Ken uskoo Pääsiäissaarnamme ?

SUURI TAISTELU VOITETAAN VIIMEISTÄ PIIRTOA MYÖDEN

JESAJA 53 - Jeesuksen kärsimysstoori
1
Kuka uskoo meidän saarnamme,
kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa,
niinkuin juuri kuivasta maasta.
Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet,
mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
3
Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä,
kipujen mies ja sairauden tuttava,
jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

4
Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä.
Me pidimme häntä rangaistuna,
Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden,
runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä,
että meillä rauha olisi,
ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

6
Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen.
Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
7
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen
eikä suutansa avannut;
niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään,
niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
niin ei hän suutansa avannut.
8
Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta;
minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
9
Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa,
sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.

10
Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä,
lyödä hänet sairaudella.
Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi,
saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan,
ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
11
Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi.
Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet,
sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
12
Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa;
sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan,
ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon,
hän kantoi monien synnit,
ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Jes 25:6-10 on sekin kirkkovuodessa pääsiäisteksti
ja sen jotkut todella liittävät pääsiäiseen ja jotkut tosissaan liittävät Jeesuksen toiseen tulemukseen. Muutamat kolmanteen tulemukseen.
Siinä näyttäisi olevan piirteitä noista kaikista,
joten se kuvannee Jeesuksen valtakautta kokonaisuudessaan!

Sen kolmannen tulemuksen tunnustaa
myös media7 (ent. Kirjatoimi)Ilm.kirjaseminaari, mutta se yhdistää
siihen outoja asioita. Mm. että hänen tullessaan
tänne pyhien kanssa (Sak 14. luku) maa on autio
ja tyhjä. Mutta hassua olisi saapua hallitsemaan
erämaata.

Juhla-ateria Siionin vuorella - Jes 25:6-10

6
Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan:
ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä. [Ps. 22:27-32; Ilm. 19:9]
7
Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. [Jes. 60:2; 2. Kor. 3:16]
8
Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut.
[1. Kor. 15:54; 2. Tim. 1:10 | Ilm. 7:17, 21:4]
9
Sinä päivänä sanotaan: "Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät. [Ps. 33:20]
10
Herran käsi suojaa tätä vuorta."
Mutta Moab poljetaan murskaksi omilla asuinseuduillaan niin kuin olkiläjä tallataan lantaveteen.
3103
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Jeesuksen kärsimyspsalmi - Psalmi 22.

Jumala, miksi olet minut hylännyt?

1 Laulunjohtajalle. Niin kuin "Aamuruskon peura". Daavidin psalmi. (22:2) Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Minä huudan sinua avuksi, mutta sinä olet kaukana.
2 (22:3) Jumalani, minä kutsun sinua päivisin, mutta sinä et vastaa. Yöt kaikki huudan saamatta rauhaa.

3 (22:4) Sinä olet pyhä, sinä olet kuningas, sinulle soivat Israelin ylistysvirret.
4 (22:5) Sinuun ovat turvanneet isämme ennen. Sinuun he turvasivat ja pääsivät suojaan,

5 (22:6) sinua he huusivat ja saivat avun, sinuun he luottivat eivätkä pettyneet.
6 (22:7) Mutta minä olen maan mato, en enää ihminen, olen kansani hylkäämä, ihmisten pilkka. [Jes. 53:3]
7 (22:8) Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät, pudistavat päätään ja ivaavat minua: [Ps. 109:25; Mark. 15:29]

8 (22:9) "Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä. Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!" [Ps. 37:5, 55:23; Sananl. 16:3; 1. Piet. 5:7 | Viis. 2:18-20; Matt. 27:43]
9 (22:10) Herra, sinä minut päästit äitini kohdusta ja annoit minulle turvan äitini rinnoilla. [22:10,11: Jes. 49:1; Jer. 1:5; Gal. 1:15]
10 (22:11) Syntymästäni saakka olen ollut sinun varassasi, sinä olet ollut Jumalani ensi hetkestä alkaen.

11 (22:12) Älä ole kaukana nyt, kun hätä on lähellä eikä kukaan minua auta.
12 (22:13) Sonnien laumat piirittävät minua, villit Basanin härät minut saartavat,
13 (22:14) kuin raatelevat pedot ne uhkaavat minua, kuin karjuvat leijonat, kita ammollaan.

