Meillä on synnynnäisesti

Mitäs se raamattu tästä opettaa?

2. Samuelin kirja 5:8
Sinä päivänä hän sanoi: "Te, jotka tahdotte kukistaa jebusilaiset, pistäkää hengiltä nuo sokeat ja rammat, joita Daavid ei voi sietää." Tämän vuoksi sanotaan: "Sokeat ja rammat eivät pääse sisälle pyhäkköön."

Kuulostaa aika julmalta ainakin minun mielestäni.. mutta onhan Jumalan tahto suurempi ja oikeudenmukainen!

mitä vammoja tahansa, ei Hän ole rajoitettu millään tavalla.
* Jos omistat Jeesuksen uskoa, niin Jeesukselle ei ole mikään sairaus voittamaton, Raamattu todistaa, että Hän paransi kaikkinaista raihnautta. Ja Hän sama tänäänkin, usko ainoastaan.
* Mutta parantaako Hän? Se on sitten eriasia, emme voi vaatia Häneltä mitään, jos Hän parhaaksi näkee, niin Hän VOI kyllä parantaa, olkoon vaiva mikä tahansa!

Johannes 9


1 Ja ohi kulkiessaan hän näki miehen, joka syntymästään saakka oli ollut sokea.
2 Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä sanoen: "Rabbi, kuka teki syntiä, tämäkö vai hänen vanhempansa, että hänen piti sokeana syntymän?"
3 Jeesus vastasi: "Ei tämä tehnyt syntiä eivätkä hänen vanhempansa, vaan Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki.
4 Niin kauan kuin päivä on, tulee meidän tehdä hänen tekojansa, joka on minut lähettänyt; tulee yö, jolloin ei kukaan voi työtä tehdä.
5 Niin kauan kuin minä maailmassa olen, olen minä maailman valkeus."
6 Tämän sanottuaan hän sylki maahan ja teki syljestä tahtaan ja siveli tahtaan hänen silmilleen
7 ja sanoi hänelle: "Mene ja peseydy Siiloan lammikossa" -se on käännettynä: lähetetty. -Niin hän meni ja peseytyi ja palasi näkevänä.
8 Silloin naapurit ja ne, jotka ennen olivat nähneet hänet kerjääjänä, sanoivat: "Eikö tämä ole se, joka istui ja kerjäsi?"
9 Toiset sanoivat: "Hän se on", toiset sanoivat: "Ei ole, vaan hän on hänen näköisensä". Hän itse sanoi: "Minä se olen".
10 Niin he sanoivat hänelle: "Miten sinun silmäsi ovat auenneet?"
11 Hän vastasi: "Se mies, jota kutsutaan Jeesukseksi, teki tahtaan ja voiteli minun silmäni ja sanoi minulle: 'Mene ja peseydy Siiloan lammikossa'; niin minä menin ja peseydyin ja sain näköni".
12 He sanoivat hänelle: "Missä hän on?" Hän vastasi: "En tiedä".
13 Niin he veivät hänet, joka ennen oli ollut sokea, fariseusten luo.
14 Ja se päivä, jona Jeesus teki tahtaan ja avasi hänen silmänsä, oli sapatti.
15 Niin myöskin fariseukset kysyivät häneltä, miten hän oli saanut näkönsä. Ja hän sanoi heille: "Hän siveli tahtaan minun silmilleni, ja minä peseydyin, ja nyt minä näen".
16 Niin muutamat fariseuksista sanoivat: "Se mies ei ole Jumalasta, koska hän ei pidä sapattia". Toiset sanoivat: "Kuinka voi syntinen ihminen tehdä senkaltaisia tunnustekoja?" Ja he olivat keskenänsä eri mieltä.
17 Niin he taas sanoivat sokealle: "Mitä sinä sanot hänestä, koskapa hän avasi sinun silmäsi?" Ja hän sanoi: "Hän on profeetta".
18 Mutta juutalaiset eivät uskoneet hänestä, että hän oli ollut sokea ja saanut näkönsä, ennenkuin kutsuivat sen näkönsä saaneen vanhemmat
19 ja kysyivät heiltä sanoen: "Onko tämä teidän poikanne, jonka sanotte sokeana syntyneen? Kuinka hän sitten nyt näkee?"
