Tyytymättömyys ja korvauskäytäntö
Yksityisten vakuutusyhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen liike-elämän tavoitteiden mukaisesti. On johdonmukaista, että vakuutettujen ongelmat kulkevan liikeyrityksessä rinnan vahingon suuruuden kanssa. Maksavaa asiakasta palvellaan ja vaatimattomat vahingot voidaan korvata. Mikäli vakuutetun auto varastetaan, talo palaa tai hän vammautuu, muuttuu vakuutettu tällöin yhtiölle rasitteeksi. Lakisääteiset tapaturmavakuutukset ovat vakuutusyhtiöille varmaa tuloa, niiden kääntöpuolella on vahingon sattuessa suuret kustannusvaikutukset, kalliit lääkkeet, leikkaukset ja mahdollinen työkyvyttömyyden korvaaminen. Suuren kuluerän kohdalla korvausvastuuta väistellään viimeiseen asti. Vahinkoa ei korvata, ellei siihen ole suoranaista pakkoa ja pakko tulee ilman sanktiota vasta vuosien päästä oikeudessa. Vakuutusyhtiöille on kannattavaa riitauttaa selväkin vahinko, sillä maksuvelvollisuus tulee vasta viimeisen valitusasteen päätöksellä, mikäli asiakas sattuisi sinne saakka jaksamaan valituskierrettä.
Vammautunutta potilasta hoitaa henkilökohtaisesti yksi tai useampi lääkäri. Tällöin syntyy lukemattomia lausuntoja sekä sairaskertomuksia ja tämä kaikki on materiaalia seuraavaan portaaseen. Tapaturma- ja eläkepäätöksiä varten vakuutusyhtiö palkkaa itselleen ns. asiantuntijalääkärin ja lakimiehen, jotka lukevat usein iltatöinään potilasta hoitaneiden lääkäreiden tekemät asiakirjat ja sitten potilasta näkemättä, vain luetun ja lukuisten tulkinnan mahdollisuuksien kautta suosittelee vakuutusyhtiön linjan mukaista ratkaisua yhtiölle.
Eläkelaitokset voivat katsoa vammautuneiden henkilöiden olevan työkykyisiä, kun taas työvoimaviranomaiset toteavat heidät samaan aikaan työkyvyttömiksi. On tapauksia, joissa hylkäävän eläkepäätöksen saanut henkilö, jonka eläkelaitos on päätöksessään katsonut kykeneväksi entiseen työhönsä ja on työhön palattuaan työkyvyttömyyden takia irtisanottu. Työnantaja on täysin laillisesti voinut irtisanoa hänen työsopimuksensa sillä perusteella, ettei henkilö sairautensa vuoksi enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Yhteiskunnassamme on vakiintunut käytäntö, että paraskin saatavissa oleva ja potilaan vaatimuksia tukeva näyttö kumotaan vakuutusyhtiössä sekä erityistuomioistuimessa ilman, että edes tuomioistuin kykenisi näyttämään hylkäävän päätöksen oikeellisuutta toteen perusteluiden kautta. Tosiasialliset perustelut puuttuvat hylkäävistä päätöksistä usein kokonaan. Potilas ei saa tietää miksi hänen esittämänsä näyttö olisi ollut osittainkaan virheellinen, puutteellinen tai väärä. Oikeudelta jää toteennäyttämättä se asian ratkaisun kannalta olennainen seikka, mikä kumosi potilaan esittämän todistusaineiston. Perusteettomista hylkypäätöksistä hyötyy vain eläkeyhtiöt keräämällä itse voitot ja maksattamalla potilaan terveydenhoidon ja sosiaalihuollon laskut yhteiskunnalla. Tämän taloudellisesti merkittävän vastuunsiirron maksaa lopulta veronmaksajat. Perusteettomien hylkäyspäätösten aiheuttamana potilaalla ei ole enää kyse pelkästään taloudellisista menetyksistä, vaan usein koko elämäntilanteesta ja sen hallinnan täydellisestä menettämisestä.
