Alkuperäinen kristinusko on todella kärsimysusko. Sen ovat
saaneet elää todeksi kaikki profeetat, apostolit ja kaikki
Jumalan valitut. Siksi Jeesuksen Henki taivaasta välitti
Ananiaksen kautta Paavalillekin tämän uskon perustan:
"Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon
kärsimään minun nimeni tähden."
Siksi hän auliisti välitti tätä kärsimysuskoa edelleen:
"Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen,
jotta ette menettäisi rohkeutta ja antaisi periksi. Vielä ette ole
joutuneet vuodattamaan vertanne taistelussa syntiä vastaan.
Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin
isä poikiaan: - Älä väheksy poikani Herran kuritusta, älä masennu,
kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,
hän lyö jokaista, jonka omakseen ottaa.
Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä
omina poikinaan (ja tyttärinään). Onko sellaista poikaa (tai
tytärtä), jota isä ei kurittaisi.
Jos te siis olette jääneet vaille kuritusta, josta kaikki muut ovat
osansa saaneet, te olette äpäriä, ette laillisia lapsia.
Ja tuo Jeesuksen valittujen kuritus- ja kärsimyshuone on tietenkin
se monen palstalaisen suniportiksi ilkkuma ahdas portti, josta
osattomat äpärät täälläkin iloitsevat:
"Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma
iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi.
Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa.
Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei enää muista kipujaan vaan
iloitsee siitä, että ihminen on syntynyt.
Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen,
ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää.
Sinä päivänä te ette kysy minulta mitään."
Mitään kysyttävää ei enää silloin ole, kun Totuuden Henki on
paljastanut koko totuuden, kuten Jeesus ennalta valituilleen lupasi:
"Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä
käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka
on kanssanne ikuisesti.
Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada,
sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet,
sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne."
saaneet elää todeksi kaikki profeetat, apostolit ja kaikki
Jumalan valitut. Siksi Jeesuksen Henki taivaasta välitti
Ananiaksen kautta Paavalillekin tämän uskon perustan:
"Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon
kärsimään minun nimeni tähden."
Siksi hän auliisti välitti tätä kärsimysuskoa edelleen:
"Ajatelkaa häntä, joka kesti syntisten ankaran vastustuksen,
jotta ette menettäisi rohkeutta ja antaisi periksi. Vielä ette ole
joutuneet vuodattamaan vertanne taistelussa syntiä vastaan.
Te olette unohtaneet tämän sanan, joka rohkaisee teitä kuin
isä poikiaan: - Älä väheksy poikani Herran kuritusta, älä masennu,
kun hän ojentaa sinua - jota Herra rakastaa, sitä hän kurittaa,
hän lyö jokaista, jonka omakseen ottaa.
Teidän kärsimyksenne on kasvatusta: Jumala kohtelee teitä
omina poikinaan (ja tyttärinään). Onko sellaista poikaa (tai
tytärtä), jota isä ei kurittaisi.
Jos te siis olette jääneet vaille kuritusta, josta kaikki muut ovat
osansa saaneet, te olette äpäriä, ette laillisia lapsia.
Ja tuo Jeesuksen valittujen kuritus- ja kärsimyshuone on tietenkin
se monen palstalaisen suniportiksi ilkkuma ahdas portti, josta
osattomat äpärät täälläkin iloitsevat:
"Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma
iloitsee. Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi.
Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa.
Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei enää muista kipujaan vaan
iloitsee siitä, että ihminen on syntynyt.
Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen,
ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää.
Sinä päivänä te ette kysy minulta mitään."
Mitään kysyttävää ei enää silloin ole, kun Totuuden Henki on
paljastanut koko totuuden, kuten Jeesus ennalta valituilleen lupasi:
"Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä
käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen puolustajan, joka
on kanssanne ikuisesti.
Tämä puolustaja on Totuuden Henki. Maailma ei voi Henkeä saada,
sillä maailma ei näe eikä tunne häntä. Mutta te tunnette hänet,
sillä hän pysyy luonanne ja on teissä.
En minä jätä teitä orvoiksi, vaan tulen luoksenne."
Vastaukset 54
Vanhimmat
Raamattuun on kirjoitettu!
Jeesuksen Henki tuli Ananiaan käsien kautta Saulukseen.
Jos Pyhä Henki olisi ollut vielä taivaassa, silloin Raamattu puhuisi toisin!
"Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"
Ja Ananiasko hänet totuuteen opetti?
"Teen teille selväksi, veljet, että minun julistamani evankeliumi
ei ole ihmismielen mukainen. Enhän minä ole sitä ihmisiltä saanutkaan,
eikä kukaan ole sitä minulle opettanut, vaan sain sen, kun
Jeesus Kristus ilmestyi minulle.
Olettehan kuulleet, kuinka minä aikoinani, kun elin juutalaisena,
vainosin kiihkeästi Jumalan seurakuntaa ja yritin tuhota sen.
Menin juutalaisuudessa pitemmälle kuin useimmat ikätoveri ja
kiivailin isiltä perittyjen opetusten puolesta.
Mutta Jumala, joka jo äitini kohdusta oli valinnut minut ja
armossaan kutsui minut työhönsä, näki hyväksi antaa Poikansa
ilmestyä minulle, jotta lähtisin julistamaan vieraille
kansoille sanomaa hänestä.
Silloin en kysynyt neuvoa yhdeltäkään ihmiseltä."
Keiltä ihmisiltä sinä uskon minun neuvoja kyselleen?
Yritin toki kerran kysyä kirkkoherralta, ja hän vastasi:
"Kyllä sinun näkysi ovat varmasti Jumalasta, muuta en osaa sanoa."
Sitten menin piispan luokse, ja hän vastasi:
"Kuule Teuvo, minä en pysty sinua auttamaan, sillä en ole hengenmies
vaan hallintojohtaja."
Kolmas kerta toden sanoo, kun kerroin näkyni vuonna 1989
silloiselle Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajalle,
ja hän vastasi:
"Sinun on hankittava itsellesi sielunhoitaja, sillä ei Jumala
enää tässä ajassa voi puhua yhdellekään ihmiselle."
tiellä pysäyttänyt, vaan Jeesus:
3 Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen. 4 Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?" 5 Hän kysyi: "Herra, kuka sinä olet?" Ääni vastasi: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. 6 Nouse ja mene kaupunkiin. Siellä saat kuulla, mitä sinun on tehtävä."
