Kenraali Hägglund Foreign Press Club‘ssa:
EU:lle yhteinen puolustus ja Suomi Natoon
- Useimmat riskinhallintaryhmät ovat vah-
vasti riippuvia poliisivoimista, joiden kanssa
meidän tulee integroida puolustusjärjestel-
mät. Syy ei ole kylmä sota, jossa oli selvä
vihollinen ja uhka. Emme nyt tarvitse puo-
lustusta määritettyä vihollista varten, mutta
tarvitsemme sitä odottamattomien ja epä-
todennäköisten skenaarioiden mahdollista
tapahtumista varten.
- Nyt on tärkeää käyttää aikaa ja varoja
ja luoda puolustus mahdollisia 10 - 15 vuo-
den kuluttua olevia uhkia varten. Ne voivat
toteutua. Traditionaalinen sota on hyvin
epätodennäköinen. On epätodennäköistä,
että esim. Venäjä palaa takaisin vanhoihin
tapoihinsa.
- On paljon erilaisia etnisiä konflikteja,
jotka yhä ovat kriisipesäkkeitä. On myös
terroristiuhka. Ei välttämättä joku Bin La-
den, vaan terroristimaa, joka luo massatu-
hoaseita uhatakseen puolustuskyvyttömiä
maita.
Eräät poliitikot EU:ssa ja sotilaat Natossa
puhuvat puolustusbudjettien kasvattami-
sesta, vaikka ei ole selvää uhkaa. Onko se
realistista?
- Mielestäni ei ole realistista odottaa mää-
rärahojen lisääntyvän. Siksi nykyisiä rahoja
tulee käyttää tehokkaammin, niillä tulee
saada parempia tuloksia aikaan. Tämä edel-
lyttää yhteistä puolustusta ja yhteistyötä
Naton kanssa. Meillä on aina oltava instru-
mentteja puolustaa itseämme, emmekä saa
muodostua houkuttelevaksi maaliksi.
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten välillä
on suuri teknologinen kuilu. Miten ym-
märrämme toistemme viestintää ja tekno-
logiaa?
- Teknologia on suuri haaste. Jopa englan-
tilaisilla on vaikeuksia ymmärtää amerikka-
laisten teknologiaa, USA:n ja EU:n välillä on
suuri kuilu ja se vain kasvaa. Erityisen suuri
kuilu on Neuvostoliiton entisten alueiden
osalta, koska kielimuurin lisäksi heidän soti-
lassysteeminsä on rakennettu neuvostomal-
lin mukaisesti.
- Näiden maiden edustajat ovat erittäin
aktiivisesti ryhtyneet kotimaassaan perusta-
maan kielikouluja ja opiskelemaan muissa
Nato-maissa. Lisäksi Naton standardeja ke-
hitetään edelleen.
Jos Suomi on mukana EU:n suunnittelluis-
sa nopean valmiuden joukoissa tai Natos-
sa, joutuvatko suomalaisetkin menemään
vaikkapa Afganistaniin taistelemaan?
- EU:n 60.000 sotilaan joukko on EU:n puo-
lustusta varten. Uuden perustuslain mukaan
jokaisella maalla on velvollisuus auttaa tois-
ta jäsenmaata. Mutta minkään maan ei ole
pakko lähteä EU:n ulkopuolelle auttamaan
muita maita.
- Suunnitellut 1.500 sotilaat taistelupri-
kaatit ovat EU:n perusjoukon keihäänkärki,
joten kyse ei ole päällekäisyydestä, vaan
osasta EU:n joukkoja.
Miten EU:ssa asuville hyvin erilaisille ihmi-
sille kyetään luomaan yhteinen puolustus-
tahto kansalaisten tasolla?
- Tämä on yksi minun suurista huolenaiheis-
tani. Kun Nato nyt on muuttumassa alue-
puolustuksesta kriisinhallintaan ja amerikka-
laisten apujoukoksi, he ovat saaneet uudet
Nato-maat lähes kokonaan lopettamaan
omien joukkojen kehittämisen. Esim. 3.8
miljoonan ihmisen Liettualla on vain 8.500
sotilasta, joiden tehtävänä on ylläpitää pa-
taljoonan suuruinen kriisivalmius. Ei sellai-
sella joukolla puolusteta mitään maata.