14 (22:15) Voimani valuu maahan kuin vesi, luuni irtoavat toisistaan. Sydämeni on kuin pehmeää vahaa, se sulaa rinnassani.
15 (22:16) Kurkkuni on kuiva kuin ruukunsiru, kieleni on tarttunut kitalakeen. Maan tomuun sinä suistat minut kuolemaan!
16 (22:17) Koirien lauma saartaa minut, minut ympäröi vihamiesten piiri. Käteni ja jalkani ovat runnellut,

17 (22:18) ruumiini luut näkyvät kaikki. Ilkkuen he katsovat minuun,
18 (22:19) jakavat vaatteeni keskenään ja heittävät puvustani arpaa. [Matt. 27:35; Mark. 15:24; Joh. 19:24]
19 (22:20) Herra, älä ole niin kaukana! Anna minulle voimaa, riennä avuksi!

20 (22:21) Pelasta minut miekalta, pelasta henkeni koirilta,
21 (22:22) pelasta minut leijonien kidasta, pelasta villihärkien sarvista!
22 (22:23) Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä. [Hepr. 2:12]

23 (22:24) Ylistäkää Jumalaa, te Herran palvelijat! Jaakobin suku, kunnioita häntä, palvele vavisten, Israelin kansa!
24 (22:25) Ei hän halveksinut heikkoa eikä karttanut kurjaa, ei kääntänyt pois kasvojaan vaan kuuli, kun huusin.
25 (22:26) Sinua minä ylistän seurakunnan keskellä. Sinun palvelijoittesi edessä lunastan lupaukseni. [Ps. 50:14, 56:13, 65:2, 116:14]

26 (22:27) Köyhät syökööt ja tulkoot kylläisiksi, Herraa etsivät ylistäkööt häntä! Olkoon teillä voimaa ja rohkeutta iäti!
27 (22:28) Muistakoot maan kansat tämän teon ja kääntykööt hänen puoleensa. Kumartakoot häntä myös vieraat heimot, [Ps. 2:8 ]
28 (22:29) sillä Herran on kuninkuus! Hänen valtansa alla ovat kaikki kansat.

29 (22:30) Vain häntä kumartakoot maan mahtavat, hänen eteensä langetkoot kaikki, jotka maan tomuun vaipuvat. He eivät voi elossa pysyä,
30 (22:31) mutta ne, jotka heidän jälkeensä tulevat, saavat palvella Herraa. He kertovat hänestä lapsilleen,
31 (22:32) ja vastedes syntyvälle kansalle he julistavat Herran hyvyyttä, sillä hän on tämän tehnyt.

Äänestä
  • " Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, " (Jes 53. luvusta).

    Kuka ikinä uskoo sovituksen sanan, että Jeesusta
    piinattiin meidän sijastamme - hänen ei tarvitse
    ikinä pelätä Jumalan iankaikkista tuomiota.
    Sillä Jeesusta piinattiin sinun sijastasi, jotta
    sinä välttyisit ikuiselta vaivalta, tuomiolta.

    Täällä meillä on ahdistus ja joskus piinakin,
    mutta sieluamme he eivät saa - se säästyy
    piinalta. Halleluja!

    Äänestä

  • Hänessä olet ikiturvassa kirjoitti:

    " Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, " (Jes 53. luvusta).

    Kuka ikinä uskoo sovituksen sanan, että Jeesusta
    piinattiin meidän sijastamme - hänen ei tarvitse
    ikinä pelätä Jumalan iankaikkista tuomiota.
    Sillä Jeesusta piinattiin sinun sijastasi, jotta
    sinä välttyisit ikuiselta vaivalta, tuomiolta.

    Täällä meillä on ahdistus ja joskus piinakin,
    mutta sieluamme he eivät saa - se säästyy
    piinalta. Halleluja!

    Herra on minun paimeneni -- Psalmi 23.

    1 Daavidin psalmi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. [1. Moos. 48:15 ]
    2 Hän vie minut vihreille niityille, hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä. [Hes. 34:14; Ilm. 7:17]
    3 Hän virvoittaa minun sieluni, hän ohjaa minua oikeaa tietä nimensä kunnian tähden.