7 Saulin matkatoverit seisoivat sanattomina. He kuulivat äänen mutta eivät havainneet ketään. 8 Saul nousi maasta, mutta kun hän avasi silmänsä, hän ei nähnyt mitään. Toiset veivät hänet Damaskokseen kädestä taluttaen. 9 Kolmeen päivään hän ei nähnyt mitään, ei syönyt eikä juonut.
Mutta Teuvo hyvä, Jeesus antoi Ananiakselle tehtäväksi mennä Sauluksen tykö, laittaa kädet hänen päälle, jotta hän saisi Pyhän Hengen.
Etkö jaksa todellakaan uskoa, että Jeesuksen Henki, Pyhä Henki tuli Jumalalta Ananiaan välityksellä?
10 Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen, Herra", hän vastasi. 11 Herra sanoi: "Mene Suorallekadulle ja kysy Juudaksen talosta Saulia, jota kutsutaan Tarsolaiseksi. Hän rukoilee, 12 ja näyssä hän on nähnyt, että Ananias-niminen mies tulee sisään ja panee kätensä hänen päälleen, jotta hän saisi näkönsä takaisin." 13 Ananias vastasi: "Herra, minä olen monilta kuullut, kuinka paljon pahaa se mies on Jerusalemissa tehnyt sinun pyhillesi*. 14 Tännekin hän on tullut ylipappien valtuuttamana vangitsemaan kaikki, jotka huutavat avuksi sinun nimeäsi." 15 Mutta Herra sanoi hänelle: "Mene, minä olen valinnut hänet aseekseni, tunnustamaan nimeäni maailman kansojen ja kuninkaiden ja myös Israelin kansan edessä. 16 Minä tulen osoittamaan hänelle, että hän joutuu paljon kärsimään minun nimeni tähden."
17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä."
Sinun oppisi on sinun omaa oppiasi ja sinun oma oppisi kieltää Jumalan Hengen toiminnan niin kuin sen itse Henki on kirjoitusten kautta ilmoittanut
toimivan.
Miksi vihaat kaikkia hengellisiä toimintoja siksi, että vihaat pappeja ja kirkkoa. Älä heitä lasta pesuveden mukana!
Jos olet pannut välisi poikki kaikkien pappien ja piistojen kanssa, anna heidän olla rauhassa, mutta älä itse sodi Jumalan Sanaa ja sen selvää ilmoitusta vastaan.
Jeesuksen Henki ei toiminut taivaasta antaen Saulukselle Ananiaan kautta uskon, vaan Jeesuksen lähettämä Pyhä Henki alkoi toimintansa maan päällä pyhien yhteydessä helluntaista eteenpäin ja Paavali sai Jumalan Hengen kättenpäällepanemisen kautta eli Jumala toimi Ananiaan kautta. Tämä on Jumalan Hengen kiistaton ilmoitus Apostolien teossa ja siitä et pääse koskaan mihinkään. Usko niinkuin on kirjoitettu!
"Jeesus suoraan taivaasta" -opissasi, silloin sinun pitää myös julistaa, opettaa ja itsekin uskoa että Ananias ei koskaan kastanut Saulusta, vaan Herra heitti taivaasta suoraan vettä Sauluksen päälle ja samalla sinun tulee myös väittää Apt:n kohta väärennökseksi, jossa Ananias kuitenkin kehotti paavalia ottamaan kaste syntien poispesemiseksi.
Huomaatko omat mahdottomat väitteesi?
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni:
kastakaa heitä Isän Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä
noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa.
Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti."
Ja tämän käskyn jatkoksi tuli tämä käsky:
"Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä,
minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet."
Ja vasta tämän Hengen ylhäältä saaneet ovat Jeesuksen Kristuksen todistajia:
"Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette
minun todistajiani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa
ja maan ääriin saakka."
Jopa täällä maan äärissä Ruukissakin, josta Paavolan kylän hyvien
isäntien mukaan ei koskaan ole tullut mitään muuta kuin vain
kerjäläisiä, juoppoja ja kommunisteja.
ja nimeltä mainittu ihminen, joka hänen käsiensä alta olisi
saanut Pyhän eli Totuuden Hengen.
Kun täällä vakituisesti kirjoittajista ei Pyhä Henki ole kuin kolmella,
eikä kukaan heistä ole saanut sitä ihmiskäsien alta.
Eikä meistä ketään ole kastettu kuin vain kerran.
kun tuo Henki helluntaina sitten vuodatettiin, se siirtyi Jumalan saarnatun Sanan, kasteen ja kättenpäällepanemisen kautta aina vaan uusiin Kristuksen opetuslapsiin.
Ja sitä samaa Henkeä, joka antoi voiman opetuslapsille todistaa Herrasta Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa
ja maan ääriin saakka, jaettiin edelleen ja yhä edelleen ja vain teuvosunilaisuus, ruukkilainen harhaoppi, katkeruudensappilaisuusoppi, selittää saatanallisessa harhaopissaan, että sama Henki olisi pitänyt n. 1900:n vuoden tauon maailmassa ja että kaikki kristillinen lähetystyö tuon tauon aikana olisi ollut saatanasta.
Eikö ole mystillinen juttu. Ja sitten Suni itse päivittelee, kun niin harva uskoo "meidän saarnamme"
Jos olet Hengessä palava kristitty, mene toki sinne Ruukin ja Paavolan kerjäläisten, juoppojen ja kommareiden sekaan ja todista, että Jeesus on Herrasi ja on valinnut sinut julistamaan parannusta.
Jos olet valheen isä, kuten itse uskon, jätä menemättä, koska saatanahan valheiden takana on eikä Jumalan Henki.
Pyhä Henki jäi maailmaan vielä senkin jälkeen, kun Jeesuksen viimeinen
opetuslapsi kuoli, niin miksi hän jo vuonna 90, kun ensimmäiset
antikristukset saapuivat Efeson seurakuntaan, julisti.
"Me olemme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa."
Ja Pyhä Henkikö kaikki muut opetuslapset ja Paavalinkin tapatti,
jos se kerran maailmassa oli, niin miksi ei estänyt?
Viideksi vuodeksi Jumala minut todella lähetti tämän paikkakunnan
tekopyhien, kommunistien ja kerjäläisten joukkoon, ja lopulta
sieltä pois, kun Pyhästä Hengestä tehtiin samanlaista pilkkaa
kuin täälläkin, vaikka kirkkoherra saikin piston sydämeensä:
"Kiusalliseksi asiaksi tämän tekee se, kun Suni on oikeassa."
