HIFK tarjoili shokkihoitoa espoolaisille
Blues sai kokea todellisen tyrmäyksen pudotuspeliavauksessaan Helsingin IFK:ta vastaan, kun petolauma vei voiton ja sitä myöten kotiedun mukaansa Helsinkiin kahden avauserän maalin ansiosta. Voittomaalin ohjasi jalallaan Arttu Luttinen.
kommentti
Bluesin kokeneiden harteet eivät kestäneet
[lue lisää]
--------------------------------------------------------------------------------
Kuvakooste ensimmäisestä puolivälieräottelusta
[katso kuvat]
Ei sen näin pitänyt käsikirjoitusten mukaan alkaa. Bluesin piti viedä pelikirjansa ansiosta HIFK:ta 100-0. IFK:n saumojen piti olla unelmapelissä ja ihmeessä. Bluesin piti luistella petopaidat nurin.
Toisin kävi. Pelikirjallaan hauista näyttikin paljon parjattu IFK-luotsi Paul Baxter, kun isot punaiset kissat tukkivat maalintekosektorin sekä keskialueen täydellisesti ja iskivät aggressiivisesti Blues-puolustuksen iholle kiinni. Bluesin yleensä loistokas avauspeli jäätyi sitä myöten täydellisesti, ja peli meni roiskimiseksi.
Hölmöilyä ja jalkamaali
Otteluun lähdettiin lähes parhailla kokoonpanoilla. Ainoa isompi menetys Bluesin riveissä oli sentteri Stefan Öhmanin puuttuminen edelleen omalta paikaltaan kakkosketjun keskeltä. Stunttihommia Erkki Rajamäen ja kultakypärä Ryan Kellerin ketjussa hoiti nuori Tomi Sallinen. IFK:n maalin suulla jatkoi nuori Jani Nieminen.
Peli alkoi heti kotijoukkueen kannalta tukkoisesti ja IFK lähti ryminällä hakemaan avausmaalia. Viiden minuutin pelin jälkeen espoolaisyleisö sai kuitenkin elätellä toiveita, kun IFK:n Arttu Luttinen otti kaksiminuuttisen kiinnipitämisestä.
Blues pyöritti mallikkaasta ylivoimaa IFK:n päässä ja sai pelattua pitkän, lähes minuutin mittaisen mylläkän siellä. IFK onnistui kuitenkin purkamaan, ja pelaajat säntäsivät vaihtoon yhtenä ryppäänä. Blues-vahti Bernd Brückler oli kuitenkin hyvin tilanteen tasalla, eikä antanut kiekon mennä pitkäksi, vaan oivalsi avata sen nopeasi uudelleen viivalle nousseelle Oskar Osalalle. Osala jäi kuitenkin viivan tuntumaan odottamaan toista aaltoa, ja nuoren hyökkääjän kikkailut koituivat kohtalokkaaksi. IFK:n Lennart Petrell pääsi tilanteesta yksin läpi, harhautti pitkälle vastaan nousseen Brücklerin ja sijoitti kiekon tyhjiin.
Jo tässä oli runsaasti kylmää vettä kotijoukkueen niskaan, mutta lisää oli luvassa. Hieman erän puolivälin jälkeen Arttu Luttinen iski ottelun voittomaalin harmittoman näköisestä tilanteesta. Aleksi Holmberg heitti kiekon maalille ruuhkaan, josta Luttinen ohjasi sen ohi Brücklerin luistimellaan kiekon ollessa vielä ilmassa. Brückler ja koko Bluesin joukkue protestoivat voimakkaasti maalin syntyä, mutta päätuomari Tero Toivola hyväksyi sen videotarkastuksen jälkeen.
Tähän ohjaukseen ratkesi peli.
© Tommy Peltonen - tommy.peltonenjatkoaika.com
- Selvältä potkumaalilta näytti vaihtoaitioon, mutta tuomarit olivat toista mieltä, Bluesin päävalmentaja Petri Matikainen kommentoi tilannetta ottelun jälkeen.
Bluesilla oli vielä loistopaikka kaventaa avauserässä peli, kun Ryan Keller riisti viivalla kiekon ja pääsi yksin läpi, mutta yleensä vastaavista tilanteista maalin iskevä kanadalaislaituri veti tällä kertaa suoraan päin Jani Niemisen räpylää, ja maali jäi syntymättä.
