Joo eli olisin kiinnostunut olisko täällä ketään sellasta, joka olisi masennuksen vuoksi jäänyt sairaseläkkeelle? Mikäli oikein oon ymmärtäny, masennus on yks tavallisimmista syistä jäädä ennenaikaselle eläkkeelle?
Mutta tosiaan, jos täällä sellasia ihmisiä on ketkä on sairaseläkkeelle jäänyt masennuksesta, kertoisitteko hieman tarinaanne? Mitä kaikkea oltiin yritetty ennen kyseistä päätöstä ja miten pitkä prosessi oli saada sairaseläkettä?
Mutta tosiaan, jos täällä sellasia ihmisiä on ketkä on sairaseläkkeelle jäänyt masennuksesta, kertoisitteko hieman tarinaanne? Mitä kaikkea oltiin yritetty ennen kyseistä päätöstä ja miten pitkä prosessi oli saada sairaseläkettä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Sen verran kuitenkin, että ensin työuupumus ja sen seurauksena vakava masennus.
Ensin tietysti sairausloma 300 pv, sitten kuntoustuella 3 vuotta ja sitten eläke. Tosin pari hylkyäkin tuli siinä välissä.
Koko ajan hoitosuhde psykatriselle poliklinikalle, vain mielenterveyslääkitys, ei rauhoittavia.
Mutta ikää oli jo 57, kun pääsin eläkkeelle.
nii pysy psykiatriselta polilta kaukana,ne vie kaiken,kun joudut holhouksen alle
olen aina ollut erittäin työkeskeinen. Työura alkanut jo 16-v. 46-v diagn.vaik.masennus joka johti pitkään sairaslomaan. Sitten työkokeilu osa-aikaisesti. Määräaikainen osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö ja työkyvynarviointia. Taas sairasloma jonka jälkeen työkokeilu eri työtehtävissä. Osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikatyö kunnes jäin pitkälle sairaslomalle. Sairasloman aikana vielä kuntoutus jonka jälkeen jäin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Aikaa kului 4v.
noin puolessa vuodessa. Olin jo sairauslomalla ja minulle suorastaan suositeltiin eläkettä. Taisin olla aika kummallinen :=) . Olen ollut eläkkeellä jo yli kymmenen vuotta.
Mä en jaksa töitä, mutta olen "liian terve eläkkeelle". Saikkua saikun perään. En jaksa tuota rumbaa paperisotaan, vaan kun en enää jaksa poistun kuvioista oman käden kautta. Tehkööt ne jokka jaksaa.
Ei helppo tie.....! Mulla kesti 5 v kun tajuttii et mä en todellakaan jaksa olin niin helvetin väsynyt et itkin saikkua vaan en saanu ja yritin ja yritin kunnes uuvuin ihan kokonaa. ja sain psykosomaattisia oireita. mä masennuin entistä enemmä ja 3kk sitte synty vauva ja sain vihdoin 1v kuntoutustukee kelalta, mutta vakuutusyhtiö hylkäs...usein sieltä tulee hylky...tarttis varmaa olla vihannes että ne laskee osaaikaiselle eläkkeellle...mulla kävi niin, mutta kiitos kelalle.Korvaus ei ole suuri n500e, mutta ei sille minkää voi jos tää yhteiskunta on niin vitun sairas ettei herkät enää pärjää työelämässä ja sairastuu.....mulla nyt menossa lääke kokeilut ja mikään ei kunnolla vie vaikeeta masista pois....
toivon sulle onnee yritykselle ja on myös lääkäristä kii ketkä lähtee kirjotaa lausuntoja tsemppiä:) ja hanki itelles joku harrastus josta voi vähän tienata se on eläkkeellä ihan mahdollista:))))
Olen 42-vuotias nainen. Jään työkyvyttömyyseäkkeelle aprillipäivänä. Olen ollut neljä ja puoli vuotta määräaikaisella työkyvyttömyyseläkkeellä, jota virallisesti kutsutaan kuntoutustueksi. Tietääkseni useimmat masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvat ovat ensin kuntoutustuella useampia vuosia.