Uhkasi sitten käräjäoikeudella, ja kun se ei tehonnut,
lähetti minulle vielä viiden vuoden kuluttua kirkosta
erottuani laatimansa sairaskertomuksen, jonka löydät
kirjani sivulta 487.
on pahan vallassa- sanat eivät milloinkaan ole sisältäneet sellaista opetusta, että Jumalan henki olisi poistunu Johanneksen kuoleman myötä.
Itsekin olet jo kerran myötäillyt suurinpiirtein näin: Jeesuksen elämä jatkui hänen opetuslapsissaan ja edelleen heidän opetuslapsissaan, mutta Johannes oli alkuseurakunnan Totuuden Hengen saaneista viimeinen. Etkö muista!
Koko maailma on ollut pahan vallassa, saatanan, ilmanvallan hallitsijan vallassa, syntiinlankeemuksesta lähtien ja kerran antikristus saa kaikki valtansa alle ja voittaa pyhät ja surmaa heidät, mutta ei sitä Jumalan Henki tee.
Oletko vielä tyhmäkin vai kysytkö todella vakavissasi; "Ja Pyhä Henkikö kaikki muut opetuslapset ja Paavalinkin tapatti,
jos se kerran maailmassa oli, niin miksi ei estänyt? "
Ei Jumalan Henki estä marttyyrien luvun täyttymistä. Johannes oli Jeesuksen apostoleista ainoa, joka kuoli luonnollisen kuoleman. Miksi, sen tietää Herra. Jumala ei estänyt muiden marttyyriutta, mutta ei se todista, etteikö Jumalan Henki ollut silti muissa pyhissä ja noihin aikoihin kristittyjä oli kymmeniä tuhansia ja seurakuntia yksistään Välimeren alueilla ainakin 70.
Tiedätkö Teuvo kenet Johannes kastoi? Tiedätkö kuka oli Polykarpos? Väitätkö, että marttyyri Polykarpoksella ei ollut Jumalan Henkeä?
Tutkipas asiaa ennenkuin väität yhtään mitään.
joissa Vapahtajamme puhuu Toisesta Puolustajasta.
Lainaat, mutta mikset hyväksy myös sitä Raamatun kohtaa, jossa Jeesus lupasi lähettää Pyhän Hengen
omillensa. Ei Henki jäänyt lähettämättä, eikä taivaaseen, kuten ei myöskään poistunut maan päältä Johanneksen kuoleman myötä. Opissasi on paljon Raamatun kanssa ristiriitaista oppia.
Etkö se olekin juuri sinä, sama Teuvo, joka ainakin kerran kiistit, ettei Jumala paranna kenenkään käsien kautta vaan aina vaan suoraan taivaasta. Näin siksi, ettet usko Raamatun kirjoituksia Jumalan totuuden Sanaksi.
Olet pappisvihasi sokaisemana sokaistunut sokeain taluttaja ja menossa kuoppaan, entistä syvempään
kuoppaan, johon viet muitakin mukanasi.
Sepittämäsi tarinan johdosta ei Jumalan Henki
puhu yhdellekään lukijalle muuta kuin tämän:
1.Johanneksen kirje:
4:1 "Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko,
vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta;
sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan."
Toki sielunvihollisen henkivalta innokkaasti yrittää puhua kauttasi.
Antikristilliset henget kyllä yhtyvät omassa päässäsi punottuun
röyhkeään valheeseen, jota Raamatun jakeilla olet koristellut.
Olet eksyksissä ja lähellä lopullista uppoamista siihen suohon,
johon saatana on sinut ylpeytesi seurauksena saanut houkuteltua.
Valheelliset sanasi kaikuvat kuin hukkuvan huuto upottavasta suosta.
Montako kohtalotoveria sinä haluaisit sinne suossa viruvien seuraksi?
Pelastusrenkaan minä haluan hukkuvalle heittää!
Tässä se tulee:
Psalmi 50:15
"Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon
auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
Huuda lujaa Jeesuksen nimeä; HÄN YKSIN ON voimallinen
sinulle pelastuksen armon ja iankaikkisen avun tuomaan!
Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:
"Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."
"Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."
"Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään pelastamaan.
Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole sopiva Jumalan valtakuntaan."
Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro. Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani sivulle 15:
Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa, jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta. Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässäkö on kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin, nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?
Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on 307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisi kääritty lämpimään pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.
Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi. Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.
Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.
Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle ihmiselle ihmiselle kovat sanat.
Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä. Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi ajatuksiin johdatettiin.
Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!" Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi. Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä tulevaisuus tullessaan tuo.
Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin, sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan silmistäni katoamaan.
Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa. Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin kuin uuden elämän alussa.
Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän pois ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin hänkin vaikeni.
Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua. Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli 30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikana ei montaa sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."
Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi."
Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea. Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn 1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."
Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:
"Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."
Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin, joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt suodaan.
Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan sivulle 15:
"Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia, suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa. Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä, yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on? Sitä jatkuvasti kyselin.
Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut. Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.
Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä Luukkaan evankeliumi, josta luin:
"Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää, mutta ei löytänyt.
Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'
Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa ja ihmettelemässä.
Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten, aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin, kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:
"Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä jotakin."
Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden, kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala lausuukin kuolemantuomion.
Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hyvä isä. Köyhänä läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman kodinkin?
"Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen sinulta pois!", kuului vastaus.
Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
"Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa näin johdeta."
En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole mitään merkitystä?
"Minä olen sinut niistä varjellut."
Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai 13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640. Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:
"Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko elämäni ajan ja niin muodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."
Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko loppuelämäsi on pilalla!"
Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"
Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:
"Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."
"Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."
Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se koitti.
Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten olin tehnyt, ja kysyin: "Voitko antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän vastasi: "Voin."
Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman, joka ei koskaan katoa.
Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt näiden harvojen joukkoon:
"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."
"Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan pois."
tekee, ei ole repimistä eikä sydämen riekaleita
aikaansaava toimenpide. Sinun oma kurja sielusi on ainoa lähde, joka raiskaa Kristuksen morsiamen ja repii sydämiä riekaleiksi.
Oppisi ei ole Jumalasta, koska se menee yli Raamatun Sanan.
Teuvo Suni kirjoittaa: "Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä ."
Jo tuollainen oppi on tekopyhyyttä ja se turmelee Jumalan armon Kristuksessa, jossa syntejään katuva ihminen saa uskossa vastaanottaa täydellisen pelastuksen ja puhdistuksen Jeesuksen veressä.
Et näe totuutta, koska olet katkeroitunut pappeihin ja kirkkolaitokseen.