Erityistuomioistuimessa (Vakuutusoikeus) on potilaalta salattu lakien vastaisella tavalla vastapuolena olevan vakuutusyhtiön toimittamaa asiakirja-aineistoa. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnistä Suomi on saanut langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ilman, että päätöskäytännön todellisuus olisi muuttunut.
Kokemus on osoittanut, että kansalaisten tekemät kantelut laillisuusvalvojille eivät johda toimenpiteisiin, mikäli ne kohdistuvat virkamiehiin tai vakuutusyhtiöihin. Luottamus järjestelmään on horjunut kansalaisten koettua omakohtaisesti hallintolainkäytön ja tuomioistuinten todellisen toiminnan. Poliittiset päättäjät alkavat olla vieraantuneita tavallisen kansalaisen elämästä. Valituksi tultua heitä ei enää kiinnosta vammautuneiden tai muiden heikompiosaisten todellinen elämä ja siihen johtaneet syyt. Valitettavan usein masennuksen, itsemurhan, avioeron tai taloudellisen katastrofin takaa löytyy kansalaisten todellista elämää ja yksilön oikeuksia tuntematon järjestelmä
Yksityisten vakuutusyhtiöiden tavoite on tuottaa voittoa omistajilleen liike-elämän tavoitteiden mukaisesti. On johdonmukaista, että vakuutettujen ongelmat kulkevan liikeyrityksessä rinnan vahingon suuruuden kanssa. Maksavaa asiakasta palvellaan ja vaatimattomat vahingot voidaan korvata. Mikäli vakuutetun auto varastetaan, talo palaa tai hän vammautuu, muuttuu vakuutettu tällöin yhtiölle rasitteeksi. Lakisääteiset tapaturmavakuutukset ovat vakuutusyhtiöille varmaa tuloa, niiden kääntöpuolella on vahingon sattuessa suuret kustannusvaikutukset, kalliit lääkkeet, leikkaukset ja mahdollinen työkyvyttömyyden korvaaminen. Suuren kuluerän kohdalla korvausvastuuta väistellään viimeiseen asti. Vahinkoa ei korvata, ellei siihen ole suoranaista pakkoa ja pakko tulee ilman sanktiota vasta vuosien päästä oikeudessa. Vakuutusyhtiöille on kannattavaa riitauttaa selväkin vahinko, sillä maksuvelvollisuus tulee vasta viimeisen valitusasteen päätöksellä, mikäli asiakas sattuisi sinne saakka jaksamaan valituskierrettä.
Vammautunutta potilasta hoitaa henkilökohtaisesti yksi tai useampi lääkäri. Tällöin syntyy lukemattomia lausuntoja sekä sairaskertomuksia ja tämä kaikki on materiaalia seuraavaan portaaseen. Tapaturma- ja eläkepäätöksiä varten vakuutusyhtiö palkkaa itselleen ns. asiantuntijalääkärin ja lakimiehen, jotka lukevat usein iltatöinään potilasta hoitaneiden lääkäreiden tekemät asiakirjat ja sitten potilasta näkemättä, vain luetun ja lukuisten tulkinnan mahdollisuuksien kautta suosittelee vakuutusyhtiön linjan mukaista ratkaisua yhtiölle.
Eläkelaitokset voivat katsoa vammautuneiden henkilöiden olevan työkykyisiä, kun taas työvoimaviranomaiset toteavat heidät samaan aikaan työkyvyttömiksi. On tapauksia, joissa hylkäävän eläkepäätöksen saanut henkilö, jonka eläkelaitos on päätöksessään katsonut kykeneväksi entiseen työhönsä ja on työhön palattuaan työkyvyttömyyden takia irtisanottu. Työnantaja on täysin laillisesti voinut irtisanoa hänen työsopimuksensa sillä perusteella, ettei henkilö sairautensa vuoksi enää kykene selviytymään työtehtävistään.