- On tärkeää, että saamme EU:lle yh-
teisen puolustuksen, joka toimii tiiviissä
yhteistyössä Naton kanssa, vetää EU:n puo-
lustusta päätoimisesti organisoinut kenraa-
li Gustav Hägglund yhteen tavoitteensa.
Siihen tavoitteeseen sisältyy luonnollisena
osana Suomen Nato-jäsenyys.
Foreign Press Club kokoontuu kuukausit-
tain kuuntelemaan mielenkiintoisia alus-
tuksia eri elämänaloilta. Clubissa on jäse-
ninä lähinnä toimittajia ja diplomaatteja eri
puolilta maailmaa. Clubin puheenjohtajana
toimii professori Leo Vuosalo, jota lienee
kiittäminen siitä, että Karelia Klubi –lehteä
oli hyvin saatavilla lokakuunkin kokoontumi-
sessa. Karjalan palautus on klubin keskuste-
luissa ollut usein esillä.
EU:lle yhteinen puolustus ja Suomi Natoon
- Useimmat riskinhallintaryhmät ovat vah-
vasti riippuvia poliisivoimista, joiden kanssa
meidän tulee integroida puolustusjärjestel-
mät. Syy ei ole kylmä sota, jossa oli selvä
vihollinen ja uhka. Emme nyt tarvitse puo-
lustusta määritettyä vihollista varten, mutta
tarvitsemme sitä odottamattomien ja epä-
todennäköisten skenaarioiden mahdollista
tapahtumista varten.
- Nyt on tärkeää käyttää aikaa ja varoja
ja luoda puolustus mahdollisia 10 - 15 vuo-
den kuluttua olevia uhkia varten. Ne voivat
toteutua. Traditionaalinen sota on hyvin
epätodennäköinen. On epätodennäköistä,
että esim. Venäjä palaa takaisin vanhoihin
tapoihinsa.
- On paljon erilaisia etnisiä konflikteja,
jotka yhä ovat kriisipesäkkeitä. On myös
terroristiuhka. Ei välttämättä joku Bin La-
den, vaan terroristimaa, joka luo massatu-
hoaseita uhatakseen puolustuskyvyttömiä
maita.
Eräät poliitikot EU:ssa ja sotilaat Natossa
puhuvat puolustusbudjettien kasvattami-
sesta, vaikka ei ole selvää uhkaa. Onko se
realistista?
- Mielestäni ei ole realistista odottaa mää-
rärahojen lisääntyvän. Siksi nykyisiä rahoja
tulee käyttää tehokkaammin, niillä tulee
saada parempia tuloksia aikaan. Tämä edel-
lyttää yhteistä puolustusta ja yhteistyötä
Naton kanssa. Meillä on aina oltava instru-
mentteja puolustaa itseämme, emmekä saa
muodostua houkuttelevaksi maaliksi.
Amerikkalaisten ja eurooppalaisten välillä
on suuri teknologinen kuilu. Miten ym-
märrämme toistemme viestintää ja tekno-
logiaa?
- Teknologia on suuri haaste. Jopa englan-
tilaisilla on vaikeuksia ymmärtää amerikka-
laisten teknologiaa, USA:n ja EU:n välillä on
suuri kuilu ja se vain kasvaa. Erityisen suuri
kuilu on Neuvostoliiton entisten alueiden
osalta, koska kielimuurin lisäksi heidän soti-
lassysteeminsä on rakennettu neuvostomal-
lin mukaisesti.
- Näiden maiden edustajat ovat erittäin
aktiivisesti ryhtyneet kotimaassaan perusta-
maan kielikouluja ja opiskelemaan muissa
Nato-maissa. Lisäksi Naton standardeja ke-
hitetään edelleen.
Jos Suomi on mukana EU:n suunnittelluis-
sa nopean valmiuden joukoissa tai Natos-
sa, joutuvatko suomalaisetkin menemään
vaikkapa Afganistaniin taistelemaan?