Ole vapaa ja iloinen, älä turmele sieluasi katkeruuden sapella ja rienauksilla.
Ota askel kohti Herraa ja uslkataudu rukoilemaan:
Jeesus puhdista minut katkeruuden juuresta ja omavalintaisen opin julistamisesta ja johdata iankaikkisen elämän tielle.
Joka aamu on armo uusi. Jalat on pestävä. Synti, salakavat opit mukaanlukien, on pantava pois.
Vie kuormasi Jeesuksen veripesuun, kyllä hän sen tekee. Koska menneisyytesi painaa ja ahdistaa sinun rikkinäistä sieluasi, jätä se Herralle, joka sen uudistaa Jeesuksen Kristuksen nimessä, pyhien yhteydessä, elävässä seurakunnassa.
"Ei kukaan laske uutta viiniä vanhoihin leileihin. Silloinhan uusi viini
rikkoo leilit, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla.
Ei, uusi viini ON LASKETTAVA uusiin leileihin."
"Oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto
riisutaan pois."
Ja kun tämä tehdään siinä ahtaassa portissa ilman valhearmon puudutuspiikkiä,
se on jokaiselle sen kokeneelle tuskan paikka, siksi minäkin olen
aina puhunut ahtaan portin tuskasta.
Ja tältäkin kivulta ja kärsimykseltä Saatana tahtoo kaikki
valittunsa varjella.
vanhoihin leileihin, vaan uusiin ja sydämen ympärileikkaus on todellakin vanhan aatamin riisumista, mutta senkin tekee Jumala, henkensä kautta, armosta, uskon kautta Jeesuksen tähden, eikä siinä tarvitse riehua hengästyksiin asti ja huutaa saatanaa avukseen, vaan Jeesusta Kristusta.
Saatana johdatti yhden ihmisen Lappeerannan kirkossa kauaksi pyhien yhteydestä, mutta eipä tuo herra paljastanut nimeään, vaan pumpuleihin kääri. Pyhä Henki näyttäisi todeksi syntilistan, eikä osoittaisi mielenkiinnottomuutta katuvan ihmisen syntejä kohtaan. Siinä siis saatanan väärä pumpulipuudutus onnistui ja alkoi uusi saatanallinen oppi, joka opettaa mm.:
Jumala antaa aina Henkensä suoraan taivaasta ja koska näppylä hävisi ruumiistani, se on osoitus siitä, ettei missään enää koskaan tarvitse laittaa käsiä kenenkään päälle, että Jeesus saisi parantaa, koska pumpuleistahan se Herra Jeesus vain armoaan antaa, tosin ensin repii sydämen riekaleiksi jne.
Olet harhaoppinut, valheen isä, koska opetat ohi Jumalan kirjoitetun Sanan, joka kaiken tuon valheen sijaan opettaakin:
Kun Pyhä Henki saa julistetun lain kautta ihmisen
todellisen synnintuntoon, että hän tuntee sisimmässään: Minä hukun, olen syntinen, Jeesus pelasta, siinä on se ahdas portti, joka onkin Jeesus itse, lammastaryhan ovi. Teuvosunilaisuus tekee portista tekopyhyyden portin, koska sille ei kelpaa Jeesus, jonka sovitusuhrin ja veren kautta synnit pestään pois. Ahdas portti avartuukin teuvosunilaisuudessa siinä, että pitää alkaa puhdistamaan itseänsä.
Ja niinhän se saatana aina on toiminut: Kun ei armo kelpaa, pitää lietsoa tekoja.
Sydämen ympärileikkaus on Jeesuksen kanssa kuolemista synnistä ja sen vallasta ja sen on jokainen kastettu saanut jo omakseen ja Jumala antaa kyllä johdatuksensa mielensä mukaisiin kärsimyksiin, jotta se toimisi Hengen kautta.
Missään Raamattu ei opeta, että ihminen itsessään tulisi paremmaksi ja synnittömäksi, mutta kuitenkin Kristuksessa puhtaaksi ja pyhäksi.
jolla tämäkin kansa tässä lopun ajan rajussa eksytyksessä
tumput suorina valheen armossa lepää. Kun syntistä luontoa ei
Saatana heiltä koskaan pois ota, koska sen armoon ei kuulu kärsimys:
"Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä."
jos kuvittelet, että kun kerran koit virtsakivikohtauksia, että silloin vanha luontosi kuoli ja lakkasit tekemästä syntiä.
Ei se niin mene.
Ja ei kirkon hengetön ja harhaoppinut tila ole kiinni muusta kuin siitä, ettei enää uskalleta julistaa lakia, jotta tulisi synnintunto eikä parannusta, että syntiset tuntisivat ahtaan portin tuskat.
Älä tuomitse minua kirkonopeista, koska en minä sellaisia hyväksy saatika opeta.
Tuokin suomennos:
""Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä." on väärennös, koska alkukielessä on juuri se merkitys, joka esim. 1930-luvun käännöksissä on:
"Joka lihassa kärsii se lakkaa synnistä.!"
Sen on saatana muuttanut "on kärsinyt"-muotoon ikäänkuin synninteko olisi kertakaikkisesti sen myötä loppu!
Ei Paavalikaan päässyt irti synnistä, joka hänen vanhassa lihassaan oli, vaan Jumala antoi jatkuvia kärsimyksiä. Se oli Paavalillakin jatkuvaa kärsimystä. Paavali oli harvoin ilman vainoa, pieksämistä, alastomuutta, nälkää, köyhyyttä, vankeutta jne. ym kärsimystä ja lisäksi saatanan enkeli sai häntä rusikoida ja tehdä heikoksi ja tämä kaikki vain siksi, että hän yhä enemmän sai Hengen valoa ymmärtää, että Jumalan armossa on hänelle kyllin.
Ei pyhitys tule kertaheitolla, Olet harhapoluilla jos kuvittelet, että Teuvo Suni tuli joskus 1980-luvun lopulla synnittömäksi.
Olet todella H A R H A O P E T T A J A!!!!
"Mene, äläkä enää syntiä tee, ettei sinulle vielä pahemmin kävisi."
Ja valehteliko Pietarikin sanoessaan:
"Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä."
Mitkä synnit sinulle ovat niin rakkaita, että et edes helvettiin
joutumisen pelosta kykene niistä luopumaan?
vääntävät alkukielen sanoja ikäänkuin uskoontullut ei koskaan lankeaisi.
