Kertokaa hieman 'kokemuksia' filosofian lukemisesta yliopistossa, pää- tahi sivuaineena, kummin vain; miten rankkaa, monipuolista, onko 'tutkimustyötä', ihan mitä vain.
Olisin erittäin kiitollinen pienestä avautumisesta.
t: 'jatkoa mietitään'
Filosofia yliopistossa
éhonté
7
8377
Vastaukset
- de tout poil
1.Monipuolisuus:
Filosofia on mitä ilmeisimmin hämärärajaisin opinala yliopistokentässä.
Suurimpia alan kiistoja ovat a) mikä kaikki on filosofiaa (filosofian rajat), b) onko filosofia tiede. Tiukat loogikot pitävät aitona filosofiana lähinnä logiikkaa (joka on oikeastaan yhteinen tutkimuskenttä matematiikan, matemaattisen logiikan kanssa). Toisaalta Ranskassa on perinne, jossa filosofit ovat taitavia kirjailijoita, kirjoittaen filosofiaa kaunokirjallisesti. Tässä on melkoinen vastakkaisuus, vaikka tietenkään kaikki eivät halua olla siinä mukana. Tähän kiistelyyn liittyy myös keskustelu siitä, onko filosofia tiede vai mitä se voisi olla.
Kytköksiä on niin kirjallisuuteen ja humanistisiin tieteisiin (mannermainen filosofia, erityisesti ranskalainen), kuin matematiikkaan ja luonnontieteisiin (analyyttinen filosofia, erityisesti logiikka). Filosofian pääaineopiskelija voi yhtä hyvin lukea sivuaineenaan niin kirjallisuustiedettä kuin biologiaa ja todella yhdistää tämän pääaineeseensa. Yksipuolisuudesta ei voi filosofiaa syyttää.
2.Rankkuus:
Mitä tarkoitat rankkuudella?
a) Filosofia ei ole ala, jolla luetaan ja opetellaan ulkoa tiiliskivittäin nippelitietoa. Siinä mielessä filosofia ei ole rankkaa.
b) Filosofia on kuitenkin älyllisesti hyvin haasteellinen ala. Perusopinnoissa ei ihmeitä vaadita, mutta mitä syvemmälle menee, sitä vaikeammaksi filosofia käy.
Siinä missä muiden alojen opiskelijat esimerkiksi tavallisesti lukevat perusteita tieteenfilosofiasta ja erityisesti oman alansa metodologiasta tutkimustansa varten, filosofian opiskelijan _peruskysymyksiä_ ovat tieteen määrittely, tieteen rajat, tieteen merkitys, metdologioiden perustelut, ihmistieteet vs. luonnontieteet - eroavatko alojen metodologiat (ymmärtäminen vs. selittäminen / von Wright) vai pitäisikö molemmissa pitäytyä luonnontieteellisessä metodologiassa ja miksi? Tiedon ja totuuden määritelmistä kiistellään ja loogikot pyrkivät luomaan formaalisia malleja totuudelle tai "totuudenkaltaisuudelle".
Filosofille ydinkysymyksiä ovat ne, jotka muissa tieteissä jäävät ikäänkuin reunaehdoiksi ja helposti perusoletuksiksi, joista ei keskustella. Filosofiassa ei varsinaisesti ole metodologiaa. Filosofia on keskustelua ja argumentointia.
3.Tutkimustyö - onko sitä?
Jos kysymyksesi oli, että onko tutkimuksesta kiinnostuneelle töitä tarjolla, niin vastaus on: ei ole. Rahoitustilanne on varsin heikko, ja useat lahjakkaat tutkijat kamppailevat vähistä resursseista. Tutkijoiden mukaan myös moni lahjakas tutkija vaihtaa alaa.
Filosofia on mainio ala opiskeltavaksi, mutta ei ole suositeltavaa pelkästään sen varaan laskea elämäänsä - ellei ounastele olevansa uusi Georg Henrik von Wright (tunnetuin suomalaisfilosofi, aikalaiskriitikko, Suomen Akatemian johtaja), Jaakko Hintikka (nykypäivän akateemisesti menestynein filosofimme), Ilkka Niiniluoto (tieteenfilosofian suuri nimi, Helsingin yliopiston rehtori), Esa Saarinen (filosofian soveltaja TKK:lla ja mm. Nokian konsulttina) tai Pekka Himanen (filosofian menestyksekäs yhteiskunnallinen soveltaja).- umpelo
Filosofiaa ei kannata lähteä opiskelemaan ellei ole jo valmiiksi lahjakas ja intohimoinen filosofi. Yliopistossa käydään lähinnä järjestelmällistämässä omaa filosofointia. Sama pätee taiteeseen. Ei kannata lähteä opiskelemaan taidemaalausta ammatikseen ellei ole jo valmiiksi osoittanut selviä taiteellisia lahjoja.
- de tout poil
umpelo kirjoitti:
Filosofiaa ei kannata lähteä opiskelemaan ellei ole jo valmiiksi lahjakas ja intohimoinen filosofi. Yliopistossa käydään lähinnä järjestelmällistämässä omaa filosofointia. Sama pätee taiteeseen. Ei kannata lähteä opiskelemaan taidemaalausta ammatikseen ellei ole jo valmiiksi osoittanut selviä taiteellisia lahjoja.
