J.S.Bach

..-Säveltäjänerosta mainitessasi TV;n dokumenttiohjelma, jossa nuori tyttö, sai töitä viulunsoittajana. Hän soitteli Työmaallaan Tätäkin säveltäjäneroa, Milloin työnjohdolle iltaisin, milloin taas työmaanportilla,
Siellä oli työmaan pomolla vaimo nimeltä Helka; soittajat sanoivat häntä tuttavallisesti -Helkatädiksi; hän oli myöskin taiteellinen , harrasti koruompeleita, ompeli iltaisin lampunvarjostimia ja hienoja naisten sormikkaita.
..Sitten työ loppui, ja tuli uudet työnjohtajat,
Jotka ensitöikseen Tarkistivat Helkatädin ompeleet, ja säveltäjäneron kuunnellut musiikit;
Ja ajatelkaas, mitä kulttuuri- ja nerovihamielisyyttä, ja koruommel-harrastuksen vähättelyä; Veivät pomon ja Helka-tädin lavalle, ja hirttivät siinä julkisesti;
Vieläpä menivät arkentiinaan, ja hakivat sieltä homman -alemman pääpomon, ja hirttivät hänetkin, hänkin oli kuunnellut joskus käydessään viulutytön Kirjaimellisesti Taivaallista musiikkia.
Ps, Se viulutyttö kuoli vasta viime vuonna:

Johann Sebastian Bach (1685-1750)

Bach syntyi Eisenachissa, Saksassa 21.3.1685. Bach työskenteli vuodesta 1700 lyhyitä aikoja mm. kuoropoikana Lyneburgissa, viulistina Weimarissa, urkujenrakennustyön asiantuntijana sekä urkurina Arnstadtissa ja Myhlhausenissa. 1708 Bach siirtyi Weimarin herttuan Wilhelm Ernstin palvelukseen, ensin hoviurkuriksi ja kamarimuusikoksi sekä vuodesta 1714 konserttimestariksi. Vuosina 1714-23 Bach oli kapellimestarina Köthenissä ruhtinas Leopoldin hovissa. 1723 Bach siirtyi arvostettuun virkaan Leipzigin Tuomaskirkon ja -koulun kanttoriksi. Siinä tehtävässä hän toimi loppuelämänsä. Elämänsä lopulla Bach tuli sokeaksi ja kuoli Leipzigissa halvaantuneena 1750.

Bach loi valtavan musiikkikirjallisuuden, joka oli vertaansa vailla sekä laajuutensa että taiteellisten ansioidensa puolesta. Bach sävelsi oopperaa lukuunottamatta kaikkia barokin sävellysmuotoja. Hän sävelsi mm. viisi messua, muutamia satoja kirkkokantaatteja (joista on säilynyt n. 200), 184 koraalia, 75 hengellistä laulua ja aarioita, lukuisia sonaatteja, sarjoja, konserttoja ja urkusävellyksiä. Bachin tyyli säveltää oli polyfoninen eli moniääninen. Bachin tunnetuimmat passiot ovat Johannespassio (n. 1723) ja Matteus-passio (1729). On sanottu, ettei kukaan Bachin edeltäjistä ole osannut yhtä tehokkaasti yhdistää Raamatun ylevään sanontaan yhtä ylhäistä sävelkieltä kuin Bach passioissaan.

Bachin musiikki on mukaansatempaisevaa, selkeästi muotoiltua, persoonallista ja yksilöllistä, ja täynnä käänteitä. Bachin musiikillisesta persoonallisuudesta ovat antaneet leimansa ennen muuta se, että hänellä suurimpana osana luomiskauttaan oli KIRKON piiriin liittyviä sävellystehtäviä ja että määrällisesti suurin osa hänen musiikistaan on luotu evankelista jumalanpalvelusta varten. Bachin virkasuhteista ja epäilemättä syvällisestä uskonnollisuudesta huolimatta on tuskin perusteltua pitää kirkkoa hänen musiikillisen ajattelunsa tärkeimpänä kehittäjänä.