Sairastatko Sinä Venla itse masennusta vai miksi läksit kyselemään tälläisesta aiheesta?
Voin tarvitaessa kertoa Sinulle lisääkin.
Sirpa
Haluaisin tietää, kuinka pääsit/jouduit eläkkeelle?
Tuliko monta kertaa hylkynä takaisin? Oliko työkokeiluja? ym. ym.
Itse olen sairastunut -02, useita sairaslomia takana, välillä pieniä aikoja töissä. Täyttä kuntoutustukia olen saanut, mut nyt tämä vuosi puoliskalla, vaikka kunto on samanlainen.
Itse täytän nyt 40 vuotta, vakituinen työ on. Nyt tuntuu, että haluaisin olla jatkuvalla eläkkeellä, en jaksa ajatella päivittäin mitä teen sit kun, kuntoutustuki loppuu jne... Eihän sitä tarvitsisi ajatella, mutta minkäs sille voi, kun asiat pyörii
pääs ja ne vie voimavaroja. Sit oon ajatellu, jos saisin eläkkeen, saisin olla "vapaa" ja, jos kuntoutuisin työkykyiseksi, voisihan sit tehdä jotain työtä (jos sit vain olis töitä). Tää varmaan kuulostaa hullulta, mut tälläisis ajatuksis kuljen päivittäin.
Jo kotityöt ja kolmen lapsen "kasvattaminen" on jo niin kuormittavaa, että pelkään, et täs sairastuu pian koko perhe.....
Masennuksen takia jouduin sairaslomalle joulukuussa 1999. Ensimmäisen sairauslomajakson jälkeen alkoi sairaslomakierre: muutama viikko töissä ja sitten taas viikko, pari sairaslomaa. Vuoden 2002 syksyllä sairaslomasta tuli vakituinen olotila. Elokuussa 2003 olin viikon kestävässä kuntoutustutkimuksessa, jonka lausunnon perusteella hain kuntoutustukea. (Kelan sairaslomaoikeus loppui syksyllä 2003). Hakemukseni tuli hylättynä takaisin. Seurauksena oli, että en saanut mistään vähään aikaan rahaa. Ilmoittauduin varmuudeksi työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, vaikka minulla oli vakituinen työpaikka.
Psykologilta sain ajan poliklinikan sosiaalityöntekijälle, jotta voisin tehdä valituksen hylätystä lausunnosta. Valitus tehtiin ja psyk. poliklinikan lääkäri teki B-lausunnon, jossa konkreettisesti oli kirjattuna sairauteni aiheuttamat vaikeudet arkielämääni. Eläkelaitos ei käsitellyt asiaani valituksena vaan teki oikaisun, jossa kumosivat aiemman päätöksensä ja minulle myönnettiin siten kuntoutustuki 8 kk ajaksi. Nyt on meneillään neljäs kuntoutustuki jakso, joka päättyy 31.3 ja eläkkeeni alkaa 1.4.
Kuntoutustukijaksojen aika olen käynyt depressiokoulun psyk. poliklinikalla. Työhön paluuta olen yrittänyt Invalidiliiton Kuopion työklinikalla käymälläni Ensiaskel Työelämään -kurssilla. Kurssi oli ryhmässä tapahtuvaa avokuntoutusta, jonka tavoitteena oli päästä joko työelämään tai koulutukseen. Hyvä kurssi, mutta minun osaltani kurssilta suositeltiin pysyvää työkyvyttömyyseläkettä. Eläkelaitos ei kuitenkaan päästänyt minua siinä vaiheessa eläkkeelle, vaan myönsi kuntoutustukeen jatkoa. Itse toivoin Ensiaskel-kurssilta, että olisin pystynyt osa-aikatyöhön. Kurssiin sisältynyt työkokeilu osoitti, että voimavaroja minulla ei edes lyhyempään työaikaan riittänyt.
Oletko Sinä Tinhu ollut missään ryhmäkuntoutuksessa tai kurssilla masennuksesi takia?
Terv SirpaSininen