- EU:n 60.000 sotilaan joukko on EU:n puo-
lustusta varten. Uuden perustuslain mukaan
jokaisella maalla on velvollisuus auttaa tois-
ta jäsenmaata. Mutta minkään maan ei ole
pakko lähteä EU:n ulkopuolelle auttamaan
muita maita.
- Suunnitellut 1.500 sotilaat taistelupri-
kaatit ovat EU:n perusjoukon keihäänkärki,
joten kyse ei ole päällekäisyydestä, vaan
osasta EU:n joukkoja.
Miten EU:ssa asuville hyvin erilaisille ihmi-
sille kyetään luomaan yhteinen puolustus-
tahto kansalaisten tasolla?
- Tämä on yksi minun suurista huolenaiheis-
tani. Kun Nato nyt on muuttumassa alue-
puolustuksesta kriisinhallintaan ja amerikka-
laisten apujoukoksi, he ovat saaneet uudet
Nato-maat lähes kokonaan lopettamaan
omien joukkojen kehittämisen. Esim. 3.8
miljoonan ihmisen Liettualla on vain 8.500
sotilasta, joiden tehtävänä on ylläpitää pa-
taljoonan suuruinen kriisivalmius. Ei sellai-
sella joukolla puolusteta mitään maata.
- On tärkeää, että saamme EU:lle yh-
teisen puolustuksen, joka toimii tiiviissä
yhteistyössä Naton kanssa, vetää EU:n puo-
lustusta päätoimisesti organisoinut kenraa-
li Gustav Hägglund yhteen tavoitteensa.
Siihen tavoitteeseen sisältyy luonnollisena
osana Suomen Nato-jäsenyys.
Foreign Press Club kokoontuu kuukausit-
tain kuuntelemaan mielenkiintoisia alus-
tuksia eri elämänaloilta. Clubissa on jäse-
ninä lähinnä toimittajia ja diplomaatteja eri
puolilta maailmaa. Clubin puheenjohtajana
toimii professori Leo Vuosalo, jota lienee
kiittäminen siitä, että Karelia Klubi –lehteä
oli hyvin saatavilla lokakuunkin kokoontumi-
sessa. Karjalan palautus on klubin keskuste-
luissa ollut usein esillä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Poliisivoimat on keksitty jo ennen NATO:a ja poliisin liittäminen armeijaan on yleensä diktatuurien mentelmä: santarmisto.
Kenraali Hägglund on kiireesti ylennettävä Suomen ensimmäiseksi 5 leijonan kenraaliksi.
Siis loogisesti Kenraalieversti esim.(saks. Generaloberst).
-masson
”- Useimmat riskinhallintaryhmät ovat vah-
vasti riippuvia poliisivoimista, joiden kanssa
meidän tulee integroida puolustusjärjestel-
mät. Syy ei ole kylmä sota, jossa oli selvä
vihollinen ja uhka. Emme nyt tarvitse puo-
lustusta määritettyä vihollista varten, mutta
tarvitsemme sitä odottamattomien ja epä-
todennäköisten skenaarioiden mahdollista
tapahtumista varten.”
Nyky- yhteiskuntamme on huonosti suojattu vaikka se on äärimmäisen haavoittuvainen – suojaamiseen ei välttämättä ole parhaat ammatinsotilaistakaan kostuvat joukot ole parhaat mahdolliset suojaamaan erityisiä kohteita tai ne ovat juuri spesialisoituneet tehtäväänsä yllätysiskujen torjunnassa vaikka ei edes elettäsi mitään sodan uhkaa – hyökkääjä periaarteessa voisi tulla vaikka toiselta puolenmaailmaa – monia reittejä käyttäen kokontuen ja valmistautuen iskuun riittävältä etäisyydeltä, sopivassa paikassa jottei sitä havaita – käyttäen myös mahdollisesti erittäin houkuttelevaa ilmatietä, jos se mahdollista - isku tulee kuin salama kirkkaalta taivaalta ja poistuminen on yhtä nopeaa 5 mininutissa jo kaikki voi olla ohi pommit asennettu räjähtämään. Esimerkiksi
Tyypillisiä vartioitavia kohteita hyvin varusteluilla ja koulutetuilla poliisijoukoilla olisivat esim.