Kukaan ei synny filosofiksi. Jo lapsetkin toki osoittavat erilaisia taipumuksia (psykologiassa puhutaan erityisesti temperamenteista), mutta "lahjakkuus" on hyvin kiistanalainen käsite.
Taiteissa on ehkä se ero, että tavallisesti huipputaitajat (hyvänä esimerkkinä Mozart) aloittavat intensiivisen harjoittelun jo hyvin nuorena - se vaikuttaa olevan vaatimus. Sama pätee yhtä hyvin vaikkapa huippu-urheilijoihin.
Sen sijaan joidenkin mukaan "filosofin aivot" ovat parhaimmillaan korkeassa iässä. Tätä voi perustella ainakin Cattellin kiteytynyt älykkyys vs. sujuva älykkyys -jaottelun kautta. - Toisaalla
de tout poil kirjoitti:
Kukaan ei synny filosofiksi. Jo lapsetkin toki osoittavat erilaisia taipumuksia (psykologiassa puhutaan erityisesti temperamenteista), mutta "lahjakkuus" on hyvin kiistanalainen käsite.
Taiteissa on ehkä se ero, että tavallisesti huipputaitajat (hyvänä esimerkkinä Mozart) aloittavat intensiivisen harjoittelun jo hyvin nuorena - se vaikuttaa olevan vaatimus. Sama pätee yhtä hyvin vaikkapa huippu-urheilijoihin.
Sen sijaan joidenkin mukaan "filosofin aivot" ovat parhaimmillaan korkeassa iässä. Tätä voi perustella ainakin Cattellin kiteytynyt älykkyys vs. sujuva älykkyys -jaottelun kautta. - sivuaine
Toisaalla kirjoitti:
Filosofia on sivuaineena aivan loistava. Opinnot ovat monipuoliset ja mielenkiintoiset, ja niistä on paljon apua ja iloa varsinaisen pääaineen opintoihin - olipa pääaine sitten melkein mikä tahansa. Pitää vain varoa, että ei ala omassa pääaineessaan filosofoida liiaksi, koska sitä voidaan pitää merkkinä siitä, että ei hallitse varsinaista alaansa.
- sijoittuu
Mihin työelämässä sijoittuu?
- Wannabee Sokrates
Filosofien työllisyystilanne on kaksijakoinen, sillä se voi olla joko äärimmäisen heikko tai erittäin hyvä. Filosofiassa on äärimmäisen tärkeää panostaa hyviin sivuainevalintoihin, laaja-alaisuuteen ja mielellään johonkin kovaan tieteeseen.
Filosofit työllisyvät huonosti meillä Suomessa perinteisiin tutkija-ammatteihin, mutta esimerkiksi konsultointibisneksessa meille on kysyntää. Esimerkiksi McKinsey, BCG, Bain jne. palkkaavat jatkuvasti erityisesti ulkomailla filosofeja ja ylipäänsä ulkomailla monet asiat ovat paljon paremmin; se johtuu alan arvostuksesta ja erityisesti anglo-saksisissa maissa tunnetusta kunnioituksesta filosofeja kohtaan.
Suomessa filosofia kannattaa sivuaineena, pääaineena vain jonkun muun kovan tieteen tai esimerkiksi kauppatieteiden rinnalla. Pelkkä filosofia ei työllistä muuta kuin työttömyyteen, se on fakta; saat olla aivan hemmetin taidokas täällä Suomessa, jos haluat työllistää itsesi pelkästään filosofoimalla.
Filosofia on sivuaineena tai toisena pääaineena loistavaa luettavaa, mutta ei kannata yksin. Älä sano etten varoittanut!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Persuja ei aluevaltuustoissa näy
Ei tunnu persuja paljon paikalliset asiat kiinnostavan, vaan ainoastaan ulkomaalaiset, joku Israel ja Trumpin fanitus.673788Päivän Riikka: Uudenkaupungin autotehdas hiljeni
Näin ne 100 000 uutta pysyvää ei-tempputyötä yksityiselle sektorille tämän hallituksen ansiosta syntyy. Työntekijöille j883169Riikka vie Suomen kohta ykköseksi työttömyyskisassa
Espanja: 10,5 % Suomi: 10,3 % Ruotsi: 9,3 % Kisa on tiukkaa, mutta Riikalla hyvä draivi päällä. Vasemmistolaisen päämin962421Mikä ihme teitä savolaisia tuossa
p*rs*reiässä niin kiinnostelee? Että siitä pitää päntönnään huutaa.151649Laita tunniste josta kaivattusi tietää sun kirjoittavan täällä
Joku yksilöity yhteinen juttu joka on sun ja kaivattusi välillä. Tuntomerkkinä esim. punainen pipopää, tonttu-ukko tai m701408- 981280
Varusmiehen kuolema
Ei ollut vahinko, ei aiheuttanut vaaraa muille, eikä ollut rikos, mitä jää jäljelle? Oliko kyseessä oman käden kautta lä421208- 501021
Kumpaan rahat, mummojen vaippoihin vai Nalle WahIroosille?
JOS siis sinä saisit päättää?11021Huippu, kaupunki ostaa hotellin
Hyvä juttu meillä on oma hotelli iloitsi Pirtihirmukin. Nyt vaan rekryt päälle ja uusi henkilökunta. Tarvitaan tekijöitä561020