Mikä on noiden kolmen puljun keskinäinen suhde? Julkisuudessa kaikki ovat naispappeuden vastustajia, mutta kai noilla vielä keskenäänkin joku ero on?
SLEY, Luther-säätiö ja Paavalin synodi?
Jori Mäntysalo
102897
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
SLEY on luterilaisen kirkon vanha herätysliike, evankelisuus, jonka erityispiirteitä voit lukea lähimmästä tietosanakirjasta tai vaikka Wikipediasta. Sleyhyn kuuluu ja sen toiminnassa on mukana myös naispappeuden hyväksyviä ihmisiä. Sley ei ole naispappeudenvastustusjärjestö.
Luther-säätiön ja Paavalin synodin eroista en osaa sanoa. Luther-säätiö kai on enemmän jumalanpalvelusyhteisö, joka järjestää vanhauskoisille messuja, ja Paavalin synodi on ennemminkin teologinen yhteenliittymä. Mutta tämä ei todellakaan ole varma tieto!
,,siis naispappeuden vastustus!
Evankelisuus (keskusjärjestö SLEY) on yksi Suomen ev.lut. kirkon sisällä toimivasta viidestä suuresta perinteisestä herätysliikkeestä (muut neljä: rukoilevaisuus, herännäisyys, lestadiolaisuus, viidesläisyys). SLEY on myös yksi ev. lut. kirkon virallisista lähetysjärjestöistä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Luterilainen_Evankeliumiyhdistys
Luther-säätiö on herätysliikkeistä riippumaton säätiö, jonka työnäkynä on rakentaa Suomen ev.lut. kirkon sisälle "jumalanpalvelusyhteisöjä, joissa voi saada evankeliumin hoitoa sanan saarnassa ja ehtoollisen sakramentissa sekä kokea Jumalan lasten perheyhteyttä". Säätiö tunnetaan voimakkaasta kirkon maallistumisen kritiikistä. Se järjestää jumalanpalveluksia 15 paikkakunnalla:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luther-säätiö
- Luther-säätiö myös julkaisee vihkosia, jotka käsittelevät uskon ydinkysymyksiä. Niitä voi tilata ilmaiseksi täältä: http://www.luthersaatio.com/julkaisut.php
Paavalin synodi on ev.lut. kirkossa perinteistä raamatuntulkintaa sekä tunnustusta peräänkuuluttava järjestö. Oppia määritellään Raamatun ja tunnustuskirjojen kautta. Tarkastelee asioita lähinnä teologisesti, ja mukana on kai pääasiassa pappeja ja teologeja: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavalin_synodi
http://www.paavalinsynodi.net/
Naispappeutta ei ole hyväksynyt myöskään esim. Kansanlähetys, joka kuuluu perinteisistä herätysliikkeistä viidesläisyyteen. Se on yksi ev.lut. kirkon lähetysjärjestöissä. Samoin lestadiolaisuudessa ei tunnusteta naispappeutta, mutta he toimivat naispappien kanssa yhteistyössä ev.lut.kirkon tilaisuuksissa.
Rakentaa jumalanpalvelusyhteisöjä... ääh, mennäänpä takaisinpäin.
Kuka tahansa saa tietysti pitää jumalanpalveluksen ja saarnata vapaasti mistä tahtoo, se ei ole rikos sinänsä. Mutta evlut kirkon pappia kai sitoo evlut kirkon säännöt.
Ensinnäkin pappeutta on kai kahta lajia. Ensiksi papiksi kerran vihitty on jatkossakin pappi, vaikka jäisi eläkkeelle tai siirtyisi muihin töihin. Pappi voi vaikkapa kastaa lapsen. Sitten on virassa toimivia pappeja. Vähän samaan tapaanhan on lääkärin oikeudet ja sitten mahdollisesti lääkärin työ tai virka.
Onko jokaisella rivipapilla oikeus järjestää ylimääräinen jumalanpalvelus vapaa-aikanaan? Ellei, niin kuka luvan antaa? Voiko luvattomasta jumalanpalveluksesta lähteä 1) papin virka tai peräti 2) oikeus toimia pappina?
Ja miten tämä sitten suhtautuu noihin "jumalanpalvelusyhteisöihin"?