Blues ei riitä
Ottelun toinen erä oli suoraa jatkumoa sille kiekolle, mitä edellisessäkin erässä nähtiin. Peli aaltoili ja kulmamyllytyksiä nähtiin molemmissa päädyissä, mutta varsinaisia maalintekopaikkoja ei juuri kummallekaan joukkueelle siunaantunut. HIFK jatkoi aggressiivista karvaustaan, ja Blues-puolustus oli edelleen suurissa vaikeuksissa. Jopa veteraanipakki Dale Clarke pomputteli ja hasardoi enemmän yhdessä pelissä kuin aiemmin koko kauden aikana yhteensä.
Yhtäkkiä Blues kuitenkin kavensi ottelun. Kuin salama kirkkaalta taivaalta iski ykkösketjun konkarihyökkääjä Pasi Tuominen kiekon ohi Jani Niemisen, joka antoi tilanteessa heikon syötön kaukalon laitaan ollen itse selvästi ulkona tontiltaan. Tuominen haistoi tilanteen ja laukoi nopeasti komean vedon takakulmaan. Nuori Nieminen saa ottaa maalin piikkiinsä.
Bluesille tarjottiin tasoitusmahdollisuutta lähes heti perään IFK:n Jermu Porthenin otettua rangaistus korkeasta mailasta. Ylivoima ei kuitenkaan ollut kehuttavaa, ja Nieminen IFK:n maalin suulla selvisi melko helpolla.
Kolmas erä oli sitten pitkitystaistelua. Blues vei peliä varsinkin erän loppua kohden, kun IFK tyytyi varmistelemaan ja suojelemaan johtoansa. Erän ainoat jäähyt nähtiin heti puolenvälin jälkeen peräkkäin, kun ensin istunnolle lähti Blues-pakki Miika Huczkowski kiinnipitämisestä ja heti perään IFK:n Hannu Pikkarainen korkeasta mailasta, joka tuli tilanteessa, jossa Blues-hyökkääjä Kellerillä oli toinen loistotilaisuus tasoittaa peli. Keller ja Ville Viitaluoma pääsivät nimittäin ylivoimahyökkäykseen, joka päättyi Niemisen patjoihin Kellerin käsien jäädyttyä ratkaisuhetkellä.
Neljällä neljää vastaan Blues sai vielä hyvän myllytyksen nelikolla Keller-Eaves-Laatikainen-Clarke, ja jälleen paikka aukesi Ryan Kellerille. Tulos oli jälleen laukaus päin hyvin torjunutta Niemistä.
Ottelun lopussa Blues yritti vielä tasoittaa kuudella viittä vastaan, ja vain muutamia sekunteja ennen ottelun loppua puolustaja Arto Laatikainen väläytti osaamistaan ja kylmiä hermoja tarjoilemalla viivalta huippupaikan takatolpalla päivystäneelle Viitaluomalle. Tämän kädet kuitenkin jäätyivät tilanteessa aivan täysin, eikä mies vetänyt suoraan, vaan odotti ja yritti vielä jonkinlaista lättysyöttöä toiselle kulmalle Ryan Kellerille, jonka veto kilpistyi hirveään lihamuuriin IFK-maalilla. Näin voitto kirjattiin punanutuille lukemin 1-2.
Baxter: ”Johtajuus kentällä ratkaisi”
Lyhyenä analyysina pelistä voi todeta, että HIFK pelasi erinomaista kiekkoa. Se nollasi Bluesin hyökkäyksiinlähdöt, karvasi loistavan aggressiivisesti ja pelasi fyysistä, kurinalaista vieraskiekkoa. Bluesilla oli jatkuvasti vaikeuksia saada omaa peliänsä käytiin, avata peliä ja päästä hyvälle sektorille. HIFK tavallaan pelasi Bluesin aseilla. Myös onnea oli, mutta sitä hyvällä joukkueella usein on. Kaikesta huolimatta on sanottava, että Bluesilla oli mahdollisuutensa tasoittaa peli, mutta varsinkin Ryan Keller jäätyi tänään pahasti tilanteissa, josta mies normaalisti pistää kiekon reppuun. Terävyys maalitilanteissa jäi pahasti uupumaan.
- Täytyy antaa tunnustus johtajapelaajillemme. Kipe (Kuhta), Guolla ja Rem Murray pelasivat loistopelin. Myös kokematon puolustuksemme nosti tasoaan tähän otteluun, etunenässä Tommi Kovanen ja Hannu Pikkarainen osoittivat johtajuutta. Kun he sitten saivat paikkoja, Jani (Nieminen) oli erittäin hyvä, mutta mielestäni onnistuimme sulkemaan heidät pois tilanteista melko hyvin, kommentoi peliä IFK-luotsi Paul Baxter.
