silmän kehitys

jotta se oliso voinut menettää näkökykynsä niin arvatenkin siitä on täytynyt olla jotain haittaa?

näin on kirjoitti:

jotta se oliso voinut menettää näkökykynsä niin arvatenkin siitä on täytynyt olla jotain haittaa?

vaan näkökyky muuttui tarpeettomaksi luolan pimeydessä. Se energia mikä ennen tarvittiin silmän toimintaan voidaan nyt suunnata toisiin tarkoituksiin... mihin en tiedä.

Jösses kirjoitti:

vaan näkökyky muuttui tarpeettomaksi luolan pimeydessä. Se energia mikä ennen tarvittiin silmän toimintaan voidaan nyt suunnata toisiin tarkoituksiin... mihin en tiedä.

"vaan näkökyky muuttui tarpeettomaksi luolan pimeydessä"

Edelleen, täytyihän näkökyvyllä olla jotain merkitystä yksilön selviytymisen kannalta sillä muuten se ei olisi kadonnut. Miten ihmeessä se voisi kadota "jos sitä ei käytetä"? Ei, vaan sillä on täytynyt olla selvää konkreettista vaikutusta.

Ne kalat joilla oli huonompi näkökyky siis selviytyivät paremmin, ehkäpä voidaan ajatella että näkeminen saattoi olla hämäävää pimeässä? Tai juuri niin että jos kalalla oli huonompi näkökyky saattoi se yrittää käyttää muita keinoja selviytymiseen jolloinka se jokin keino tuli vallitsevaksi aistiksi näön edelle.

Onhan totta että jotkut sokeat esimerkiksi kuulevat tai haistavat tavallista paremmin, tietenkin kala on erijuttu mutta samaa logiikkaa kaiketi tässäkin voidaan käyttää.

näin on kirjoitti:

"vaan näkökyky muuttui tarpeettomaksi luolan pimeydessä"

Edelleen, täytyihän näkökyvyllä olla jotain merkitystä yksilön selviytymisen kannalta sillä muuten se ei olisi kadonnut. Miten ihmeessä se voisi kadota "jos sitä ei käytetä"? Ei, vaan sillä on täytynyt olla selvää konkreettista vaikutusta.

Ne kalat joilla oli huonompi näkökyky siis selviytyivät paremmin, ehkäpä voidaan ajatella että näkeminen saattoi olla hämäävää pimeässä? Tai juuri niin että jos kalalla oli huonompi näkökyky saattoi se yrittää käyttää muita keinoja selviytymiseen jolloinka se jokin keino tuli vallitsevaksi aistiksi näön edelle.

Onhan totta että jotkut sokeat esimerkiksi kuulevat tai haistavat tavallista paremmin, tietenkin kala on erijuttu mutta samaa logiikkaa kaiketi tässäkin voidaan käyttää.

Lue lisää

Kyseessä on eräs pyrstösammakkolaji, olmi (Proteus anguinus). Olmit elävät pääasiassa Balkanin alueen maanalaisissa joissa ja järvissä ja ovat erinomainen esimerkki käynnissä olevasta lajiutumisesta. Vain muutamia tuhansia vuosia sitten olmit elivät vielä maan pinnalla valossa, jolloin näkökyky tietenkin oli hyödyllinen. Luolissa on kuitenkin pimeää, ja olmien silmäluomet kasvoivat sukupolvien mittaan kiinni ja niiden takana oleva silmä on alkanut surkastua. Myös olmien ennen suojavärinä toiminut muiden sammakkojen kaltainen ruskeahko väritys on muuttunut ja olmit ovat väriltään vaaleita, lähes valkoisia (iholla ei ole enää pigmenttiä).