Herätysliikkeistä lestadiolaisuuden linja naispappeskysymyksessä ei ole noin yksiselitteinen. Suurin haara eli n 100 000 kannattajan vanhoillislestadiolaisuus on tuolla linjalla, mutta pienemmät suunnat ovat toista mieltä. Uusheräys tekee yhteistyötä naispappien kanssa ja hyväksyy naispapit. Toisena ääripäänä esikoiset eivät suostu menemään toimituksiin (Jumalanpalvelukset, ristiäiset, hautajaiset ym.), jos niitä suorittaa naispappi. Tietääkseni esikoisuuden ruotsalainen sisarjärjestö on jo eronnut kirkosta tai ainakin hyvin lähellä eroamista tiukasta tulkinnasta aiheutuneiden ongelmien vuoksi.
Kiitos tarkennuksesta! Mielenkiintoinen tieto tuo - en tiennyt uusheräyksen ja esikoisten linjauksista.
Hm, miten se aina unohtuukin, että lestadiolaisuudessa on monta eri tavoin linjaavaa ryhmää :/
"Onko jokaisella rivipapilla oikeus järjestää ylimääräinen jumalanpalvelus vapaa-aikanaan? Ellei, niin kuka luvan antaa? Voiko luvattomasta jumalanpalveluksesta lähteä 1) papin virka tai peräti 2) oikeus toimia pappina?"
Kirkkolaki ja -järjestys säätelevät suhteellisen tarkasti ehtoollisen viettämistä. Ehtoollistilaisuuksien tulee (tai tulisi) esim. olla avoimia kaikille, ja niitä voidaan pääsääntöisesti järjestää vain kirkoiksi vihityissä tiloissa. Mikäli pappi rikkoo näitä säännöksiä, häntä voidaan rangaista esim. huomautuksella.
Muita jumalanpalveluksia voi käsittääkseni järjestää suhteellisen vapaasti. Niiden kohdalla kysymys on tietysti ennen muuta tilaisuuden sisällöstä. Pappia voidaan rangaista, jos hän näissä yksityisjumalanpalveluksissaan opettaa kirkon käsityksen vastaisesti.
"Ja miten tämä sitten suhtautuu noihin "jumalanpalvelusyhteisöihin"?"
Jumalanpalvelusyhteisöissä ei sinällään ole mitään ongelmallista. Esimerkiksi Tuomas-messun ympärille on syntynyt oma yhteisönsä, joka toimii aivan ongelmitta sekä paikallisseurakuntien että kirkon kanssa.
Tässäkin kysymys on enemmän jumalanpalvelusyhteisön sisällöstä. Luther-säätiö järjestää omia jumalanpalveluksia, koska heidän mielestään kirkon järjestämät jumalanpalvelukset ovat epäraamatullisia (koska niissä palvelee myös naispappeja). Yhteisön, joka on syntynyt nimenomaan "raamatulliseksi" vastineeksi kirkon jumalanpalvelukselle, on lähtökohdallisesti hankala toimia kirkon kanssa tai kirkon toimia yhdessä sen kanssa.
"- - voidaan pääsääntöisesti järjestää vain kirkoiksi vihityissä tiloissa." -> tuohan tarkoittaa, että de facto ehtoollisjumalanpalveluksiin pitää olla kirkkoherran tai ehkä jonkun kiinteistöpäällikön tms. lupa. Rivipappi ei kai päätä kirkon käyttövuoroista, eikä kirkkoja (kai?) varata kuten yliopiston ryhmähuoneita laittamalla nimi listaan.
Herätysliikkeistä kaikkein riitaisin ja toraisin on lestadiolaisuus. Se on hajaantunut lähes 20 kertaa aina jonkin pikkuriidan tai oppikysymyksen takia. Rajuimpia riitoja oli ns. pappiseriseuran synnyn aikana ja sitten ns. hoitokokousten aikana. En osaa selittää tarkemmin, mutta lukekaa täältä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Haku?search=lestadiolaisuuden hajaannukset&go=>
http://lestadiolaisuus.info/suuntaukset/jtalonen_hajaannukset.php
Kirkkolain mukaan kirkon käytöstä päättää "kirkkoherra yhdessä kirkkoneuvoston (tai seurakuntayhtymiin kuuluvissa seurakunnissa seurakuntaneuvoston kanssa". Normaalit jumalanpalvelukset ovat tietysti ongelmattomia - nehän itse asiassa määritellään kirkkojärjestyksessä -, mutta erityisjumalanpalveluksia ei noin vain järjestetä ilman kirkkoherran lupaa.
Ajankohtaiseksi tämä kysymys on tullut esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen sateenkaarimessujen kohdalla. On seurakuntia, joissa kirkkoherra on kieltänyt niiden pitämisen, ja sellaisiakin, jossa seurakuntaneuvosto on kieltänyt ne, vaikka kirkkoherra olisi ollut suostuvainen.