Sodan jälkeen Suomessa iso joukko lapsia ei päässyt talvella kouluun, kun heillä ei ollut kenkiä. Tällainen köyhyys on nyky-Suomessa käsittämätöntä. Koko sodanjälkeisen ajan Suomessa sitten lisättiin tulonsiirtoja ja julkisia palveluja verovaroin. Näin tehtiin 1990-luvun suureen lamaan asti ja Suomesta kehittyi ns. pohjoismainen hyvinvointivaltio.
Kehitys vaati aina vain lisää julkisia varoja, kunnes veron luontaisten maksujen osuus kansantuotteesta oli jo lähes puolet. Tässä tilanteessa julkista sektoria ei voi enää kasvattaa tai markkinatalouden voi unohtaa. Tehokkuuden takia Suomessa on syytä jopa hieman laskea julkisen sektorin osuutta.
Osalle poliitikkoja tämän tosiasian myöntäminen ei sovi. He puhuvat hyvinvointivaltion alasajamisesta, palvelujen rapauttamisesta, yms. On kuitenkin niin, että ne ajat ovat ohi eivätkä ikinä palaa, jolloin "ilmaista" hyvää saatiin aina vain lisää veroja korottamalla. Nyt on jäljellä vain verotuksen optimin hakeminen ja palvelujen tuottamisen tehostaminen. Näillä poliitikot eivät voi leveillä, joten ruikutus jatkuu.
Kehitys vaati aina vain lisää julkisia varoja, kunnes veron luontaisten maksujen osuus kansantuotteesta oli jo lähes puolet. Tässä tilanteessa julkista sektoria ei voi enää kasvattaa tai markkinatalouden voi unohtaa. Tehokkuuden takia Suomessa on syytä jopa hieman laskea julkisen sektorin osuutta.
Osalle poliitikkoja tämän tosiasian myöntäminen ei sovi. He puhuvat hyvinvointivaltion alasajamisesta, palvelujen rapauttamisesta, yms. On kuitenkin niin, että ne ajat ovat ohi eivätkä ikinä palaa, jolloin "ilmaista" hyvää saatiin aina vain lisää veroja korottamalla. Nyt on jäljellä vain verotuksen optimin hakeminen ja palvelujen tuottamisen tehostaminen. Näillä poliitikot eivät voi leveillä, joten ruikutus jatkuu.
Vastaukset 5
Vanhimmat
voi sanoa, näin todettiin jo 2005:
"Hyvinvointivaltion aika päättymässä
Sosiaalipolitiikan tutkijoiden tyly johtopäätös Suomesta:
Pohjoismaisen hyvinvointivaltion
aika on päättymässä"
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/03/hyvinvointivaltion-aika-pttymss.html
"Historioitsija Jorma Kalela kysyy:
Syntyikö Suomeen
uusi alaluokka?"
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/03/syntyik-suomeen-uusi-alaluokka.html
En tarkoittanut hyvinvointivaltion rapauttamista tai alasajoa. Ei siihen ole tarvetta. Mutta uusia yhteiskunnan "ilmaisia" palveluja ei ole enää varaa kasvattaa ainakaan kansantuotteen kasvua nopeammin. Hirvasnoron jutussa oleva rahan kasvattaminen hyvinvointipalveluihin on juuri sitä epärealistista ruikutusta.
Nykyinen potti on käytettävä tehokkaasti. Jos potin käyttötapa aiheuttaa eriarvoisuutta, niin tarttis tehdä jotain. Itse en nää niin hurjaa eriarvoisuutta. Suurin vinoutuma yhteiskunnassa on eniten tienaavan 1% ansioiden kasvu epärealistisesti.
oikein käykään?
"Häviääkö vanha Eurooppa sodan vauraudesta?
Der Spiegel -lehden toimittaja Gabor Steingart kirjoittaa uusimmassa kirjassaan Weltkrieg um Wohlstand (Maailmansota vauraudesta) globalisaatiosta maailmansotana, jossa vauraus laitetaan uusjakoon"
http://hirvasnoro.blogspot.com/2007/05/hvik-vanha-eurooppa-sodan-vauraudesta.html
No, kommunistiset kirjoittelijat (esim. Hirvasnoro) eivät ennenkään ole ymmärtäneet taloudesta yhtään mitään.
Voihan sitä globalisaatiota maailmansodaksikin sanoa, mutta on se yliampuva termi. Kaikki voittavat siinä sodassa, mutta kysymys on, kuka eniten ja missä taloudelliset päätökset tehdään. Viimeaikoina Saksassa hyväpalkkaisten ammattilaisten määrä ja palkat ovat nousseet, ei Saksan kehitys huonolta näytä.
Työläisten ja vastaavien uudelleen sijoittumista haittaavat hurjat irtisanomispykälät, joilla kuvitellaan saatavan suojaa. Pykälät takaavat huonon homman ja huonon palkan elinajaksi jos sitäkään.
Velkavetoinen talousjärjestelmä ja...
"Synkimmät arviot talouden ja ennen kaikkea kansainvälisten suurpankkien tilasta ovat jo olleet varsin pelottavia.
Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Alan Greenspan on luonnehtinut kotimaansa taloustilannetta heikoimmaksi sitten toisen maailmansodan. Talousnobelisti ja globalisaatiokriitikko Joseph Stiglitz on arvioinut pankkijärjestelmän olevan nyt pahimmassa pinteessä sitten 1930-luvun suuren laman.
Pankkikriisit ovat aina vakavia tapahtumia, jotka järkyttävät herkästi koko taloutta. Pankeilla on keskeinen rooli nykyaikaisessa, pitkälti velkavetoisessa talousjärjestelmässä, joten niillä on perinteisesti ollut keskeinen rooli myös kaikissa talouskriiseissä."
http://taloussanomat.fi/porssi-ja-raha/2008/03/22/Kaikkien aikojen pankkikriisi?/20088281/103