20 Hänen vanhempansa vastasivat ja sanoivat: "Me tiedämme, että tämä on meidän poikamme ja että hän on sokeana syntynyt;
21 mutta kuinka hän nyt näkee, emme tiedä; emme myöskään tiedä, kuka on avannut hänen silmänsä. Kysykää häneltä; hänellä on kyllin ikää, puhukoon itse puolestansa."
22 Näin hänen vanhempansa sanoivat, koska pelkäsivät juutalaisia. Sillä juutalaiset olivat jo sopineet keskenään, että se, joka tunnusti hänet Kristukseksi, oli erotettava synagoogasta.
23 Sentähden hänen vanhempansa sanoivat: "Hänellä on kyllin ikää, kysykää häneltä".
24 Niin he kutsuivat toistamiseen miehen, joka oli ollut sokea, ja sanoivat hänelle: "Anna kunnia Jumalalle; me tiedämme, että se mies on syntinen".
25 Hän vastasi: "Onko hän syntinen, sitä en tiedä; sen vain tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen".
26 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä hän sinulle teki? Miten hän avasi sinun silmäsi?"
27 Hän vastasi heille: "Johan minä teille sanoin, ettekä te kuulleet. Miksi taas tahdotte sitä kuulla? Tahdotteko tekin ruveta hänen opetuslapsiksensa?"
28 Niin he herjasivat häntä ja sanoivat: "Sinä olet hänen opetuslapsensa, mutta me olemme Mooseksen opetuslapsia.
29 Me tiedämme Jumalan puhuneen Moosekselle, mutta mistä tämä on, sitä emme tiedä."
30 Mies vastasi ja sanoi heille: "Sehän tässä on ihmeellistä, että te ette tiedä, mistä hän on, ja kuitenkin hän on avannut minun silmäni.
31 Me tiedämme, ettei Jumala kuule syntisiä; vaan joka on jumalaapelkääväinen ja tekee hänen tahtonsa, sitä hän kuulee.
32 Ei ole maailman alusta kuultu, että kukaan on avannut sokeana syntyneen silmät.
33 Jos hän ei olisi Jumalasta, ei hän voisi mitään tehdä."
34 He vastasivat ja sanoivat hänelle: "Sinä olet kokonaan synneissä syntynyt, ja sinä tahdot opettaa meitä!" Ja he ajoivat hänet ulos.
35 Ja Jeesus sai kuulla heidän ajaneen hänet ulos; ja hänet tavatessaan hän sanoi hänelle: "Uskotko sinä Jumalan Poikaan?"
36 Hän vastasi ja sanoi: "Herra, kuka hän on, että minä häneen uskoisin?"
37 Jeesus sanoi hänelle: "Sinä olet hänet nähnyt, ja hän on se, joka sinun kanssasi puhuu".
38 Niin hän sanoi: "Herra, minä uskon"; ja hän kumartaen rukoili häntä.
39 Ja Jeesus sanoi: "Tuomioksi minä olen tullut tähän maailmaan, että ne, jotka eivät näe, näkisivät, ja ne, jotka näkevät, tulisivat sokeiksi".
40 Ja muutamat fariseukset, jotka olivat siinä häntä lähellä, kuulivat tämän ja sanoivat hänelle: "Olemmeko mekin sokeat?"
41 Jeesus sanoi heille: "Jos te olisitte sokeat, ei teillä olisi syntiä; mutta nyt te sanotte: 'Me näemme'; sentähden teidän syntinne pysyy".

http://www.armo.info/

että kehitysvamma ei ole koskaan parantunut. En ole koskaan edes huhua sellaisesta kuullut. Se on aivan eri asia kuin jokin varsinainen sairaus, joita kyllä joskus harvoin paranee selittämättömästikin, oli rukoiltu tai ei.

Kehitysvamma ei ole tauti, sen enempää kuin esimerkiksi
heikot älynlahjat.

Molemmista on haittaa, mutta kummassakaan tapauksessa
itse asianomainen ei kärsi tilastaan niinkään paljon
kuin hänen lähipiirinsä.

Itselläni on terve lapsi, joka jonain päivänä huikkaa
oven raosta "terve vaan kalkkikset, meikä lähtee
nyt"!

