjojakaan säylittäneet. Monet antiikinajan ajattelijoiden tekstit selvisivät islamilaisissa maissa silloin kun täällä poltettiin kirjoja keskiajalla, koska tuolloin islam oli vuorostaan vapaampaa. Voisikin sanoa, että luostareissa säilytettiin sitä tietoa, mitä kirkko halusi säilytettävän. Vähän sama kuin tuomitsisi 100 ihmistä kuolemaan, mutta ennen hirttäjäisiä päättäisikin vapauttaa niistä 10. Sitten voisi myöhemmin hurskastella niiden 10 vapauttajana.
"Lisäksi kristityt tekivät tieteelle valtavasti hallaa rajoittamalla tieteen harjoittamista sekä pakottamalla kirkon oppien kanssa ristiriitaista tietoa unohduksiin (Aleksandrian kirjaston polttaminen)"
Joo, huomautin.
No niinpäs huomautitkin, mutta kertaus on opintojen äiti, joten kannatti siitä nyt vielä kerran muistuttaa. ;)