Kertokaa hieman 'kokemuksia' filosofian lukemisesta yliopistossa, pää- tahi sivuaineena, kummin vain; miten rankkaa, monipuolista, onko 'tutkimustyötä', ihan mitä vain.
Olisin erittäin kiitollinen pienestä avautumisesta.
t: 'jatkoa mietitään'
Filosofia yliopistossa
7
7851
Vastaukset
- de tout poil
1.Monipuolisuus:
Filosofia on mitä ilmeisimmin hämärärajaisin opinala yliopistokentässä.
Suurimpia alan kiistoja ovat a) mikä kaikki on filosofiaa (filosofian rajat), b) onko filosofia tiede. Tiukat loogikot pitävät aitona filosofiana lähinnä logiikkaa (joka on oikeastaan yhteinen tutkimuskenttä matematiikan, matemaattisen logiikan kanssa). Toisaalta Ranskassa on perinne, jossa filosofit ovat taitavia kirjailijoita, kirjoittaen filosofiaa kaunokirjallisesti. Tässä on melkoinen vastakkaisuus, vaikka tietenkään kaikki eivät halua olla siinä mukana. Tähän kiistelyyn liittyy myös keskustelu siitä, onko filosofia tiede vai mitä se voisi olla.
Kytköksiä on niin kirjallisuuteen ja humanistisiin tieteisiin (mannermainen filosofia, erityisesti ranskalainen), kuin matematiikkaan ja luonnontieteisiin (analyyttinen filosofia, erityisesti logiikka). Filosofian pääaineopiskelija voi yhtä hyvin lukea sivuaineenaan niin kirjallisuustiedettä kuin biologiaa ja todella yhdistää tämän pääaineeseensa. Yksipuolisuudesta ei voi filosofiaa syyttää.
2.Rankkuus:
Mitä tarkoitat rankkuudella?
a) Filosofia ei ole ala, jolla luetaan ja opetellaan ulkoa tiiliskivittäin nippelitietoa. Siinä mielessä filosofia ei ole rankkaa.
b) Filosofia on kuitenkin älyllisesti hyvin haasteellinen ala. Perusopinnoissa ei ihmeitä vaadita, mutta mitä syvemmälle menee, sitä vaikeammaksi filosofia käy.
Siinä missä muiden alojen opiskelijat esimerkiksi tavallisesti lukevat perusteita tieteenfilosofiasta ja erityisesti oman alansa metodologiasta tutkimustansa varten, filosofian opiskelijan _peruskysymyksiä_ ovat tieteen määrittely, tieteen rajat, tieteen merkitys, metdologioiden perustelut, ihmistieteet vs. luonnontieteet - eroavatko alojen metodologiat (ymmärtäminen vs. selittäminen / von Wright) vai pitäisikö molemmissa pitäytyä luonnontieteellisessä metodologiassa ja miksi? Tiedon ja totuuden määritelmistä kiistellään ja loogikot pyrkivät luomaan formaalisia malleja totuudelle tai "totuudenkaltaisuudelle".
Filosofille ydinkysymyksiä ovat ne, jotka muissa tieteissä jäävät ikäänkuin reunaehdoiksi ja helposti perusoletuksiksi, joista ei keskustella. Filosofiassa ei varsinaisesti ole metodologiaa. Filosofia on keskustelua ja argumentointia.
3.Tutkimustyö - onko sitä?
Jos kysymyksesi oli, että onko tutkimuksesta kiinnostuneelle töitä tarjolla, niin vastaus on: ei ole. Rahoitustilanne on varsin heikko, ja useat lahjakkaat tutkijat kamppailevat vähistä resursseista. Tutkijoiden mukaan myös moni lahjakas tutkija vaihtaa alaa.
Filosofia on mainio ala opiskeltavaksi, mutta ei ole suositeltavaa pelkästään sen varaan laskea elämäänsä - ellei ounastele olevansa uusi Georg Henrik von Wright (tunnetuin suomalaisfilosofi, aikalaiskriitikko, Suomen Akatemian johtaja), Jaakko Hintikka (nykypäivän akateemisesti menestynein filosofimme), Ilkka Niiniluoto (tieteenfilosofian suuri nimi, Helsingin yliopiston rehtori), Esa Saarinen (filosofian soveltaja TKK:lla ja mm. Nokian konsulttina) tai Pekka Himanen (filosofian menestyksekäs yhteiskunnallinen soveltaja).- umpelo
Filosofiaa ei kannata lähteä opiskelemaan ellei ole jo valmiiksi lahjakas ja intohimoinen filosofi. Yliopistossa käydään lähinnä järjestelmällistämässä omaa filosofointia. Sama pätee taiteeseen. Ei kannata lähteä opiskelemaan taidemaalausta ammatikseen ellei ole jo valmiiksi osoittanut selviä taiteellisia lahjoja.
- de tout poil
umpelo kirjoitti:
Filosofiaa ei kannata lähteä opiskelemaan ellei ole jo valmiiksi lahjakas ja intohimoinen filosofi. Yliopistossa käydään lähinnä järjestelmällistämässä omaa filosofointia. Sama pätee taiteeseen. Ei kannata lähteä opiskelemaan taidemaalausta ammatikseen ellei ole jo valmiiksi osoittanut selviä taiteellisia lahjoja.