Etkö itse tiedä, että Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, tarkoittaa, ettei Jeesus Kristus meissä, koskaan tee syntiä, mutta minä lihassani voin langeta, ellen pysy Jeesuksessa Kristuksessa.
Teuvo Suni on Herrassa, mikäli häneen uskoo, synnitön, mutta itsessään hautaan asti syntinen ja lankeava.
Tämä käännös: ""Sillä se, joka on ruumiissaan kärsinyt, on luopunut synnistä." Ei ole sama kuin aikaisemmin. Aikaisempi käännös oli parempi, eli se tarkoittaa, että joka lihassa kärsii (jatkuvasti = aktiivin preesensmuoto) se lakkaa synnistä. Eihän Paavali muuten kehottaisi pyhiä Rooman seurakunnan jäseniä pitämään (jatkuvasti) itsensä kuolleina synnille, jos he olisivat jo uskoontultuaan lakanneet olemasta syntisiä.
Eihän Paavali olisi nimittänyt korinttolaisia lihallisiksi uskoviksi, jos ei heillä olisi ollut poispantavaa, mutta silti hän kutsui heitä kristuksessa pyhiksi.
Teuvo Suni. Et todellakaan ymmärrä uskon ja kilvoituselämän todellisuutta kun sitoudut ja valikoidut vääriin Raamatun käännöksiin ja kuvittelet, sinä, joka herjaat, pilkkaat ja kiroat kaikkia vähänkin toisin ajattelevia mitä inhottavimmin sanoin (saatanan tunari, saatanan kusipää, äitisi on portto jne.) ja sen jälkeen vielä väität olevasi synnitön.
Voi sinua! Sokea sokeain taluttaja!
1.Pietarin kirje:
4:1 Koska siis Kristus on kärsinyt lihassa, niin ottakaa tekin aseeksenne sama mieli - sillä joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä
Tässä on se oikea "versio". Ristin alla, taakkojen murtamana, ihminen ei elä synnille, vaan huokaa Herran puoleen ja Jumalan armosta saa uskossa Hengellä kuolettaa lihan teot.
Sinä raukka kuvittelet, että kun kerran koit tuskallisia kipukohtauksia, se oli siinä, ja sitten Teuvo Suni onkin lopun elämänsä synnitön.
Sellainen on mitä kauheinta harhaoppia
Oli Jeesuksen viesti syntinsä anteeksisaaneelle.
Missään ei ole ketään ihmistä, joka uskoontultuaan lakkaisi tekemästä ajatuksillaan syntiä, ei vaikka kuinka yrittäisi. Jos sellainen ihminen löytyisi, se kumoaisi koko Jeesuksen sovituskuoleman.
Teuvo Sunin tulisi opetella kreikan kielen ilmaisut tarkkaan, koska et tiedä mikä on kestopreesensin ja aoristin ero:
tehdä jatkuvasti syntiä/ langeta yksittäiseen syntiin
rakas, ettenkö siitä Jeesuksen tähden tahtoisi luopua. Paavalin tavoin kilvoittelen sen vakavan tosiasian kanssa: Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista, mutta sitten saankin, kuten Paavalikin kiittää Jumalaa, koska:
"21 Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta. 22 Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, 23 mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. 24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista? 25 Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.
Tämäkö ei koske Teuvo Sunia, koska Jumala runteli jo hänet täydelliseksi ja repi sydämenkin riekaleiksi? Olet siis Paavaliakin pyhempi! Onnittelut! Niin, no! Voisit toki nöyrtyä katkeruuden synnistäsi ja huomata, että pyhitysoppisi tuottaa sinulle katkeran lopun, koska se on harhaa!
jotta olisin kelvollinen lopun ajan raamattukeskustelija?
Mitkä synnit sinulle ovat niin rakkaita, että et edes
kadotukseen joutumisen pelosta millään pysty niistä luopumaan?
Minäpä kerron, sinun niin kuin kaikkien muiden niiden, jotka
Saatanan valheen henki on omakseen syntisinä ottanut, suurin
synti on näissä Jeesuksen sanoissa:
"Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun."
Kun sinä et usko alkuunkaan sitä, mitä Jeesus on sanonut,
vaan kehittelet Raamatusta mitä ihmeellisimpiä puolustuksia,
jotta voisit mielin määrin epäuskossasi tekopyhää näytellä,
ja esiintyä nöyristelevänä ja jatkuvasti armoa anelevana
armon kerjäläisenä, niin et todella koskaan pääse kokemaan
sitä, miten Kristus ahtaassa portissa omansa puhdistaa,
ja nuijii heidän lihansa sellaiseksi, ettei siitä Saatana saa
minkäänlaista otetta, ja siksi tämäkin toistuu täällä päivittäin:
"Nyt he kummeksuvat sitä, että te ette enää riennä heidän kanssaan
samaan riettauden virtaan ja syytävät herjauksiaan."
kun minä en elä synnissä,
ja miksi sinä itse haluat elää synnissä?
Oletko luulevainen kaiken lisäksi! Vai suuruudenhöperö! Nyt mörkö Teuvossa heräsi, kääntelee ihmeissään päätään ja kirjoittelee tyhmyyksiä.
Kuka on sanonut, että minä haluan elää synnissä. Pois se. minähän juuri todistin, että kiitän Jumalaa, paavalin tavoin:
"Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. "
Tästäkö sinun raivostumiskirjoituksesi sai pontta?
sen sijaan eläisit armosta ja anteeksiantamuksesta, silloin täyttäisit Jumalan käskyistä sen, mikä on lain täyttymys:
Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken.
jos olisit saanut paljon anteeksi, rakastaisit paljon.
Ovelasti saatana vei sinut pumpuleihin ja sivuutti synnintunnon ja erotti seurakuntayhteydestä sekä istutti kirkkovihan, jonka läpitunkemana olet sokaistunut jo Raamatullekin.
ei hän olisi minuakaan kutsunut kertomaan sille, minkälaisten
harhaoppien perässä se uskoo olevansa taivaaseen matkalla.
Sen suurempaa rakkautta en voi sinullekaan antaa kuin kertoa tämän totuuden.
Ja voi minua, jos tästäkin olin vaiennut:
Jumalaton saa rypeä synneissään mielin määrin, mutta jos hän
totuuden kuullessaan pystyy kääntymään pois syntiseltä tieltään,
hänellä on vielä toivo pelastuksesta.
Toisin on Pyhän Hengen saaneen vanhurskaan tilanne, jonka
yksi ainoa vääryyden teko johtaa iankaikkiseen kuolemaan.