Oikeastaan ainut koko elämän kestävä ihmissuhde on
kehitysvammaisen lapsen, ja hänen vanhempien välillä.

Lapsesi on syntynyt yhteiskuntaan, joka huolehtii
hänestä senkin jälkeen, kun aika jo sinusta jättää.
Elä ne korvaamattomat hetket, kun lapsesi käpertyy
kainaloosi, ja tunnet olevasi hänelle jotain ainutlaatuista,
ja korvaamatonta. Äläkä tuhlaa elämääsi etsien
jotain ihmeellistä poppakonstia, joka tekisi
lapsestasi "salonkikelpoisemman"

Sääli ihmisiä, jotka tuijottavat lastasi, sillä
he ovat juuri niitä, jolla on vika psyykkeessä,
vaikka fyysinen olemus olisi kuinka kunnossa
hyvänsä.

Koskaan ihmiskunnan historiassa ei ole Jumalan
armo parantanut yhtään ihmistä, ollaan sitä mitä
ollaan, meille varattu aikamme, eikä kadehdita
bodareita, eikä niitä vammaisia, jotka hymyilevät
alati, vaikka jälkimmäisiä kaiketi olisikin syytä
kadehtia. (-;

Jos et ole provo-mielessä liikkeellä,niin olen pahoillani lapsenne puolesta!

"Onko mahdollista, että Jumala parantaa hänet, vaikka syy vammaan on kromosomitasolla?"

-Teoriassa kehitysvammaisen parantaminen pitäisi olla lastenleikkiä Jumalalle,mutta käytännössä tilanne onkin vaikeampi.Miten Jumalan saisi suostututeltua auttamaan?Ei harmainta aavistustakaan (On varmasti moinia,jotka ovat rukoilleet,mutta siihen se on jäänyt...).
Olisi tietysti mielenkiintoista tietää,että miksi kehitysvammaisen piti syntyä vammaisena?
Jos rukousjonossa olis VAIN kehitysvammaisia,niin miten mahtaisi käydä?Vaatisi varmaan kovaa pokkaa lähteä rukoilemaan julkisesti tuhansien kehitysvammaisten puolesta,mutta se tuskin riittäisi...

"Tunnetaanko maailmalla tapauksia, jossa synnynnäinen kehitysvamma on uskon ja rukouksen avulla parantunut? "

-Äkkiseltään ei tule mieleen,että kukaan nykypäivän esirukoilija/parantaja olisi mainostellut parantaneensa kehitysvammaisia.
(Taitaa olla,että kehitysvammaiset ja Terhokotilaiset jäävät ainakin toistaiseksi salassa tapahtuvan rukouksen piiriin).

ei voi "parantua" siitä että on yksi kromosomi liikaa. Yhtä mahdotonta kuin rukoilla että tyttölapsi muuttuisi pojaksi tai päinvastoin.

voi kai sanoa:

Jumala voi parantaa kehitysvamman, mutta ei jostain syystä koskaan tee niin.

Uskovien mukaanhan Jumala on antanut tuon vamman lapselle itse. Ja taas syystä, jota kukaan ei tiedä. Jumalan pitäisi siis kumota oma työnsä.

Ei minulla ole ongelmaa vammaisen lapsemme suhteen. Hän on kohta 28 v, joten on ollut aikaa tottua ajatukseen.

Halusinpa vain tutkailla, mitä uskovat asiasta sanovat.

Uskoville sanoisin, ettei pidä leikkiä ihmisten tunteiden kanssa. Ei pidä lupailla liikoja.

Jumala ei paranna sairaita eikä vammaisia. Joskus sairaudet paranevat itsekseen syystä, jota lääketiede ei osaa selittää. Silloin kyse on selittämättömästä paranemisesta. Saahan niitä ihmeiksikin sanoa, mutta niillä ei saa markkinoida uskoa. Uskolta nimittäin menee silloin uskottavuus.

Vammaisuus ei parane itsekseen eikä minkään jumalan avulla. Sen jo luulisi kertovan järkeville ihmisille, ettei Jumala paranna sairauksiakaan.

Yhdessä vastauksessa oli linkki sivuille, jossa sanottiin jonkun heränneen kuolleista. Kaikkea hullua liiallinen usko teettää ihmisillä.