Yksi evoluution periaatteista on resurssien optimointi. Tarpeettomaksi muuttuneet ominaisuudet ja elimet joko sopeutuvat muihin tarkoituksiin tai surkastuvat ja katoavat ajan mittaan. Ihmisellä esim. umpisuoli on esimerkki tällaisesta kehityksestä. Olmeille näkökyky muuttui hyödyttömäksi. Silmä on kuitenkin monimutkainen elin ja lisäksi haavoittuva. Lajille alkoi olla enemmän etua kiinni kasvaneista silmäluomista kun avoimista, vahingoittumiselle alttiista silmistä. Niinpä sellaiset lajin yksilöt, joilla silmä oli paremmin suojassa pärjäsivät silmät avoinna kulkevia paremmin.

Sinänsä on selvää, että tarpeettoman aistin poistumisesta on yleisestikin etua. Aivot kykenevät paremmin prosessoimaan tarpeellisten aistielinten ärsykkeitä, ts. muut aistit paranevat. Tämä on havaittu hyvin esim. sokeilla, joiden kuulo-, tunto- ym. aistit ovat paljon parempia kun näkevillä, vaikkei aistielimissä ole mitään fysiologista eroa.

Olmi on esimerkki myös siitä, ettei evolutiolla suinkaan ole mitään ehdotonta suuntaa kohti monimutkaisuutta. Monimutkaisuus yleensä parantaa sopeutumiskykyä (ihminen on maailman sopeutumiskykyisin eläin ja ihmisaivot ovat monimutkaisin tunnettu elin) mutta mikäli yksinkertaistuminen hyödyttää lajia, silloin rakenteet yksinkertaistuvat, kuten olmin katoavat silmät.

Olmi kirjoitti:

Kyseessä on eräs pyrstösammakkolaji, olmi (Proteus anguinus). Olmit elävät pääasiassa Balkanin alueen maanalaisissa joissa ja järvissä ja ovat erinomainen esimerkki käynnissä olevasta lajiutumisesta. Vain muutamia tuhansia vuosia sitten olmit elivät vielä maan pinnalla valossa, jolloin näkökyky tietenkin oli hyödyllinen. Luolissa on kuitenkin pimeää, ja olmien silmäluomet kasvoivat sukupolvien mittaan kiinni ja niiden takana oleva silmä on alkanut surkastua. Myös olmien ennen suojavärinä toiminut muiden sammakkojen kaltainen ruskeahko väritys on muuttunut ja olmit ovat väriltään vaaleita, lähes valkoisia (iholla ei ole enää pigmenttiä).

Yksi evoluution periaatteista on resurssien optimointi. Tarpeettomaksi muuttuneet ominaisuudet ja elimet joko sopeutuvat muihin tarkoituksiin tai surkastuvat ja katoavat ajan mittaan. Ihmisellä esim. umpisuoli on esimerkki tällaisesta kehityksestä. Olmeille näkökyky muuttui hyödyttömäksi. Silmä on kuitenkin monimutkainen elin ja lisäksi haavoittuva. Lajille alkoi olla enemmän etua kiinni kasvaneista silmäluomista kun avoimista, vahingoittumiselle alttiista silmistä. Niinpä sellaiset lajin yksilöt, joilla silmä oli paremmin suojassa pärjäsivät silmät avoinna kulkevia paremmin.

Sinänsä on selvää, että tarpeettoman aistin poistumisesta on yleisestikin etua. Aivot kykenevät paremmin prosessoimaan tarpeellisten aistielinten ärsykkeitä, ts. muut aistit paranevat. Tämä on havaittu hyvin esim. sokeilla, joiden kuulo-, tunto- ym. aistit ovat paljon parempia kun näkevillä, vaikkei aistielimissä ole mitään fysiologista eroa.

Olmi on esimerkki myös siitä, ettei evolutiolla suinkaan ole mitään ehdotonta suuntaa kohti monimutkaisuutta. Monimutkaisuus yleensä parantaa sopeutumiskykyä (ihminen on maailman sopeutumiskykyisin eläin ja ihmisaivot ovat monimutkaisin tunnettu elin) mutta mikäli yksinkertaistuminen hyödyttää lajia, silloin rakenteet yksinkertaistuvat, kuten olmin katoavat silmät.