    4 Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. [Jes. 50:10]
    5 Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen. [Ps. 92:11]
    6 Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti. [Ps. 27:4,5, 65:5, 84:5; Ilm. 3:12]

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


antti_kantola kirjoitti:

SUURI TAISTELU VOITETAAN VIIMEISTÄ PIIRTOA MYÖDEN

JESAJA 53 - Jeesuksen kärsimysstoori
1
Kuka uskoo meidän saarnamme,
kenelle Herran käsivarsi ilmoitetaan?
2 Hän kasvoi Herran edessä niinkuin vesa,
niinkuin juuri kuivasta maasta.
Ei ollut hänellä vartta eikä kauneutta; me näimme hänet,
mutta ei ollut hänellä muotoa, johon me olisimme mielistyneet.
3
Hän oli ylenkatsottu, ihmisten hylkäämä,
kipujen mies ja sairauden tuttava,
jota näkemästä kaikki kasvonsa peittivät,
halveksittu, jota emme minäkään pitäneet.

4
Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä.
Me pidimme häntä rangaistuna,
Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5
mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden,
runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä,
että meillä rauha olisi,
ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.

6
Me vaelsimme kaikki eksyksissä niinkuin lampaat, kukin meistä poikkesi omalle tielleen.
Mutta Herra heitti hänen päällensä kaikkien meidän syntivelkamme.
7
Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen
eikä suutansa avannut;
niinkuin karitsa, joka teuraaksi viedään,
niinkuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä,
niin ei hän suutansa avannut.
8
Ahdistettuna ja tuomittuna hänet otettiin pois, mutta kuka hänen polvikunnastaan sitä ajatteli? Sillä hänet temmattiin pois elävien maasta;
minun kansani rikkomuksen tähden kohtasi rangaistus häntä.
9
Hänelle annettiin hauta jumalattomain joukossa; mutta rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa,
sillä hän ei ollut vääryyttä tehnyt eikä petosta ollut hänen suussansa.

10
Mutta Herra näki hyväksi runnella häntä,
lyödä hänet sairaudella.
Jos sinä panet hänen sielunsa vikauhriksi,
saa hän nähdä jälkeläisiä ja elää kauan,
ja Herran tahto toteutuu hänen kauttansa.
11
Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi.
Tuntemuksensa kautta hän, minun vanhurskas palvelijani, vanhurskauttaa monet,
sälyttäen päällensä heidän pahat tekonsa.
12
Sentähden minä jaan hänelle osan suurten joukossa, ja väkevien kanssa hän saalista jakaa;
sillä hän antoi sielunsa alttiiksi kuolemaan,
ja hänet luettiin pahantekijäin joukkoon,
hän kantoi monien synnit,
ja hän rukoili pahantekijäin puolesta.

Jes 25:6-10 on sekin kirkkovuodessa pääsiäisteksti
ja sen jotkut todella liittävät pääsiäiseen ja jotkut tosissaan liittävät Jeesuksen toiseen tulemukseen. Muutamat kolmanteen tulemukseen.
Siinä näyttäisi olevan piirteitä noista kaikista,
joten se kuvannee Jeesuksen valtakautta kokonaisuudessaan!

Sen kolmannen tulemuksen tunnustaa
myös media7 (ent. Kirjatoimi)Ilm.kirjaseminaari, mutta se yhdistää
siihen outoja asioita. Mm. että hänen tullessaan
tänne pyhien kanssa (Sak 14. luku) maa on autio
ja tyhjä. Mutta hassua olisi saapua hallitsemaan
erämaata.

Juhla-ateria Siionin vuorella - Jes 25:6-10

6
Tällä vuorella Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan:
ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä. [Ps. 22:27-32; Ilm. 19:9]
7
Tällä vuorella hän repäisee pois verhon, verhon kaikkien kansojen yltä, vaatteen joka on levitetty niiden ylle. [Jes. 60:2; 2. Kor. 3:16]
8
Kuolema on nielty ainiaaksi. Herra Jumala pyyhkii kaikkien kasvoilta kyyneleet ja vapauttaa kansansa alennuksesta ja häpeästä kaikkialla maan päällä. Näin on Herra puhunut.
[1. Kor. 15:54; 2. Tim. 1:10 | Ilm. 7:17, 21:4]
9
Sinä päivänä sanotaan: "Tämä on meidän Jumalamme! Häneen me panimme toivomme, ja hän pelasti meidät. Tämä on Herra, häneen me kiinnitämme toivomme, iloitkaamme ja riemuitkaamme! Hän pelastaa meidät. [Ps. 33:20]
10
Herran käsi suojaa tätä vuorta."
Mutta Moab poljetaan murskaksi omilla asuinseuduillaan niin kuin olkiläjä tallataan lantaveteen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu