Kertokaa hieman 'kokemuksia' filosofian lukemisesta yliopistossa, pää- tahi sivuaineena, kummin vain; miten rankkaa, monipuolista, onko 'tutkimustyötä', ihan mitä vain.
Olisin erittäin kiitollinen pienestä avautumisesta.
t: 'jatkoa mietitään'
Filosofia yliopistossa
éhonté
7
7905
Vastaukset
- de tout poil
1.Monipuolisuus:
Filosofia on mitä ilmeisimmin hämärärajaisin opinala yliopistokentässä.
Suurimpia alan kiistoja ovat a) mikä kaikki on filosofiaa (filosofian rajat), b) onko filosofia tiede. Tiukat loogikot pitävät aitona filosofiana lähinnä logiikkaa (joka on oikeastaan yhteinen tutkimuskenttä matematiikan, matemaattisen logiikan kanssa). Toisaalta Ranskassa on perinne, jossa filosofit ovat taitavia kirjailijoita, kirjoittaen filosofiaa kaunokirjallisesti. Tässä on melkoinen vastakkaisuus, vaikka tietenkään kaikki eivät halua olla siinä mukana. Tähän kiistelyyn liittyy myös keskustelu siitä, onko filosofia tiede vai mitä se voisi olla.
Kytköksiä on niin kirjallisuuteen ja humanistisiin tieteisiin (mannermainen filosofia, erityisesti ranskalainen), kuin matematiikkaan ja luonnontieteisiin (analyyttinen filosofia, erityisesti logiikka). Filosofian pääaineopiskelija voi yhtä hyvin lukea sivuaineenaan niin kirjallisuustiedettä kuin biologiaa ja todella yhdistää tämän pääaineeseensa. Yksipuolisuudesta ei voi filosofiaa syyttää.
2.Rankkuus:
Mitä tarkoitat rankkuudella?
a) Filosofia ei ole ala, jolla luetaan ja opetellaan ulkoa tiiliskivittäin nippelitietoa. Siinä mielessä filosofia ei ole rankkaa.
b) Filosofia on kuitenkin älyllisesti hyvin haasteellinen ala. Perusopinnoissa ei ihmeitä vaadita, mutta mitä syvemmälle menee, sitä vaikeammaksi filosofia käy.
Siinä missä muiden alojen opiskelijat esimerkiksi tavallisesti lukevat perusteita tieteenfilosofiasta ja erityisesti oman alansa metodologiasta tutkimustansa varten, filosofian opiskelijan _peruskysymyksiä_ ovat tieteen määrittely, tieteen rajat, tieteen merkitys, metdologioiden perustelut, ihmistieteet vs. luonnontieteet - eroavatko alojen metodologiat (ymmärtäminen vs. selittäminen / von Wright) vai pitäisikö molemmissa pitäytyä luonnontieteellisessä metodologiassa ja miksi? Tiedon ja totuuden määritelmistä kiistellään ja loogikot pyrkivät luomaan formaalisia malleja totuudelle tai "totuudenkaltaisuudelle".
Filosofille ydinkysymyksiä ovat ne, jotka muissa tieteissä jäävät ikäänkuin reunaehdoiksi ja helposti perusoletuksiksi, joista ei keskustella. Filosofiassa ei varsinaisesti ole metodologiaa. Filosofia on keskustelua ja argumentointia.
3.Tutkimustyö - onko sitä?
Jos kysymyksesi oli, että onko tutkimuksesta kiinnostuneelle töitä tarjolla, niin vastaus on: ei ole. Rahoitustilanne on varsin heikko, ja useat lahjakkaat tutkijat kamppailevat vähistä resursseista. Tutkijoiden mukaan myös moni lahjakas tutkija vaihtaa alaa.
Filosofia on mainio ala opiskeltavaksi, mutta ei ole suositeltavaa pelkästään sen varaan laskea elämäänsä - ellei ounastele olevansa uusi Georg Henrik von Wright (tunnetuin suomalaisfilosofi, aikalaiskriitikko, Suomen Akatemian johtaja), Jaakko Hintikka (nykypäivän akateemisesti menestynein filosofimme), Ilkka Niiniluoto (tieteenfilosofian suuri nimi, Helsingin yliopiston rehtori), Esa Saarinen (filosofian soveltaja TKK:lla ja mm. Nokian konsulttina) tai Pekka Himanen (filosofian menestyksekäs yhteiskunnallinen soveltaja).- umpelo
Filosofiaa ei kannata lähteä opiskelemaan ellei ole jo valmiiksi lahjakas ja intohimoinen filosofi. Yliopistossa käydään lähinnä järjestelmällistämässä omaa filosofointia. Sama pätee taiteeseen. Ei kannata lähteä opiskelemaan taidemaalausta ammatikseen ellei ole jo valmiiksi osoittanut selviä taiteellisia lahjoja.
- de tout poil
umpelo kirjoitti:
Filosofiaa ei kannata lähteä opiskelemaan ellei ole jo valmiiksi lahjakas ja intohimoinen filosofi. Yliopistossa käydään lähinnä järjestelmällistämässä omaa filosofointia. Sama pätee taiteeseen. Ei kannata lähteä opiskelemaan taidemaalausta ammatikseen ellei ole jo valmiiksi osoittanut selviä taiteellisia lahjoja.