Lähde: http://www.suol.fi/raamattunet/krismusi.html

Syneus(m) kirjoitti:

Johann Sebastian Bach (1685-1750)

Bach syntyi Eisenachissa, Saksassa 21.3.1685. Bach työskenteli vuodesta 1700 lyhyitä aikoja mm. kuoropoikana Lyneburgissa, viulistina Weimarissa, urkujenrakennustyön asiantuntijana sekä urkurina Arnstadtissa ja Myhlhausenissa. 1708 Bach siirtyi Weimarin herttuan Wilhelm Ernstin palvelukseen, ensin hoviurkuriksi ja kamarimuusikoksi sekä vuodesta 1714 konserttimestariksi. Vuosina 1714-23 Bach oli kapellimestarina Köthenissä ruhtinas Leopoldin hovissa. 1723 Bach siirtyi arvostettuun virkaan Leipzigin Tuomaskirkon ja -koulun kanttoriksi. Siinä tehtävässä hän toimi loppuelämänsä. Elämänsä lopulla Bach tuli sokeaksi ja kuoli Leipzigissa halvaantuneena 1750.

Bach loi valtavan musiikkikirjallisuuden, joka oli vertaansa vailla sekä laajuutensa että taiteellisten ansioidensa puolesta. Bach sävelsi oopperaa lukuunottamatta kaikkia barokin sävellysmuotoja. Hän sävelsi mm. viisi messua, muutamia satoja kirkkokantaatteja (joista on säilynyt n. 200), 184 koraalia, 75 hengellistä laulua ja aarioita, lukuisia sonaatteja, sarjoja, konserttoja ja urkusävellyksiä. Bachin tyyli säveltää oli polyfoninen eli moniääninen. Bachin tunnetuimmat passiot ovat Johannespassio (n. 1723) ja Matteus-passio (1729). On sanottu, ettei kukaan Bachin edeltäjistä ole osannut yhtä tehokkaasti yhdistää Raamatun ylevään sanontaan yhtä ylhäistä sävelkieltä kuin Bach passioissaan.

Bachin musiikki on mukaansatempaisevaa, selkeästi muotoiltua, persoonallista ja yksilöllistä, ja täynnä käänteitä. Bachin musiikillisesta persoonallisuudesta ovat antaneet leimansa ennen muuta se, että hänellä suurimpana osana luomiskauttaan oli KIRKON piiriin liittyviä sävellystehtäviä ja että määrällisesti suurin osa hänen musiikistaan on luotu evankelista jumalanpalvelusta varten. Bachin virkasuhteista ja epäilemättä syvällisestä uskonnollisuudesta huolimatta on tuskin perusteltua pitää kirkkoa hänen musiikillisen ajattelunsa tärkeimpänä kehittäjänä.

Lähde: http://www.suol.fi/raamattunet/krismusi.html

..historiasta , ja siitä perinteestä, josta se nousi, niin ;
Muhi. siba.fi/muhi/ bin/wiew/Articles/Kirkko_ keskiaika"?s-28k
Linkki Erkki Tuppurainen ; mm,; kertoo kirkkolaulun historian;
Se perustui Kreikkalaisen Pythagoraan ,(382- 496-)
tietoteoriaan, ja Platonin , ja -Kirkkoisä Clemens aleksandrialaisen " Sfäärien harmonia, "kehitelmään.
-Kirkkoisä Augustinus , 350-430 j.aa; otti sen käyttöön rakennettavan Uskonnollisen kirkkovaltion viralliseksi opiksi,
Kirkkolaulu -Kyrie eleison, esim, on selkeästi "lainattu pakanaopeista,
Mikäs siinä, tapansa kullakin, mutta nykyajan -tekstiviestit kumpuavat tästä perinteestä.
Eivät Alkuseurakunnasta.

Lisäksi kirjoitti:

..historiasta , ja siitä perinteestä, josta se nousi, niin ;
Muhi. siba.fi/muhi/ bin/wiew/Articles/Kirkko_ keskiaika"?s-28k
Linkki Erkki Tuppurainen ; mm,; kertoo kirkkolaulun historian;
Se perustui Kreikkalaisen Pythagoraan ,(382- 496-)
tietoteoriaan, ja Platonin , ja -Kirkkoisä Clemens aleksandrialaisen " Sfäärien harmonia, "kehitelmään.
-Kirkkoisä Augustinus , 350-430 j.aa; otti sen käyttöön rakennettavan Uskonnollisen kirkkovaltion viralliseksi opiksi,
Kirkkolaulu -Kyrie eleison, esim, on selkeästi "lainattu pakanaopeista,
Mikäs siinä, tapansa kullakin, mutta nykyajan -tekstiviestit kumpuavat tästä perinteestä.
Eivät Alkuseurakunnasta.