- Me olemme päästäneet yhteensä kuusi maalia kuudessa edellisessä vieraspelissämme. Perjantaina meidän pitää pitää huoli siitä, että pelaamme fyysisesti kuten tänäänkin, mutta kurinalaisesti, hän jatkoi.
Bluesin amerikkalaissentteri Ben Eaves oli yksi eniten jääaikaa saaneista pelaajista ottelussa. Väkkäränä kentällä viilettävä Eaves pelasi mukiinmenevän pelin, mutta odottaa monen muun tavoin espoolaisten tason nostoa sarjassa.
- HIFK tuli lujaa päälle, ja huomasi kyllä, että heillä oli ollut kovia pelejä alla. He saivat heti playoff-vaihteen päälle. Meillä sen löytämisessä kesti ainakin yksi erä. Sen jälkeen saimme hyviäkin asioita aikaan jäällä, mutta emme todellakaan olleet tarpeeksi teräviä. Emme pelanneet tarpeeksi hyvin yhteen emmekä saaneet pelisysteemiämme riittävän hyvin käyntiin.
- Maalit olivat kenties onnekkaita, mutta näissä peleissä otetaan kaikki vastaan mitä saadaan. Olisi meillekin moinen kelvannut, ja yhdenhän saimmekin, mutta tänään kiekot eivät pomppineet muutoin aivan kuten olisimme toivoneet. Heidän nuori maalivahtinsa pelasi hyvin, mutta emme me saaneet tarpeeksi kaaosta hänen maalilleen. Sitä tullaan tekemään jatkossa, ja sitä kautta kiekot alkavat löytää tiensä verkkoon. Emme olleet surkeita tänään, mutta pystymme paljon parempaan, Eaves päätti.
Kiihkeä sarja jatkuu perjantaina Nordenskiöldinkadulla pelissä, jossa punnitaan Bluesin paineensietokyky ja halu nousta takaisin sarjaan mukaan. HIFK:lla on nyt avaimet pudottaa espoolaisryhmä entistä syvemmälle.
Blues sai kokea todellisen tyrmäyksen pudotuspeliavauksessaan Helsingin IFK:ta vastaan, kun petolauma vei voiton ja sitä myöten kotiedun mukaansa Helsinkiin kahden avauserän maalin ansiosta. Voittomaalin ohjasi jalallaan Arttu Luttinen.
kommentti
Bluesin kokeneiden harteet eivät kestäneet
[lue lisää]
--------------------------------------------------------------------------------
Kuvakooste ensimmäisestä puolivälieräottelusta
[katso kuvat]
Ei sen näin pitänyt käsikirjoitusten mukaan alkaa. Bluesin piti viedä pelikirjansa ansiosta HIFK:ta 100-0. IFK:n saumojen piti olla unelmapelissä ja ihmeessä. Bluesin piti luistella petopaidat nurin.
Toisin kävi. Pelikirjallaan hauista näyttikin paljon parjattu IFK-luotsi Paul Baxter, kun isot punaiset kissat tukkivat maalintekosektorin sekä keskialueen täydellisesti ja iskivät aggressiivisesti Blues-puolustuksen iholle kiinni. Bluesin yleensä loistokas avauspeli jäätyi sitä myöten täydellisesti, ja peli meni roiskimiseksi.
Hölmöilyä ja jalkamaali
Otteluun lähdettiin lähes parhailla kokoonpanoilla. Ainoa isompi menetys Bluesin riveissä oli sentteri Stefan Öhmanin puuttuminen edelleen omalta paikaltaan kakkosketjun keskeltä. Stunttihommia Erkki Rajamäen ja kultakypärä Ryan Kellerin ketjussa hoiti nuori Tomi Sallinen. IFK:n maalin suulla jatkoi nuori Jani Nieminen.
Peli alkoi heti kotijoukkueen kannalta tukkoisesti ja IFK lähti ryminällä hakemaan avausmaalia. Viiden minuutin pelin jälkeen espoolaisyleisö sai kuitenkin elätellä toiveita, kun IFK:n Arttu Luttinen otti kaksiminuuttisen kiinnipitämisestä.