Lue lisää

Muistaakseni myös Amazonin alueella elää vastaavanlaisia eläimiä.muistan jonkun dokumentin tellusta missä jahtasivat Anacondia... Mutta kuitenkin hyvä että jaksoit tyhjentävämmin! ;)

Jösses kirjoitti:

Muistaakseni myös Amazonin alueella elää vastaavanlaisia eläimiä.muistan jonkun dokumentin tellusta missä jahtasivat Anacondia... Mutta kuitenkin hyvä että jaksoit tyhjentävämmin! ;)

Lue lisää

Onko tietoa onko näillä sokeilla maanalaisilla eläimillä kysymys evoluutiosta (syntyvät sokeina, eivät missään vaiheessa/olosuhteissa kehitä näkevää silmää) vai yksilönmuuntelusta (syntyvät "näkevinä", silmä ei kehity valoärsytyksen puuttuessa.).
Onko tutkittu?

SoF kirjoitti:

Onko tietoa onko näillä sokeilla maanalaisilla eläimillä kysymys evoluutiosta (syntyvät sokeina, eivät missään vaiheessa/olosuhteissa kehitä näkevää silmää) vai yksilönmuuntelusta (syntyvät "näkevinä", silmä ei kehity valoärsytyksen puuttuessa.).
Onko tutkittu?

Lue lisää

Kiinni kasvaneet luomet ja toimintakyvytön silmä ovat olmille geeneistä juontuvia lajityypilisiä, ts. juuri niitä ominaisuuksia, joilla olmit erotetaan muista pyrstösammakoista. Syntyvätkään olmit eivät selviäisi päivääkään valossa, sillä paitsi että ne eivät itse näe, ne on valossa helppo värinsä vuoksi nähdä.

näin on kirjoitti:

"vaan näkökyky muuttui tarpeettomaksi luolan pimeydessä"

Edelleen, täytyihän näkökyvyllä olla jotain merkitystä yksilön selviytymisen kannalta sillä muuten se ei olisi kadonnut. Miten ihmeessä se voisi kadota "jos sitä ei käytetä"? Ei, vaan sillä on täytynyt olla selvää konkreettista vaikutusta.

Ne kalat joilla oli huonompi näkökyky siis selviytyivät paremmin, ehkäpä voidaan ajatella että näkeminen saattoi olla hämäävää pimeässä? Tai juuri niin että jos kalalla oli huonompi näkökyky saattoi se yrittää käyttää muita keinoja selviytymiseen jolloinka se jokin keino tuli vallitsevaksi aistiksi näön edelle.

Onhan totta että jotkut sokeat esimerkiksi kuulevat tai haistavat tavallista paremmin, tietenkin kala on erijuttu mutta samaa logiikkaa kaiketi tässäkin voidaan käyttää.

Lue lisää

"Edelleen, täytyihän näkökyvyllä olla jotain merkitystä yksilön selviytymisen kannalta sillä muuten se ei olisi kadonnut."

No eipä ihan noin. Kuten tälläkin palstalla on moneen kertaan todettu, mutaatiot ovat useimmiten haitallisia. Niinpä silmän ominaisuuksiin vaikuttavat mutaatiot ylivoimaisesti useimmiten huonontavat silmää ja jos huonolla pärjää yhtä hyvin kuin hyvällä, silmä ennen pitkää häviää tai muuttuu ties miksi. Toimivana silmänä se pysyy vain, jos sitä tarvitaan ja evoluutio karsii huonot mutaatiot pois.

"MIKSI ON NIIN VAIKEAA OTTAA ASIASTA SELVÄ NETISTÄ/KIRJOISTA?"

Ehkä saatananpelko estää muiden kuin kreationististen kirjoitusten lukemisen?