-:Onko :;´tämä %uruttaja= Bach yhtään-_ sukua Purt; Bacharach'ille, joka_? on ameriikkalaisjenkki`^; Usan:+ Yhdysvalloista:_;-

koo.koo kirjoitti:

-:Onko :;´tämä %uruttaja= Bach yhtään-_ sukua Purt; Bacharach'ille, joka_? on ameriikkalaisjenkki`^; Usan:+ Yhdysvalloista:_;-

,-..Mutta tämän aiemmin mainitun Helkatädin Päällikkö Rudolf Höss oli Bachin, Wagnerin, Ja muiden , saksalaisten hengenjättiläisten ja A. H;n suurkuluttaja;
.Enempi sattoivat kuulua , nämä nerouden jättiläiset,(Gigantes,) Illinoislaisen Robert Wadlowin , kaikkien aikojen pisin ihminen, 22-vuotiaana 272 cm, Tapausluokkaan. Hänen aivonsa olivat niin kaukana jaloista, ettei hän tuntenut kipua jaloissaan ;
Se saattoi olla syynä näillä suurmiehilläkin; eivät tajunneet, Kelle sävelsivät.

Lisäksi kirjoitti:

..historiasta , ja siitä perinteestä, josta se nousi, niin ;
Muhi. siba.fi/muhi/ bin/wiew/Articles/Kirkko_ keskiaika"?s-28k
Linkki Erkki Tuppurainen ; mm,; kertoo kirkkolaulun historian;
Se perustui Kreikkalaisen Pythagoraan ,(382- 496-)
tietoteoriaan, ja Platonin , ja -Kirkkoisä Clemens aleksandrialaisen " Sfäärien harmonia, "kehitelmään.
-Kirkkoisä Augustinus , 350-430 j.aa; otti sen käyttöön rakennettavan Uskonnollisen kirkkovaltion viralliseksi opiksi,
Kirkkolaulu -Kyrie eleison, esim, on selkeästi "lainattu pakanaopeista,
Mikäs siinä, tapansa kullakin, mutta nykyajan -tekstiviestit kumpuavat tästä perinteestä.
Eivät Alkuseurakunnasta.

on se, että avaaja vetosi Bachin nimeen sillä perusteella, että hän olisi käyttänyt nimeä "Jehova". Elikkä avaaja väittää epäsuorasti Bachin olleen jonkinlainen "jehovalainen", mikä ei pidä paikkaansa. Jehovalaisuus on uuslahko(käytän mieluummin muotoa kultti).

Lisäksi kirjoitti:

..historiasta , ja siitä perinteestä, josta se nousi, niin ;
Muhi. siba.fi/muhi/ bin/wiew/Articles/Kirkko_ keskiaika"?s-28k
Linkki Erkki Tuppurainen ; mm,; kertoo kirkkolaulun historian;
Se perustui Kreikkalaisen Pythagoraan ,(382- 496-)
tietoteoriaan, ja Platonin , ja -Kirkkoisä Clemens aleksandrialaisen " Sfäärien harmonia, "kehitelmään.
-Kirkkoisä Augustinus , 350-430 j.aa; otti sen käyttöön rakennettavan Uskonnollisen kirkkovaltion viralliseksi opiksi,
Kirkkolaulu -Kyrie eleison, esim, on selkeästi "lainattu pakanaopeista,
Mikäs siinä, tapansa kullakin, mutta nykyajan -tekstiviestit kumpuavat tästä perinteestä.
Eivät Alkuseurakunnasta.

Jos avaajan tarkoitus oli se:, että koska Bach "käytti" nimeä "Jehova", niin se olisi jokin todiste siitä, että jehovalaisuus on totuus. Tähänkin sama toteamus: ei pidä paikkaansa.