Ihmettelen vaan miksei sodankäynnissä niin fiksut Roomalaiset käyttänneet Sotanorsuja?
norsuilua
pape
7399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Minäkin olen ihmetellyt että mikseivät he käyttäneet uudenpaa tekniikkaa, esim. saksalaisia Tiger-panssarivaunuja?
Norsuja käytettiin antiikin aikana laajasti myös länsimaisessa sodankäynnissä. Kreikkalaiset tapasivat sotanorsuja ensi kertaa Gaugamelan taistelussa vuonna 331 eaa. Aleksanteri Suuri kuitenkin voitti ratkaisevasti Persian suurkuninkaan Dareios III:n, jolla oli joukoissaan 15 elefanttia. Aleksanteri Suuren Persian ja Intian sotaretkien jälkeen sotanorsut yleistyivät hellenististen ruhtinaiden ja maiden armeijoissa. Norsujen heikko puoli oli se, että niitä oli vaikea kontrolloida; pillastunut norsu talloi jalka- ja ratsuväkeä kansallisuuteen ja sotalippuun katsomatta.
Kenties kuuluisin sotanorsujen käyttäjä oli karthagolainen sotapäällikkö Hannibal, joka toi norsunsa Alppien yli Italiaan roomalaisten kimppuun 218 eaa. Myöhemmin Karthagon hävittäneet roomalaiset pitivät norsuja vaikeasti hallittavina eivätkä innostuneet niiden käytöstä; tähän lakkasi norsujen käyttö länsimaissa. Intiassa norsut poistuivat sodankäynnistä vasta muskettien käyttöönoton jälkeen. Niitä käytettiin kuitenkin vielä Sikhi-sodassa 1840-luvulla komentopaikkoina.
Norsuja käytettiin laajasti kantojuhtina Kaukoidässä vielä toisen maailmansodan aikana, mm. brittien 14. armeijan Burman-kampanjassa. Japanilaiset käyttivät norsuja kuljettamaan kranaatinheittimistöä ja ammuksia edetessään Burmasta Thaimaahan 1941. Imphal-offensiivissa maaliskuussa 1944 oli mukana 350 elefanttia. Britit saivat japanilaisilta saaliksi 1600 arvossa pidettyä eläintä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eläinten_käyttö_sodassa
Zaman taistelu käytiin 19. lokakuuta 202 eaa. Se oli toisen puunilaissodan viimeinen ja ratkaiseva taistelu. Taistelussa, joka käytiin Karthagon lähellä, Scipion johtama Roomalainen armeija kukisti Hannibalin johtaman karthagolaiset joukot. Zaman taistelu oli eräänlainen Cannaen taistelun toisinto: tällä kertaa voittajana oli Rooman armeija.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuva:Schlacht_bei_Zama_Gemälde_H_P_Motte.jpg
Zamassakin Hannibalilla oli muistaakseni noin 80 norsua ja ne ei saaneet käytännössä mitään aikaan. Enempi kait tuhoa omalle puolelle.
Tuommoisen ison elikon hallinta on aina vähän arpapeliä. Tottelee, jos on totellakseen. Jos tilanne on norsuille epämieluinen, niin ne juoksevat mielellään karkuun.
Afrikan norsu, joita ilmeisesti Hannibalillakin oli, on aina ollut vaikeasti käsiteltävä. Intian norsujahan käytetään työeläiminä tänä päivänäkin.
Joka voimalle tulee lopulta vastavoima.
Norsuja vastaan alettiin lopulta käyttää tulta taktiikkana. Ryhmä soihduin sekä liikuteltavien risukasanuotioiden kanssa varustautunut miesjoukko meni norsun eteen. Maaston ruoho alkoi myös palaa nuotion vaikutuksesta jolloin norsu joutui pakokauhun valtaan ja kääntyi 180:tä astetta joutuen paniikkiin. Seuraukset olivat silloin omille joukoille tuhoisat.
Tässä tilanteessa norsun ratsastajalla oli tuurna jonka hän vasaroi norsun pään läpi sen aivoihin ja täten estettiin puolestaan omien joukkojen tuho.
Norsut eivät siis enää toimineen taistelutantereella joten niiden käyttö lopetettiin.
Ehkäpä ne oli vaan liian kalliita köyhille roomalaisille.
Eikö niillä olis kuitenki ollut hyvä hinailla roomalaisten "helvetinkoneita"?
Ja samalla olleet paikalla taktisena reservinä.