Yhteiskunnassamme on vakiintunut käytäntö, että paraskin saatavissa oleva ja potilaan vaatimuksia tukeva näyttö kumotaan vakuutusyhtiössä sekä erityistuomioistuimessa ilman, että edes tuomioistuin kykenisi näyttämään hylkäävän päätöksen oikeellisuutta toteen perusteluiden kautta. Tosiasialliset perustelut puuttuvat hylkäävistä päätöksistä usein kokonaan. Potilas ei saa tietää miksi hänen esittämänsä näyttö olisi ollut osittainkaan virheellinen, puutteellinen tai väärä. Oikeudelta jää toteennäyttämättä se asian ratkaisun kannalta olennainen seikka, mikä kumosi potilaan esittämän todistusaineiston. Perusteettomista hylkypäätöksistä hyötyy vain eläkeyhtiöt keräämällä itse voitot ja maksattamalla potilaan terveydenhoidon ja sosiaalihuollon laskut yhteiskunnalla. Tämän taloudellisesti merkittävän vastuunsiirron maksaa lopulta veronmaksajat. Perusteettomien hylkäyspäätösten aiheuttamana potilaalla ei ole enää kyse pelkästään taloudellisista menetyksistä, vaan usein koko elämäntilanteesta ja sen hallinnan täydellisestä menettämisestä.
Erityistuomioistuimessa (Vakuutusoikeus) on potilaalta salattu lakien vastaisella tavalla vastapuolena olevan vakuutusyhtiön toimittamaa asiakirja-aineistoa. Kuulemisvelvollisuuden laiminlyönnistä Suomi on saanut langettavan tuomion Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ilman, että päätöskäytännön todellisuus olisi muuttunut.
Kokemus on osoittanut, että kansalaisten tekemät kantelut laillisuusvalvojille eivät johda toimenpiteisiin, mikäli ne kohdistuvat virkamiehiin tai vakuutusyhtiöihin. Luottamus järjestelmään on horjunut kansalaisten koettua omakohtaisesti hallintolainkäytön ja tuomioistuinten todellisen toiminnan. Poliittiset päättäjät alkavat olla vieraantuneita tavallisen kansalaisen elämästä. Valituksi tultua heitä ei enää kiinnosta vammautuneiden tai muiden heikompiosaisten todellinen elämä ja siihen johtaneet syyt. Valitettavan usein masennuksen, itsemurhan, avioeron tai taloudellisen katastrofin takaa löytyy kansalaisten todellista elämää ja yksilön oikeuksia tuntematon järjestelmä
Vastaukset 3
Vanhimmat
Noissa pakollisissa tapaturmavakuutuksissa tms. saattaa kyllä olla näitä ongelmakohtia.
Tuosta saa muuten kehiteltyä ihan mielenkiintoisen skenarionkin. Työkyvytön kaveri irtisanotaan töistä siksi, että hän on pysyvästi kykenemätön työhönsä. Jos vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri on samalla sitä mieltä, että työkyky on jäljellä, irtisanominenhan pitää riitauttaa ja haastaa vakuutusyhtiön asiantuntijalääkäri omaksi asiantuntijatodistajaksi oikeuteen...
Lääkärin valta on yhden vakuutusyhtiön palveluksessa olevan lääkärin lausunto ,joka voi kumota kaikkien asiantuntijaerikoislääkäreiden lausunnon ,joka on potilaan kohdannut ja hoitanut. Vakuutusyhtiöitten palveluksessa on useita tällaisia tavallisia terveyskeskus lääkäreitä jotka vakuutusyhtiössä muutuu asiantuntialääkäreiksi.Vakuutusyhtiön lääkärin lausunto saataa jalattomalle taikoa jalat ja täysin liikuntakyvytön voi olla täysin työkykyinen tämän lääkärin lausunnolla.Näkemättä potilasta hän voi tehdä diaknoosin tuosta vaan.Tai saataa terveyskeskuksessa hoitaa tatä vammaista ja tehdä siitä C-tai E lausuntoja ,sitten muutuu vakuutusyhtiön asiantuntialääkäriksi voi potilaasta tehdä täysin työkykyisen.
allekirjoittaessaan mm. lait HE12/2006 ja HE47/2005
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?jari=123690