Blues pyöritti mallikkaasta ylivoimaa IFK:n päässä ja sai pelattua pitkän, lähes minuutin mittaisen mylläkän siellä. IFK onnistui kuitenkin purkamaan, ja pelaajat säntäsivät vaihtoon yhtenä ryppäänä. Blues-vahti Bernd Brückler oli kuitenkin hyvin tilanteen tasalla, eikä antanut kiekon mennä pitkäksi, vaan oivalsi avata sen nopeasi uudelleen viivalle nousseelle Oskar Osalalle. Osala jäi kuitenkin viivan tuntumaan odottamaan toista aaltoa, ja nuoren hyökkääjän kikkailut koituivat kohtalokkaaksi. IFK:n Lennart Petrell pääsi tilanteesta yksin läpi, harhautti pitkälle vastaan nousseen Brücklerin ja sijoitti kiekon tyhjiin.
Jo tässä oli runsaasti kylmää vettä kotijoukkueen niskaan, mutta lisää oli luvassa. Hieman erän puolivälin jälkeen Arttu Luttinen iski ottelun voittomaalin harmittoman näköisestä tilanteesta. Aleksi Holmberg heitti kiekon maalille ruuhkaan, josta Luttinen ohjasi sen ohi Brücklerin luistimellaan kiekon ollessa vielä ilmassa. Brückler ja koko Bluesin joukkue protestoivat voimakkaasti maalin syntyä, mutta päätuomari Tero Toivola hyväksyi sen videotarkastuksen jälkeen.
Tähän ohjaukseen ratkesi peli.
© Tommy Peltonen - tommy.peltonenjatkoaika.com
- Selvältä potkumaalilta näytti vaihtoaitioon, mutta tuomarit olivat toista mieltä, Bluesin päävalmentaja Petri Matikainen kommentoi tilannetta ottelun jälkeen.
Bluesilla oli vielä loistopaikka kaventaa avauserässä peli, kun Ryan Keller riisti viivalla kiekon ja pääsi yksin läpi, mutta yleensä vastaavista tilanteista maalin iskevä kanadalaislaituri veti tällä kertaa suoraan päin Jani Niemisen räpylää, ja maali jäi syntymättä.
Blues ei riitä
Ottelun toinen erä oli suoraa jatkumoa sille kiekolle, mitä edellisessäkin erässä nähtiin. Peli aaltoili ja kulmamyllytyksiä nähtiin molemmissa päädyissä, mutta varsinaisia maalintekopaikkoja ei juuri kummallekaan joukkueelle siunaantunut. HIFK jatkoi aggressiivista karvaustaan, ja Blues-puolustus oli edelleen suurissa vaikeuksissa. Jopa veteraanipakki Dale Clarke pomputteli ja hasardoi enemmän yhdessä pelissä kuin aiemmin koko kauden aikana yhteensä.
Yhtäkkiä Blues kuitenkin kavensi ottelun. Kuin salama kirkkaalta taivaalta iski ykkösketjun konkarihyökkääjä Pasi Tuominen kiekon ohi Jani Niemisen, joka antoi tilanteessa heikon syötön kaukalon laitaan ollen itse selvästi ulkona tontiltaan. Tuominen haistoi tilanteen ja laukoi nopeasti komean vedon takakulmaan. Nuori Nieminen saa ottaa maalin piikkiinsä.
Bluesille tarjottiin tasoitusmahdollisuutta lähes heti perään IFK:n Jermu Porthenin otettua rangaistus korkeasta mailasta. Ylivoima ei kuitenkaan ollut kehuttavaa, ja Nieminen IFK:n maalin suulla selvisi melko helpolla.
Kolmas erä oli sitten pitkitystaistelua. Blues vei peliä varsinkin erän loppua kohden, kun IFK tyytyi varmistelemaan ja suojelemaan johtoansa. Erän ainoat jäähyt nähtiin heti puolenvälin jälkeen peräkkäin, kun ensin istunnolle lähti Blues-pakki Miika Huczkowski kiinnipitämisestä ja heti perään IFK:n Hannu Pikkarainen korkeasta mailasta, joka tuli tilanteessa, jossa Blues-hyökkääjä Kellerillä oli toinen loistotilaisuus tasoittaa peli. Keller ja Ville Viitaluoma pääsivät nimittäin ylivoimahyökkäykseen, joka päättyi Niemisen patjoihin Kellerin käsien jäädyttyä ratkaisuhetkellä.
Neljällä neljää vastaan Blues sai vielä hyvän myllytyksen nelikolla Keller-Eaves-Laatikainen-Clarke, ja jälleen paikka aukesi Ryan Kellerille. Tulos oli jälleen laukaus päin hyvin torjunutta Niemistä.
