Mitä ADHD lapsenne harrastaa?
Onko saanut siihen mitään apua kunnalta tms?
Onko harrastuksesta ollut lapselle hyötyä?
Osaako vetäjä ottaa lapsesi huomioon?
Onko saanut siihen mitään apua kunnalta tms?
Onko harrastuksesta ollut lapselle hyötyä?
Osaako vetäjä ottaa lapsesi huomioon?
Vastaukset 16
Vanhimmat
aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriötä poteva poikamme pelaa aivan innolla jääkiekkoa. Välillä tilanteet menevät yli ja riehunta alkaa. Tällöin saattaa äidin ja isän poskille nousta lievä puna =), mutta pääasia on että poikamme pitää jääkiekosta ja silloin hänen tulee sitä saada harrastaa, vaikka kaikki ei aina ihan sujuisikaan. Yhdelle vetäjistä olen asiasta informoinut, en tiedä, onko hän informoinut eteeen päin. Joskus tuuntuu, että kun asiat oikein menevät pojalla yli, niin joukkueen aikuisten pipoa pakkaa kiristämään. Mutta onneksi sitten tulee myös niitä onnistumisen kokemuksiakin tämän rakkaan lajin parissa.
Kolme-viisivuotiaana poika kävi kerran viikossa ratsastamassa. Kävimme tallilla, jossa oli vammaisratsastuskokemusta, välillä ratsuna oli pieni ja pullea shettis, ja välillä isompi poni. Tämä teki oikein hyvää tasapainolle ja motoriikalle, sekä ainakin pk:n mukaan rauhoitti lasta muutenkin. Se loppui sitten johonkin, jonka syytä en vieläkään tiedä, lapsi vaan kieltäytyi. Ratsastuksen opettaja arveli, että saattoi johtua siitä, että lapsi koki rajojensa tulleen vastaan.
kahdeksanvuotiaana poika innostui painista, ja siellä on nyt käynyt yli puolivuotta kahdesti viikossa. Täällä pärjää hienosti, ja on hyvä harrastus. Harkoissa on aika tiukka kuri ja selkeät säännöt, joka sopii lapselle hyvin. Tämä on eka harrastus, jossa lapsi on ns. normaalilapsena, eli ohjaajille ei kerrottu pojan ongelmista juurikaan etukäteen. Tosin, ehkä ovat saattaneet kuulla muilta harrastajilta, että lapsi on pienryhmässä koulussa. Vasta, kun aloitettiin lääkitys, oli pakko kertoa myöskin ohjaajille, koska alussa oli huimausta haittavaikutuksena.
Tuo paini on tosiaan tehnyt ihmeitä, siellä oppii agressionhallintaa, oman kehon hallintaa jne. Tämä on myöskin terapeuttien usein suosittelema laji. Siellä harkoissa on liikuntaa monipuolisesti.
Mitään apuja ei kunnalta ole edes kyselty, harrastuksena paini on halpa. Vuosimaksu on yhteensä 40 euroa, ja siihen sisältyy myöskin vakuutukset luonnollisesti. Painikengät olivat ainoa hankinta, ja ne olivat aika hinnakkaat, muistaakseni 70 euroa. Näitäkin kuitenkin kuulemma kierrätetään myös harrastajien keskuudessa, joten käytettynäkin mahdollista saada.
Siis kunnan avulla tarkoitin lähinnä jotain ADHD "valmentajaa", joka kuulemma käy lapsen kanssa harrastuksissa. Joita kuulemma on joissain kunnissa???
Perheessämme on 8v ADHD poika. Käy avustajan tukemana norm.koulun eka lk.
Harrastuksena: UINTI, TEKNIIKKA. Käy uimassa 1 krt/kk. Kodintekniikka hallussa, matemaattisesti erittäin lahjakas. Kaikista matem.kokeista kiitettävät.
Liikuntakerhossa käy myös, jossa ohjaaja/per lapsi.
Me saamme kaupungilta hoitoapua 6h/vko ja kesällä koko päivä/vko. Erikseen saamme max 4vrk/vuodessa omaa lomaa, jolloin hoitaja on kotonamme vrk:n ympäri ja me vanhemmat muualla lomalla. Mummot eivät jaksa hoitaa, eikä heidän tarvitse olla piikana. KAIKKEA APUA ON TARJOLLA, KUN USKALTAA JA KEHTAA KYSELLÄ ALUEESI KOTIPALVELULTA JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖILTÄ. Ilosta kevättä!!!!T. AMALIA 3
adhd-liitto
http://www.adhd-liitto.fi/
Ihan hyvä, etä tuo Adhd-liiton linki tuodaan esille, mutta enpä löytänyt sieltä yhtään vastausta esitettyihin kysymyksiin. Ei yhtä ainoata kertomusta, mitä jonkun adhd-lapsi harrastaa ja onko siitä ollut hyötyä, eikä sanaakaan siitä, miten vetäjä ottaa lapsen huomioon.