Sillä näin sanoo Herra Jumala:
"Kun minä uhkaan jumalatonta kuolemalla, asetan sinut vastuuseen
hänestä. Ellet sinä puhu hänelle, ellet varoita häntä hänen
elämänmenostaan, hän kuolee syntiensä tähden - ja hänen
kuolemastaan minä vaadin tilille sinut.
Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen vaelluksestaan ja kehotat
häntä kääntymään tieltään eikä hän silti käänny, hän kyllä kuolee
syntiensä tähden mutta sinä pelastat elämäsi.
Jos vanhurskas tekee syntiä, ei hänen vanhurskautensa silloin
pelasta häntä. Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan, ei
hänen jumalaton elämänsä vie häntä tuhoon. Vanhurskas taas ei
syntiä tehdessään enää voi turvata vanhurskauteensa.
Jos minä olen vanhurskaalle taannut elämän mutta hän tekeekin
vääryyttä vanhurskauteensa luottaen, ei hänen hyväkseen lueta
ainoatakaan hänen vanhurskaista teoistaan. Hän teki sellaista
mikä on väärin ja siksi hänen on kuoltava."
Joka tämän ymmärtää ja todeksi uskoo, ymmärtää myöskin, miksi
joka ainoassa keskustelussa joku Saatanan pettämäksi joutunut
ihmisparka on houkuttelemassa minua siihen syntiin, joka johtaisi
minut iankaikkiseen kadotukseen: kasteen uusimiseen.
jatkaa lihasi jumalan palvelemista, koska kirjoitettu on:
"Lihan pyrkimykset tuottavat kuoleman, Hengen pyrkimykset elämän ja rauhan.
Lihan pyrkimykset sotivat Jumalaa vastaan, sillä ne eivät alistu Jumalan lakiin,
eivätkä voikaan alistua.
Ne, jotka elävät turmeltuneen luontonsa mukaisesti, eivät voi olla
Jumalalle mieleen.
Te ette kuitenkaan elä turmeltuneen luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran
Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
ei ole hänen omansa."
tahdo yksinkertaisesti ymmärtää, mitä on armo!
Jo tässä lauseessasi turhennat armon :
"Jumalaton saa rypeä synneissään mielin määrin, mutta jos hän
totuuden kuullessaan pystyy kääntymään pois syntiseltä tieltään,
hänellä on vielä toivo pelastuksesta."
Tiedä Teuvo Suni ja totisesti ymmärrä, ettei kukaan pysty kääntymään pois syntiseltä tieltään.
Jos pystyisi, Jumalan kärsivää rakkautta Jeesuksessa Kristuksessa ei olisi koskaan tarvittukaan.
Ihminen on täydellisesti pois poikennut, hänellä ei ole koskaan tahtoa eikä voimaa tulla Herran tykö. Se on ollut näin syntiinlankeemuksesta lähtien.
Toinen harhasi on tässä:
Toisin on Pyhän Hengen saaneen vanhurskaan tilanne, jonka
yksi ainoa vääryyden teko johtaa iankaikkiseen kuolemaan.
Sillä näin sanoo Herra Jumala:
"Toisin on Pyhän Hengen saaneen vanhurskaan tilanne, jonka
yksi ainoa vääryyden teko johtaa iankaikkiseen kuolemaan."
Noinkaan ei Raamattu opeta! Lue nyt huolella esimerkiksi tämäkin Jumalan Sanan kohta:
"Jaakobin kirje:
5:19 Veljeni, jos joku teistä eksyy totuudesta ja hänet joku palauttaa,
5:20 niin tietäkää, että joka palauttaa syntisen hänen eksymyksensä tieltä, se pelastaa hänen sielunsa kuolemasta ja peittää syntien paljouden."
Ei kaikki synti ole kuolemaksi!
lue tämäkin huolella:
"1.Johanneksen kirje:
5:16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, niin rukoilkoon, ja hän on antava hänelle elämän, niille nimittäin, jotka eivät tee syntiä kuolemaksi. On syntiä, joka on kuolemaksi; siitä minä en sano, että olisi rukoiltava.
5:17 Kaikki vääryys on syntiä. Ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi."
Huomaa, että olet omien paulojesi, et Hengen sitoma!
houkutellut sinua kasteen uusimiseen vaan hylkäämään Raamatun vastaiset pyhitys- ja myös lopun ajan oppisi. Niissä on valtavasti väärää!
tätä, mitä Paavali koki:
""Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. "
Siinähän on ilmiselvästi, että uskovassa Paavalissakin oli liha edelleen ja lihan mieli, mutta eihän Paavali sen valtaan opettanut ketään jäämään, vaan Hengellä kuolettamaan vanhan ihmisen.
Lue itse galataiskirjeestä millaiset ovat lihan teot ja Hengen teot. Katso sitten itseesi ja todista: Minä Teuvo Suni olen vihamielinen ja riidanhaluinen, panettelija jne. Missä ovatkaan
Hengen hedelmäsi?
Huomaa, kenelle Paavali kirjoitti näin: "Te ette kuitenkaan elä turmeltuneen luontonne vaan Hengen alaisina, jos kerran
Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä,
ei ole hänen omansa."
Ja kuinka hän silti esimerkiksi 1. Kor-kirjeessään nimitti seurakuntlaisia lihallisiksi kristityiksi ja miksi? Siksi, että he eivät olleet vielä päässeet syntiä vastaan Hengessä sotiessaan Kristus-lapseudessaan vauvanruokaikää pitemmälle. He eivät vielä kestäneet vahvaa ruokaa, mutta olivat silti Kristuksessa pyhiä!
Et, koska et pysty erottamaan milloin hän puhuu, itseään esimerkkinä käyttäen
siitä Sauluksesta, joka eli synnissä, ja milloin Pauluksesta, jonka Kristus
vapautti ja työhönsä kutsui?
Miksi hän sinun korinttilaisille pyhille luki tällaisen ukaasin:
"Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin?
Mehän olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut: - Minä asetun
heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan. Minä olen oleva heidän Jumalansa
ja he minun kansani. Siksi Herra sanoo:
- Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä koskeko mihinkään
saastaiseen, niin otan teidät vastaan ja olen oleva teidän Jumalanne ja te olette
minun poikiani ja tyttäriäni. Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.
Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle."
Ja miksi galatalaisistakin pyhistä tuli lopulta Paavalin vihamiehiä:
"Onko minusta siis tullut teidän vihamiehenne, kun sanon teille totuuden?"