Ottelun lopussa Blues yritti vielä tasoittaa kuudella viittä vastaan, ja vain muutamia sekunteja ennen ottelun loppua puolustaja Arto Laatikainen väläytti osaamistaan ja kylmiä hermoja tarjoilemalla viivalta huippupaikan takatolpalla päivystäneelle Viitaluomalle. Tämän kädet kuitenkin jäätyivät tilanteessa aivan täysin, eikä mies vetänyt suoraan, vaan odotti ja yritti vielä jonkinlaista lättysyöttöä toiselle kulmalle Ryan Kellerille, jonka veto kilpistyi hirveään lihamuuriin IFK-maalilla. Näin voitto kirjattiin punanutuille lukemin 1-2.
Baxter: ”Johtajuus kentällä ratkaisi”
Lyhyenä analyysina pelistä voi todeta, että HIFK pelasi erinomaista kiekkoa. Se nollasi Bluesin hyökkäyksiinlähdöt, karvasi loistavan aggressiivisesti ja pelasi fyysistä, kurinalaista vieraskiekkoa. Bluesilla oli jatkuvasti vaikeuksia saada omaa peliänsä käytiin, avata peliä ja päästä hyvälle sektorille. HIFK tavallaan pelasi Bluesin aseilla. Myös onnea oli, mutta sitä hyvällä joukkueella usein on. Kaikesta huolimatta on sanottava, että Bluesilla oli mahdollisuutensa tasoittaa peli, mutta varsinkin Ryan Keller jäätyi tänään pahasti tilanteissa, josta mies normaalisti pistää kiekon reppuun. Terävyys maalitilanteissa jäi pahasti uupumaan.
- Täytyy antaa tunnustus johtajapelaajillemme. Kipe (Kuhta), Guolla ja Rem Murray pelasivat loistopelin. Myös kokematon puolustuksemme nosti tasoaan tähän otteluun, etunenässä Tommi Kovanen ja Hannu Pikkarainen osoittivat johtajuutta. Kun he sitten saivat paikkoja, Jani (Nieminen) oli erittäin hyvä, mutta mielestäni onnistuimme sulkemaan heidät pois tilanteista melko hyvin, kommentoi peliä IFK-luotsi Paul Baxter.
- Me olemme päästäneet yhteensä kuusi maalia kuudessa edellisessä vieraspelissämme. Perjantaina meidän pitää pitää huoli siitä, että pelaamme fyysisesti kuten tänäänkin, mutta kurinalaisesti, hän jatkoi.
Bluesin amerikkalaissentteri Ben Eaves oli yksi eniten jääaikaa saaneista pelaajista ottelussa. Väkkäränä kentällä viilettävä Eaves pelasi mukiinmenevän pelin, mutta odottaa monen muun tavoin espoolaisten tason nostoa sarjassa.
- HIFK tuli lujaa päälle, ja huomasi kyllä, että heillä oli ollut kovia pelejä alla. He saivat heti playoff-vaihteen päälle. Meillä sen löytämisessä kesti ainakin yksi erä. Sen jälkeen saimme hyviäkin asioita aikaan jäällä, mutta emme todellakaan olleet tarpeeksi teräviä. Emme pelanneet tarpeeksi hyvin yhteen emmekä saaneet pelisysteemiämme riittävän hyvin käyntiin.
- Maalit olivat kenties onnekkaita, mutta näissä peleissä otetaan kaikki vastaan mitä saadaan. Olisi meillekin moinen kelvannut, ja yhdenhän saimmekin, mutta tänään kiekot eivät pomppineet muutoin aivan kuten olisimme toivoneet. Heidän nuori maalivahtinsa pelasi hyvin, mutta emme me saaneet tarpeeksi kaaosta hänen maalilleen. Sitä tullaan tekemään jatkossa, ja sitä kautta kiekot alkavat löytää tiensä verkkoon. Emme olleet surkeita tänään, mutta pystymme paljon parempaan, Eaves päätti.
Kiihkeä sarja jatkuu perjantaina Nordenskiöldinkadulla pelissä, jossa punnitaan Bluesin paineensietokyky ja halu nousta takaisin sarjaan mukaan. HIFK:lla on nyt avaimet pudottaa espoolaisryhmä entistä syvemmälle.
Vastaukset 2
Vanhimmat
1-2 aika tiukka peli...
Olette Voitossa Kiinni espoolaiset..Toivotaan että Hifk vie seuraavan pelin..