Rakas päiväkirja!
Taas tönöön tunnen kaipuuta sydämen rakkaudesta, miehestä, joka olisi toinen puoliskoni.
Tiedän, että tunne menee ohi, on se mennyt aina ennenkin. En ole edes varma, olisiko enää elämässäni oikeasti tilaa miehelle. Naisena olen ollut yksin jo monen monta vuotta eron jälkeen. Elämässä on vain lapset koti ja työ. Kapakat on jo aikoja sitten jääneet taakse. Ainoa kurkistus on tämä nettijuttu, eikä täälläkään löydy ketään. Aina ravintoloissa olen jäänyt seinaruusuksi ja jos sitten itse hyökkää kehään, miehellä ei sitten seiso, aina niin käy.
Minä sitten hukutan murhetta lasiin ja vaikka aina puhutaan, ettei murheet sinne huku, niin minulla on hukkuneet. Tulevat vaan penteleet aina takaisin, mutta vasta seuraavalla viikolla. Joskus olen haaveillut, että olisi jossain "se oikea" mutta tämä haave alkaa olla jo aika himmeä. Joku voisi neuvoa lähtemään kotoa etsimään, tuskin se prinssi saapuu kotiin valkealla ratsulla hakemaan. Olen jo aikoja sitten lopettanut etsimisten. Kun vaan joku ottais pois pysyvästi tämän ikuisen kaipuun. Silloin ehkä ei tarttis juoda. Vai onko se vaan selitys? Minun pitää olla vahva. Luotsaan lapsiani yksin ja työssä pitää olla vahva, tukipylväs suorastaan. Ja sitten vapaalla minä olen heikko ja hukutan lasiin kaiken sen. Ja mikä karseinta, se aina onnistuu ja minä jaksan taas yhden viikon eteenpäin. Haaveet on käyneet kovin himmeiksi, mutta pyörii se näinkin, viikot vaihtuu vuosiksi.
Taas tönöön tunnen kaipuuta sydämen rakkaudesta, miehestä, joka olisi toinen puoliskoni.
Tiedän, että tunne menee ohi, on se mennyt aina ennenkin. En ole edes varma, olisiko enää elämässäni oikeasti tilaa miehelle. Naisena olen ollut yksin jo monen monta vuotta eron jälkeen. Elämässä on vain lapset koti ja työ. Kapakat on jo aikoja sitten jääneet taakse. Ainoa kurkistus on tämä nettijuttu, eikä täälläkään löydy ketään. Aina ravintoloissa olen jäänyt seinaruusuksi ja jos sitten itse hyökkää kehään, miehellä ei sitten seiso, aina niin käy.
Minä sitten hukutan murhetta lasiin ja vaikka aina puhutaan, ettei murheet sinne huku, niin minulla on hukkuneet. Tulevat vaan penteleet aina takaisin, mutta vasta seuraavalla viikolla. Joskus olen haaveillut, että olisi jossain "se oikea" mutta tämä haave alkaa olla jo aika himmeä. Joku voisi neuvoa lähtemään kotoa etsimään, tuskin se prinssi saapuu kotiin valkealla ratsulla hakemaan. Olen jo aikoja sitten lopettanut etsimisten. Kun vaan joku ottais pois pysyvästi tämän ikuisen kaipuun. Silloin ehkä ei tarttis juoda. Vai onko se vaan selitys? Minun pitää olla vahva. Luotsaan lapsiani yksin ja työssä pitää olla vahva, tukipylväs suorastaan. Ja sitten vapaalla minä olen heikko ja hukutan lasiin kaiken sen. Ja mikä karseinta, se aina onnistuu ja minä jaksan taas yhden viikon eteenpäin. Haaveet on käyneet kovin himmeiksi, mutta pyörii se näinkin, viikot vaihtuu vuosiksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
On hienoa että sait purettua ajatuksiasi kirjoittamalla. On myös hyvä jos havaitset itse, että juomisesta alkaa tulla ongelma. On varmasti raskasta olla yksin. Savuisista baareista saa todellakin tarpeekseen. Netistä löytää varmasti keskustelukavereita sekä e-mail-tuttavia.
Onko ajatus ammattiavusta sinulle vieras? Voisitko olla masentunut? Masentuneisuuden oireita ovat juuri voimien kadottamisen tunne, toivottomuus ja alakuloisuus. Luulen, että sinua auttaisi, jos kävisit juttelemassa jollekin pätevälle henkilölle ongelmistasi.
Hieno palsta verkossa on muuten www.tukiasema.net . Palstalla on mm. keskusteluosio, jossa voi pitää nettipäiväkirjaa. Päiväkirjan kautta saisit vertaistukea ja voisit purkaa ajatuksiasi lisää kirjoittamalla. Sinulta sujuu kuitenkin hienosti ajatusten purkaminen kirjoittamalla.
Kirjoita lisää ajatuksiasi tänne, jos vain tahdot. Voimia ja lämpöä sinulle!
tietenkin olen masentunut.
Ongelma on vaan se, että olen ammattiauttaja itse. Kynnys avun hakemiseen on korkea ja en voi hakea apua siitä piiristä jossa olen työssä, vaan se pitäisi hakea kauempaa. Enkä koe kuitenkaan olevani niin vaikeassa vaiheessa. Ilo on kuitenkin mukana elämässä, kuten työssä onnistumisessa, ja lapsien ilon hetkissä. Nyt aion mennä pitämään hauskaa iltaa ystäväni 50 v. juhliin. Kiitos halista ja suurihali takaisin
Viestisi kosketti minua paljon. Toivon sinulle jaksamista. Olen itse joutunut turvautumaan yksinäisyydessäni teidän ammattiauttajien apuun ja saanut apua jaksamiseeni. Toivottavasti kohtaat sen oikean joka kunnioittaa ja rakastaa sinua niinkuin sinä häntä. Hae apua, niin minäkin hain ja sain.