Tämä tapahtui jo talvella 57-58, kun ne toisen evankeliumin
kanssa kulkijat olivat korinttilaisten keskuudesta galatalaisten keskuuteen:
"Nuo toiset koettavat innokkaasti vaikuttaa teihin, mutta
heidän intonsa ei ole oikeaa. He tahtovat erottaa teidät meistä,
jotta te intoutuisitte kannattamaan heitä."
Siksi tästäkin avauksesta ovat jo Semper.Fideliksen kannattajat
tehneet Enirolle poistopyynnön.
Jos vanhurskas tekee syntiä, ei hänen vanhurskautensa silloin
pelasta häntä. Ja jos jumalaton luopuu jumalattomuudestaan, ei
hänen jumalaton elämänsä vie häntä tuhoon. Vanhurskas taas ei
syntiä tehdessään enää voi turvata vanhurskauteensa.
Jos minä olen vanhurskaalle taannut elämän mutta hän tekeekin
vääryyttä vanhurskauteensa luottaen, ei hänen hyväkseen lueta
ainoatakaan hänen vanhurskaista teoistaan. Hän teki sellaista
mikä on väärin ja siksi hänen on kuoltava."
kuin sinä ja tämän:
""Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on keskenään oikeudella
ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla ja pimeydellä. Voivatko Kristus
ja Beliar olla yhtä mieltä? Mikä voi liittää uskovan sellaiseen, joka ei usko?
Miten jumalien kuvat soveltuvat Jumalan temppeliin? "
Paavali kirjoitti, koska korinttolaisten keskuudessa oli harhaopettajia, oli myös isoisia apostoleita (hyperapostoleita), hurmahenkisiä opettajia, jotka eivät tunteneet ristiä ja sen salaisuutta, eikä sitä, että risti on Jumalan voima-
Ja kun Paavali kirjoitti esimerkiksi nämä sanat:
"24. Minä viheliäinen ihminen, kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25. Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia."
Hän kirjoitti ne Rooman pyhille, Roomassa asuville Kristuksen ruumiinjäsenille, joihin hän itse lukeutui eikä millään muotoa käsitellyt enää itseään Sauluksena, vaan selvästi: Minä Paavali, jeesuksen kristuksen palvelija!
Siis tässäkin opetat omia harhojasi, kun et haluakaan nähdä, että liha riippui Paavalissa, loppuun asti.
Tässä: "Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset, meidän tulee
puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten
pyhittää elämämme kokonaan hänelle." Paavali selvästi opettaa pyhityksestä, jotta Jumalan pelossa seurakuntalaiset pyhittyisivät, mutta missään Paavali ei todista ohi sen, että olemme pyhiä, puhtaita ja virheettömiä ja täydellisiä ohi Kristuksen. Missään Paavali ei todista, että synti poistuisi itsestämme ja vanhasa luonnostamme, mutta sen sijaan siitä, että vanha ihminen on Hengellä kuoletettava, jatkuvasti.
Olet harhaoppinen kun kuvittelet, että kun kerran jouduit kipuihin, olet ikuisesti synnitön vanhan ihmisesi puolesta ja sellaisen harhaopin mukana menet kadotukseen, ellet saa Jumalan armosta kääntyä.
elävät vetoavat näihin Paavalin sanoihin jotka hän puhuu vanhasta Sauluksesta eli siitä minä minä itsekkäästä ylpeästä vanhasta ihmisestä....
miksi niin korinttilaisista kuin galatalaisistakin ja monista muista
tuli lopulta Paavalin vihamiehiä. Jos ei olisi tullut, ei häntä
kukaan olisi tappanut eikä hänen henkeään vainonnut:
"Sinä olet uskollisesti seurannut minun opetustani, elämäntapaani,
pyrkimystäni, uskoani, kärsivällisyyttäni, rakkauttani ja kestävyyttäni
niissä vainoissa ja kärsimyksissä, joita sain osakseni Antiokiassa,
Ikoniassa ja Lystrassa.
Millaisia vainoja olenkaan saanut kestää! Ja kaikista on Herra pelastanut.
Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita.
Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot."
"Millaisia vainoja olenkaan saanut kestää! Ja kaikista on Herra pelastanut.
Mutta vainon kohteeksi joutuvat kaikki ne, jotka haluavat elää hurskaasti
Kristuksen omina.
Kelvottomat ihmiset ja petkuttajat menevät pahuudessaan
yhä pitemmälle, eksyttäen muita ja eksyen itse."
vaan panna se pois.
Tunnustaa harhaoppisi, vihamielisyytesi, tuomiohenkisyytesi, riidanhalusi, tuskallinen menneisyytesi, väärät suhteesi ja vääristyneet tunnesiteesi ja kaikki muu mikä sinut kietoo katkeruuteen, päyhkeyteen, itsekkyyteen, rienaukseen. Kääntää Herran eteen ne loputkin saastaiset lihasudämen riekaleet, jotka löyhkäävät itsekkyytä, rakkaudettomuutta, myrkyllisyyttä, sapettuneisuutta jne...
Ja ottaa vastaan synnin päästö Jeesuksen veressä.
Koko Suomen kansa edessä se on sinun tehtävä, koska synneilläsi olet nimesi tahrannut ja vaihtaa saatanan hokeminen Jeesuksen nimen ylistykseen ja kiitokseen-
sovittaa itseesi:
"Kelvottomat ihmiset ja petkuttajat menevät pahuudessaan
yhä pitemmälle, eksyttäen muita ja eksyen itse."
ja vain siksi, että olet harhaopettaja, joka tuomitset muita, mutta kirjoitat Raamatun ilmoituksen vastaisia oppejasi.
mutta alkukielessä se on näin:
"Jos vanhurskas elää synnissä (jatkuvasti syntiä tehden) , ei hänen vanhurskautensa silloin
pelasta häntä."
Et siis käsitä, että uskossa elävä ihminen on Jeesuksessa Kristuksessa täydellisen pyhä ja vanhurskas, mutta itsessään hautaan asti syntinen.
Liha ei koskaan taivu Jumalan tahtoon ja siksi sen on kuoltava.
Jos uskova alkaa uudelleen entisen elämäntapansa, eli kääntyy takaisin syntielämään, silloin se on t.j. eli Jumalan Henki poistuu hänestä.