- parlamentti
- presidentin linna kultaranta
- keskeisiksi katsotut miniteriöt
- poliisiasemat, tärkeät esikunnat, merkittävät virastot
- Lentokentät ,
- valtinvierailut ympäristöineen
- muut - suurimmat lentokentät
- ydinvoimalat
- keskeiset valtakunnalliset tv ja radio asemat
- keskeiset satamat
- partiointi maantie ja rautatei solmukohtein välillä tapahtuva partiointi yhteistyössä liikkuvanpoliisi kanssa
- valtakuunalisesti merkittäväksi katsotut kriittiset tietoliikenne kohteet
- Nopeasti kykenevä olemaan pääkaupunkiseudun ydinkeskustasta syrjemälle ja kyetä taistelmaan ja viivyttämään asemissaan valmiissa betoniasemissaan (eivät välttämättä herätä ensi näkemän jälkeen edes suurempaa huomiota, kun on vähän muodonvuoksi silloiteltu ja pinnoitettu siten ettei poikkea muusta arkkitehtonisesti)
Jos islamteitse tapahtuvaan hyökkäykseen suhteellisen tyynenä aikaan ei varauduta esim. vihollisen valitessa otollisimman ajan kohdan aiheitten aivan sinänsä muualla muunlaista informaatiosotkua ja epäselvyyksiä puhuen esim. toisaalta aivan muusta harjoituksilta tai monen toista täysin harhaan johtavaa infoa suunnitellusti vähän termejä pyöristellen uutta käyttäen? tehden jotain yllättävää johon ei aivan selkeää vastausta ole ellei osata varautua. Öljyä valunut valtavat määrät Helsingin edustalle aivan sellaiset määrät että nopea apu on tärkein joo me tullaan pokkana jotkut vähän sitä valunutta öljyäkin toiset ilmateitse pureutuvat Helsingin keskustaan muutama sataa hyvienkoulutettua miestä siten vielä 2000 lisää edustuta, ministeriöt, presidentin eri kohteet, esikunnat poliisilaitokset Kun Vastaiskuun olisi kerättyvoimat se olisi perkeille silloin voisi rähjää päälle kauempaa oikea Offensiivikin liikekannallepano? Osaksi Helsingissä voisi saada huonon lähdön ajoituksen lisäksi, oikea sekamelska. Helsingin keskustassa ei rauhana ole käsityksenimukaan riittävästi sotilaista voima Kuunhakopanija ei riitä koko keskustaan ei edes kaksi jos se saadaan. Joka tapauksessa varusmiespohjainen porukka ei todennäköisesti vielä vähäisin voimin osaisi tehdä tehokasta vastarintaa, heitä vielä oltaisiin informoituna niin että hetkinen nyt? ei ole sota? mitä tämä on? Miksi ne noin tekee? Kaikki äimänkäkenä? Pienellä porukalla ei olisi etulyöntiaseman poikasetkaan – tilanne ei olisi sellainen kuin on opetettu ei edes sen tapainen tehty kakintavoi niin oudoksi sillähän on nyt hirveä öljy vuoto meidän pitää mennä sinne kuten on käsketty tai? Siten ne avaisivat tulen tai komentaisivat hyvistä asemista laskemaan aseet jotkut jo olisivat johtuneet ristituleen. Kaikki on perustunut siihen, että sotaa ennen on niin kuin diplomatiassa sähköä ja olan sodan vaarassa, mutta jos jollakin olisi mahdollisuus tämä perusolettamus ennalta arvattava vaaraa, sodan uhka epätodeksi, vähän sekaan uusia termejä ja yllättävältä suunnalta? Valmiutta ja henkistä valmiutta ei ehtisi muodostua riittävissä määrin. Ryhmä voisi olla jonkinlainen ei maan mandaatilla vaikka takana olisikin joku maa tai useampikin.