Mitä haluat sanoa? Että vertaiskeskustelu on ajantuhlaustako?
sieltä liiton linkeistä löytyy paikallisyhdistysten osoitteet , niistä kun etsii lähimmän ja ottaa yhteyttä voi saada henkilökohtaista apua vertaistuen muodossa näin meilläpäin ainakin toimitaan, sivuilla tiedotetaan myös kurssitoiminnasta. kyllä sieltä saa apua jos osaa vähänkään soveltaa käytäntöön lukemaansa ja ymmärtää lukemansa.. :)))
Jso haluaa kertoa, etä ADHD-liiton sivuilla on vastauksia, niin olisi jo voinut tämän sinun kertomasi sanoa viestissään. Onko se niin vaikeaa sanoa asiaansa selkeästi heti alunperin? Ihme ylimielisyyttä. Vastaukset väheksyvät taas tänne 'tyhmää kirjoittajaa', joka ei osa lukea tai ymmärrä lukemaansa. Jospa sen ensin kirjoittaisi, mitä haluaa kertoa.
Sieltä saa kaivella tai olla kaivelematta jos ei kerran kiinnosta!
On olemassa vanhempia jotka ei välttämättä edes tiedä tuosta paikasta! Siksi se linkki oli.
Ihme räyhäsäkki joutavasta asiasta!
Itsekin välilä ihmettelen, miten pieni asia saa tällä tavalla ärhentelemään. Kunhan kiukuttelen, se on niin helppoa anonyymina täällä. Sori vaan, jos kiukkuni kiukutti.
Ja taas palasi mieleen alkuperäinen kiukun aihe :) Miksi siinä linkkiviestissä ei sanottu mitään? Ihan kuin se linkki olisi avain kaikkeen... Kyse on PERIAATTEESTA, just niin. Tulipa tämäkin analysoitua. Ah. nyt on aika lopettaa, kun ei jaksa jatkaa.
Hei!
Olemme pyrkineet tukemaan tyttäremme kiinnostusta liikuntaan koko ajan. Hän saa itse valita lajin, mutta sääntönä on aina se, että kun kausi on maksettu on se käytävä myös loppuun.
Tällä hetkellä hänen tärkein harrastus on kilpauinti, jossa hän käy 2-3 kertaa viikossa. Valmentajalle olen kertonut tytön diagnoosin ja pyytänyt häntä huomioimaan sen ohjeita antaessa ottamalla tyttöön katsekontaktin.
Lisäksi hän harrastaa tanssia, kesäisin pesäpalloa ja ensi kesänä hän haluaa mennä yleisurheilukouluun.
Liikunta on se missä hän kokee onnistumisen iloa ja mielestäni siten tärkeää itsetuunon kannalta.
Aika monta erityislasta löytyy moottoriurheilun parista (motocros, karting).
Erkat tykkäävät, kun siellä on pakko keskittyä tai tömähtää.
Ei ole ihan halvimmasta päästä, mutta halvenpi, kuin golf. Ja kunta ei osallistu mitenkään.
Tämä pari vuotta vanha uutinen on ihan mielenkiintoinen, vaikka ei kovin suuri tutkimus olekaan.
http://www.mediuutiset.fi/doc.ot?f_id=922244
Otsikko kärjeistää, mutta ilmoitin oman lapseni tanssiin, koska ajattelin kehonkielen sopivan tytöille.
Sieltä soitettiin, ettei lapsi (6v.)keskity tarpeeksi muihin nähden ja halusivat irtisanoa harrastuksen. Lienee siis paikallaan aina varmistaa, että harrastus on "lasten hauskanpitoa", ei aikuisten tehotoimi. Myöhemmin tyttöni nykyään 12v. kunnostautui hyvin taitoluistelussa ja harrastaa sitä edelleen. Joissain harrastuksissa huippu on ainoa oikea ja valmentaja edellyttää lapsiltaan vain sitä, lasten nautinnosta viis. Kannattaa siis mainita erityislapsidiagnoosi heti ja katsoa, miten ohjaaja reagoi.
on muitakin samasta kärsiviä ja osa saa siitä jopa ammatin... jos ei pelaajan niin sitten valmentajana.
Niin, meidän murulaiselle ei tuo jalkapallo sopinut ainakaan vielä vuosi sitten (5v) lainkaan. Kiipeili vain maalitolpissa ja ryömi maaliverkon reikien läpi. Pallosilmää ei oikein mitään. Jääkiekko voisi olla eri asia, tosin pallosilmää pitää siinäkin olla, mutta jos ajatteit sanoa, että siellä saa runtata toisia ihan luvalla, niin kaipa sitten voisi lapselle harkita sitä jääkiekkojoukkueen 'poliisin' virkaa...