Jos sinun oppisi olisi raamatullinen, kukaan ei pelastuisi, koska synti saa koko ajan aikaan lihallisuutta, mutta Kristuksessa pysymällä ei uskova ole lain alla, vaan armon alla. Hän ei tee tahallaan syntiä¨jos tekee, hänen on kuoltava.
ja oman syntisyyden peittelyä kun omatunto ei ole puhdas niin vedotaan näihin Paavalin opetuksiin Paavali vaelsi Hengen mukaan eikä lihan mukaan...
koska puhui kuten puhui: Minussa, se on minun lihassani ei asu mitään hyvä jne.
Jos joku noihin Paavalin sanoihin vetoaa, hän vedotkoon vain siksi, että tuotakin lihallisuusasiaa kauhistuttaisiin Jumalan pelossa ja riennettäisiin Kristuksen haavoihin, Herran armon turviin.
Teuvosunilaisuus sokaisee vihamielisyydessään jo armonkin, koska on niin tekopyhään lakivanhurkauteen sitoutunut harhaoppi.
Paavali ei puhu tuossa mistään entisestä elämästä, vaan omasta vanhasta luonnosta, joka riippui hänessä edelleen ja jota Jumalan piti yhä uudelleen ja uudelleen rusikoida heikkoudella ja saatanan enkelin lähettämisellä lihaan, että hän yhä kirkkaammin ymmärtäisi elää armosta, joka oli Paavalille kyllin. Kun Paavali oli heikko, eli kun liha pieneni ja synnin ote väheni, Paavali oli Hengessä vahva.
liha vahvistuisi Jumala antoi mm. heikkouden hengen.
Teit väärän arvion somerolainen. Ei tässä ole
kenelläkään aihetta peitellä syntisyyttään, koska niin se vain on, että vanha ihminen jyllää uskovallakin, joka joutuu uskossaan erakoksi. Onhan näitä kaikuja jo kuultu.
Karkein harhaoppi on silti tämä:
Kun koin ahtaan portin v.1987, olen ollut sen jälkeen lopullisesti synnitön. Siihen ei ole Raamatussa perusteita, ei vaikka kuinka seliteltäisiin. Se oppi on yhtä mieletön kuin väitteet, että Jumala parantaa aina suoraan taivaasta ja se, että Johanneksen kuoleman jälkeen Jumalan Henki poistui maan päältä 1900:ksi
vuodeksi.
ollut lihallinen vaan hän opetti ja puhui lain ja synnin alaisille niin kuin hänkin olisi ollut lainalainen siis pelastumaton ja kun luet seuraavan luvun siis room 8 luku mitä hän siinä iloisena sanoo...hän puhuu Hengen luomasta uudesta elämästä Kristuksessa jossa on vapautunut synnin ja kuoleman laista ja voi vaeltaa Hengen eikä lihan mukaan ja jokaisessa meissä on liha(ruumis) mutta emme vaella sen siis aistien mukaan vaan hengen mukaan vapaana synnistä....
kohta sinulle on jo monta kertaa selitetty mutta sinä kun et ymmärrä Jeesuksen sovitustyötä, etkä uskovan suhdetta syntiin,niin siinäpähän sitten kierrät kehää Teuvo rukka.
Jeesus tiesi totuuden: "että vain harvat löytävät sen."
viimeistä tuomiota, silloin selviää kuka on ollut oikeassa, kuka väärässä.
miksi siitä alat syyttää minua. Miksi et yritä edes mennä sisään
siitä ahtaasta portista, jotta saisit lihassasi tuntea
mitä siinä ihmiselle tapahtuu?
että todelliseen viinipuuhun, Jeesukseen Kristukseen oksastetuissakin
virtaa edelleen jonkun Saatanan valhepuun neste totuuden Hengen rinnalla.
Siis täyttä valhettako nämäkin Jeesuksen sanat sinulle ovat:
"Hän leikkaa minusta pois jokaisen oksan, joka ei tuota hedelmää, mutta
jokaisen hedelmää tuottavan oksan hän puhdistaa liioista versoista,
jotta se tuottaisi hedelmää entistä enemmän.
Te olette jo puhtaat, sillä se sana on puhdistanut teidät.
Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Eihän oksa pysty tuottamaan
hedelmää, ellei se pysy puussa, ja samoin ette pysty tekään,
ellette pysy minussa.
Minä olen viinipuu, te olette oksat. Se, joka pysyy minussa ja
jossa minä pysyn, tuottaa paljon hedelmää.
Ilman minua te ette saa aikaan mitään."
Minusta, joka 51-vuotiaaksi heiluin luterilaisen valhepuun oksana,
hän leikkasi pois kaikki versot, yhtä lukuun ottamatta,
ja se oli lapsena saatu kaste. Sen hän jätti.
kun nimerkkisikin olet pannut kehän sisään:
Tule pois sieltä puskasta tekopyhä ja lähde etsimään ahdasta porttia,
josta vasta alkaa todellinen vapaus synnistä ja kaikesta maailman
saastasta. Mahtanetko edes unissasi kuvitella, mitä tällainenkin vapaus tarkoittaa:
"Naimisissa olevat joutuvat kuitenkin elämässään ahtaalle, mistä haluaisin teidät säästää.
Sanon teille, veljet: aika on käymässä vähiin. Siksi niidenkin, joilla on vaimo, on nyt elettävä
kuin heillä ei vaimoa olisikaan."
ajattelet tästä palstan hengestä? Oletko jo puolesi valinnut?
Kai sinä sen huomasit, että se eilinen keskustelu, johon tulit,
sitä ei täällä tänään enää ole. Ja tuskin on tätäkään enää huomenna.
miten Totuutta vastustetaan ja vastustetaan Totuuden Henkeä....aika kiivaita keskusteluja ja mielenkiintoisia sen mitä olen ehtinyt lukea..eihän monikaan ymmärrä mitä on todella olla uskossa Jeesukseen Kristukseen ja elää synnille kuolleena kun ovat vielä lihallisia...
kaksi ja puoli vuotta tällä palstalla ollut.
Harvassa ovat ne ihmiset joiden hengelliset halut kaipaisivat totuutta.
Kun on saanut kerran maistaa Saatanan valheen ilosanoman hedelmiä,
ovat totuuden hedelmät niiden jälkeen karvaita ja vielä kaiken lisäksi
niissä on kuoleman haju.
...mukaan Daniel. Tähän kohtaa sopii hyvin seuraava Sana:
2.Kor.
12:7 Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi.
12:8 Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta.
12:9 Ja hän sanoi minulle: "Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa." Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan.
12:10 Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.
ja jo kello 17.15 on tästä tehty poistamispyyntö.
Saatanalla on kiire, koska se tietää, että sen aika on lyhyt.