Tehtaankadulla Lokakuun vallankumouksen vuosipäivänä? Kalle Heiskanen kertoo Turun Sanomissa, että Ahti Karjalaisen päihtymys Neukkusuurlähetystössä päätettiin salata yleisöltä:
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:1:2008-03-16;4:140:0:0:0,104:139:526685,1:0:0:0:0:0:
Ahti Karjalainen oli vakavasti otettava presidenttiehdokas, jota Paavo Väyrynen ja SKDL ajoi silloin voimakkaasti Suomen presidentiksi.
Minäpä tiedän, koska olin paikalla. Presidenttiehdokas Ahti tuli Tehtaankadun juhlasaliin suuren seurueen saattelemana, joukossa oli puolet neukkuja. Ei mennyt tuntiakaan, kun Ahti oli jo siinä kunnossa, että hänet täytyi kantaa ulos. Paikalla oli myös Heiskasen jutussa kerrottu Ike, Tehtaankadun vakiovieras.
Osallistuiko hän Ahti Karjalaisen kantamiseen? Oliko hänellä ote vasemmassa hihassa vai oikeassa housunlahkeessa? Sitä en kerro, koska kysymys on yksityisasioista! Jotain kunnioitusta pitää olla yksityisasioitakin kohtaan! Myös tämän palstan kirjoittajilla!
http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:8:0:0:0;4:9:0:0:0;4:139:0:1:2008-03-16;4:140:0:0:0,104:139:526685,1:0:0:0:0:0:
Ahti Karjalainen oli vakavasti otettava presidenttiehdokas, jota Paavo Väyrynen ja SKDL ajoi silloin voimakkaasti Suomen presidentiksi.
Minäpä tiedän, koska olin paikalla. Presidenttiehdokas Ahti tuli Tehtaankadun juhlasaliin suuren seurueen saattelemana, joukossa oli puolet neukkuja. Ei mennyt tuntiakaan, kun Ahti oli jo siinä kunnossa, että hänet täytyi kantaa ulos. Paikalla oli myös Heiskasen jutussa kerrottu Ike, Tehtaankadun vakiovieras.
Osallistuiko hän Ahti Karjalaisen kantamiseen? Oliko hänellä ote vasemmassa hihassa vai oikeassa housunlahkeessa? Sitä en kerro, koska kysymys on yksityisasioista! Jotain kunnioitusta pitää olla yksityisasioitakin kohtaan! Myös tämän palstan kirjoittajilla!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Sen voin sanoa, että Ahti oli harvinaisen painava kannettava. paljon painavampi kuin Matti Kekkonen, mutta Matin kantaminen oli helpompaa Bulevardilta SNS:n kerhohuoneelta, kun siellä oli kunnollinen hissikin.
Ilkka Kaneva on kaikkien kaveri, lämmin ihminen, joka on helppo kuvitella kantamassa juopuneita kavereitaan.
Mutta Helsingin Sanomat ei tietenkään uutisoinut koko tapausta, koska siihen aikaan ei ollut tapana kirjoitella poliitikkojen humalatilasta. Toisaalta harva poliitikko 70-luvulla olikaan selvin päin. Varsinkaan silloin, kun oli ilmaista viinaa tarjolla. Yleensä oli.
Mielenkiintosta Turun Sanomien pakinassa oli tämä:
"Nyt puidaan Saarelan suhteita, Ruususen kyyneleitä, Vanhasen vaimoehdokkaita. Lukijat ovatkin epäilemättä tiettyyn rajaan valmiita tirkistelemään päättäjien intiimejä asioita.
Kolikon kääntöpuolella on kuitenkin vakava asia. Jos politiikan kuva piirtyy entistä kevyemmin kengin, niin kuka enää viitsii lähteä mukaan yhteisten asioiden hoitoon.
Harva hyvin koulutettu nuori harkitsee poliitikon elämänuraa. Elinkeinoelämä houkuttelee hyvillä palkoilla. Mutta vaikka korvauskin olisi kohtuullinen, niin kuka haluaa altistua kaikkialle tunkeutuvaan julkisuuteen."
Vanha sanonta kuuluu: "Ei ole väliä mitä kirjoitetaan, kunhan kirjoitetaan". Poliitikkojen tapauksessa kirjoittelu takaa lisäksi poliittisten kilpailijoiden vähäisyyden.
taustalla lööperiä:"pienillä palkoilla" ja " huono julkisuus". Missä tuollaisesta työstä maksetaan noin hyviä palkkoja muiden etujen ja monien kuukausien lomien lisäksi. Ei missään. Päätöksiä voi tehdä "mutu" tuntumalla. Samoja lakeja veivataan edes-takaisin (esim. alkoholivero). Julkisuuskuva muodostuu edustajan mukaan.