Kukaan ei synny filosofiksi. Jo lapsetkin toki osoittavat erilaisia taipumuksia (psykologiassa puhutaan erityisesti temperamenteista), mutta "lahjakkuus" on hyvin kiistanalainen käsite.
Taiteissa on ehkä se ero, että tavallisesti huipputaitajat (hyvänä esimerkkinä Mozart) aloittavat intensiivisen harjoittelun jo hyvin nuorena - se vaikuttaa olevan vaatimus. Sama pätee yhtä hyvin vaikkapa huippu-urheilijoihin.
Sen sijaan joidenkin mukaan "filosofin aivot" ovat parhaimmillaan korkeassa iässä. Tätä voi perustella ainakin Cattellin kiteytynyt älykkyys vs. sujuva älykkyys -jaottelun kautta. - Toisaalla
de tout poil kirjoitti:
Kukaan ei synny filosofiksi. Jo lapsetkin toki osoittavat erilaisia taipumuksia (psykologiassa puhutaan erityisesti temperamenteista), mutta "lahjakkuus" on hyvin kiistanalainen käsite.
Taiteissa on ehkä se ero, että tavallisesti huipputaitajat (hyvänä esimerkkinä Mozart) aloittavat intensiivisen harjoittelun jo hyvin nuorena - se vaikuttaa olevan vaatimus. Sama pätee yhtä hyvin vaikkapa huippu-urheilijoihin.
Sen sijaan joidenkin mukaan "filosofin aivot" ovat parhaimmillaan korkeassa iässä. Tätä voi perustella ainakin Cattellin kiteytynyt älykkyys vs. sujuva älykkyys -jaottelun kautta. - sivuaine
Toisaalla kirjoitti:
Filosofia on sivuaineena aivan loistava. Opinnot ovat monipuoliset ja mielenkiintoiset, ja niistä on paljon apua ja iloa varsinaisen pääaineen opintoihin - olipa pääaine sitten melkein mikä tahansa. Pitää vain varoa, että ei ala omassa pääaineessaan filosofoida liiaksi, koska sitä voidaan pitää merkkinä siitä, että ei hallitse varsinaista alaansa.
- sijoittuu
Mihin työelämässä sijoittuu?
- Wannabee Sokrates
Filosofien työllisyystilanne on kaksijakoinen, sillä se voi olla joko äärimmäisen heikko tai erittäin hyvä. Filosofiassa on äärimmäisen tärkeää panostaa hyviin sivuainevalintoihin, laaja-alaisuuteen ja mielellään johonkin kovaan tieteeseen.
Filosofit työllisyvät huonosti meillä Suomessa perinteisiin tutkija-ammatteihin, mutta esimerkiksi konsultointibisneksessa meille on kysyntää. Esimerkiksi McKinsey, BCG, Bain jne. palkkaavat jatkuvasti erityisesti ulkomailla filosofeja ja ylipäänsä ulkomailla monet asiat ovat paljon paremmin; se johtuu alan arvostuksesta ja erityisesti anglo-saksisissa maissa tunnetusta kunnioituksesta filosofeja kohtaan.
Suomessa filosofia kannattaa sivuaineena, pääaineena vain jonkun muun kovan tieteen tai esimerkiksi kauppatieteiden rinnalla. Pelkkä filosofia ei työllistä muuta kuin työttömyyteen, se on fakta; saat olla aivan hemmetin taidokas täällä Suomessa, jos haluat työllistää itsesi pelkästään filosofoimalla.
Filosofia on sivuaineena tai toisena pääaineena loistavaa luettavaa, mutta ei kannata yksin. Älä sano etten varoittanut!!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 941769
Kolme miestä joukkoraiskasi nuoren naisen metsässä Helsingissä.
https://www.hs.fi/helsinki/art-2000011193871.html?utm_medium=promobox&utm_campaign=hs_tf&utm_source=is.fi&utm_content=pr2351628- 911373
Sunnuntai terveiset kaivatulle
Maa on vielä valkoinen vaikka vappu lähestyy, otetaan pitkästä aikaa pyhä terveiset kaivatullesi tähän ketjuun !!661032Aika usein mietin sitä
Että miksi juuri minä olen se jonka kanssa haluaisit vakavampaa? Mikä minusta voi tehdä sellaisen että koet niin syviä t46931- 47928
Miksei voitaisi vaan puhua asiat selväksi?
Minulla on ollut niin kova ikävä sinua, etten oikein edes löydä sanoja kuvaamaan sitä. Tuntuu kuin jokainen hetki ilman38918Eräästä kalastuksenvalvojasta leviää video !
Ennemmin tai myöhemmin tänne palstalle tulee videonpätkä, jossa kerrotaan paikallisesta "kalastuksen valvojasta". Ei si9914- 46872
IS Viikonloppu 26.-27.4.2025
Koviksen ovat laatineet Eki Vuokila ja piirrospuolista vastaa Lavonius, jolloin 2,5 vaikeusasteen ristikko on saatu aika37849