Sokkoleikkiä valon vieressä

Joh 9:40-41 Muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: Olemmeko mekin sokeat? Jeesus sanoi heille: Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: Me näemme; sentähden teidän syntinne pysyy.

Mielenkiintoinen luku tuo Johanneksen 9 kannattaa lukea. Jeesus puhuu rinnastaen fyysistä ja henkistä näkökykyä. Ihmisen koko elämä muuttuu aivan täydellisesti kun hän saa näkökykynsä. Miten suuri sielunmaailmaa mullistava tunne se tuolle ihmiselle oli, meni varmaan pitkä aika kun hän hämmästeli tätä uutta elämää ja maailmaa joka tuon uuden aistin kautta avautui hänen eteensä. Ihan yksin oli itsensä kanssa oli sopeuduttava uuteen maailmaan. Ihan yksin se oli henkilökohtainen lahja persoonalliselle ihmiselle. Mahtoiko joskus tulla uupumus uuden aistin myötä ja halu vetää pannumyssy päähänsä, ettei kuitenkaan olisi nähnyt kaikkea mitä tuo uusi aisti toi tullessaan. - Paljon kaunista ja voimakasta - paljon likaista ja alhaista.

Sitten kaiken riemun ja hämmennyksen keskellä kun ei edes asioiden hahmottamiskyky esineiden tai ihmisten tunnistaminen vielä toiminut, hänet haukuttiin, häntä tentattiin ja oltiin vihaisia vaikka olisi pitänyt suunnattomasti riemuita hänen kanssaan ja tarjota apua. Ero synagogastakin - sehän oli häpeä!

Vahvoja tunteita täysin vastakkaisia: maailma mullistui kun aloin nähdä - maine meni ihmisten silmissä, jouduin pois seurakunnastani. Iloa ja kyyneleitä - vanhemmatkaan eivät seisoneet tukena seurakunnan edessä. Jae 39 Jeesus sanoi: Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne jotka näkevät, tulisivat sokeiksi.

Niinpä niin joka tapauksessa eletään tätä elämämme ja löydetään elämästämme ilo, yritetään sivuutta katkeruus ja kateus toisiamme kohtaan. Opetellaan antamaan anteeksi. - Annetaan syntejä anteeksi, annetaan anteeksi; siinä on voimaa, siinä on voimaa, siinä on paljon voimaa!