Kukaan ei synny filosofiksi. Jo lapsetkin toki osoittavat erilaisia taipumuksia (psykologiassa puhutaan erityisesti temperamenteista), mutta "lahjakkuus" on hyvin kiistanalainen käsite.
Taiteissa on ehkä se ero, että tavallisesti huipputaitajat (hyvänä esimerkkinä Mozart) aloittavat intensiivisen harjoittelun jo hyvin nuorena - se vaikuttaa olevan vaatimus. Sama pätee yhtä hyvin vaikkapa huippu-urheilijoihin.
Sen sijaan joidenkin mukaan "filosofin aivot" ovat parhaimmillaan korkeassa iässä. Tätä voi perustella ainakin Cattellin kiteytynyt älykkyys vs. sujuva älykkyys -jaottelun kautta. - Toisaalla
de tout poil kirjoitti:
Kukaan ei synny filosofiksi. Jo lapsetkin toki osoittavat erilaisia taipumuksia (psykologiassa puhutaan erityisesti temperamenteista), mutta "lahjakkuus" on hyvin kiistanalainen käsite.
Taiteissa on ehkä se ero, että tavallisesti huipputaitajat (hyvänä esimerkkinä Mozart) aloittavat intensiivisen harjoittelun jo hyvin nuorena - se vaikuttaa olevan vaatimus. Sama pätee yhtä hyvin vaikkapa huippu-urheilijoihin.
Sen sijaan joidenkin mukaan "filosofin aivot" ovat parhaimmillaan korkeassa iässä. Tätä voi perustella ainakin Cattellin kiteytynyt älykkyys vs. sujuva älykkyys -jaottelun kautta. - sivuaine
Toisaalla kirjoitti:
Filosofia on sivuaineena aivan loistava. Opinnot ovat monipuoliset ja mielenkiintoiset, ja niistä on paljon apua ja iloa varsinaisen pääaineen opintoihin - olipa pääaine sitten melkein mikä tahansa. Pitää vain varoa, että ei ala omassa pääaineessaan filosofoida liiaksi, koska sitä voidaan pitää merkkinä siitä, että ei hallitse varsinaista alaansa.
- sijoittuu
Mihin työelämässä sijoittuu?
- Wannabee Sokrates
Filosofien työllisyystilanne on kaksijakoinen, sillä se voi olla joko äärimmäisen heikko tai erittäin hyvä. Filosofiassa on äärimmäisen tärkeää panostaa hyviin sivuainevalintoihin, laaja-alaisuuteen ja mielellään johonkin kovaan tieteeseen.
Filosofit työllisyvät huonosti meillä Suomessa perinteisiin tutkija-ammatteihin, mutta esimerkiksi konsultointibisneksessa meille on kysyntää. Esimerkiksi McKinsey, BCG, Bain jne. palkkaavat jatkuvasti erityisesti ulkomailla filosofeja ja ylipäänsä ulkomailla monet asiat ovat paljon paremmin; se johtuu alan arvostuksesta ja erityisesti anglo-saksisissa maissa tunnetusta kunnioituksesta filosofeja kohtaan.
Suomessa filosofia kannattaa sivuaineena, pääaineena vain jonkun muun kovan tieteen tai esimerkiksi kauppatieteiden rinnalla. Pelkkä filosofia ei työllistä muuta kuin työttömyyteen, se on fakta; saat olla aivan hemmetin taidokas täällä Suomessa, jos haluat työllistää itsesi pelkästään filosofoimalla.
Filosofia on sivuaineena tai toisena pääaineena loistavaa luettavaa, mutta ei kannata yksin. Älä sano etten varoittanut!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1817537
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes883459- 592414
Kolari Klaukkala
Kaksi teinityttö kuoli. Vastaantulijoille ei käynyt mitenkään. Mikä auto ja malli telineillä oli entä se toinen auto? Se701538Ukraina ja Zelenskyn ylläpitämä sota tuhoaa Euroopan, ei Venäjä
Mutta tätä ei YLE eikä Helsingin Sanomat kerto.3731484Ooo! Kaija Koo saa kesämökille öky-rempan:jättimäinen terde, poreallas... Katso ennen-jälkeen kuvat!
Wow, nyt on Kaija Koon mökkipihalla kyllä iso muutos! Miltä näyttää, haluaisitko omalle mökillesi vaikkapa samanlaisen l201376- 571373
Toivoisin, että lähentyisit kanssani
Tänään koin, että välillämme oli enemmän. Kummatkin katsoivat pidempään kuin tavallisesti toista silmiin. En tiedä mistä171081Olisinpa jo siellä, otatkohan minut vastaan
Olisitpa lähelläni ja antaisit minun maalata sinulle kuvaa siitä kaikesta ikävästä, tuskasta, epävarmuudesta ja mieleni791030Kevyt on olo
Tiedättekö, että olo kevenee kummasti, kun päästää turhista asioista tai ihmisistä irti! Tämä on hyvä näin <3841028