En voiymmärtää miten joku ihminen hurahtaa tällaisiin oppeihin? Jotenkin vielä sen tajuaa, jos syntymästä saakka aivopestään, mutta entäs muuten? Onko kyse yksinäisyydestä vai mistä?
Uskomatonta
kotiäiskä
15380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Suurin osa 'hurahtaneista' on lapsena painostettu jehovantodistajaksi. Aiemmin täysin vieraita aikuisia kääntyy minimaalisen vähän nykyään. Toista oli toisen maailmansodan jälkeen, jolloin vuotuinen kasvuprosentti oli 25 huitteilla parhaimmillaan, silloin kääntyi aikuisiakin laumoittain.
Kaikkein tehokkain piristysruiske Vt-seuralle olisikin sota - valitettavasti.
Käsitykseni mukaan usein kyse on usein myös henkilökohtaisia kriisejä läpi käyvistä ihmisistä, ja kyllä, todellakin yksinäisistä ihmisistä. Eli tiedän mm. miesystävän hakkaamaksi tulleen naisen turvautuneen todistajuuteen ja nopeaan kasteeseen...
Sinällänsä pidän merkittävänä sitä, että todellisuudessa todistajilla jäävät kriisit läpi käymättä ja siten henkilökohtainen kasvu elämässä tekemättä.
Näin on käynyt omille sukulaisilleni.
Niin, minä kasvoin aivan pienestä asti helluntailaisuuteen, ja se oli oikeasti "koti, uskonto ja isänmaa"- siis kaikki mitä minulla ylipäätään oli.
Sitten kuitenkin kristinusko jätti minut ja viimeiset 5 v olen ollut enemmän tai vähemmän kroonisessa kriisissä ja tullut huomaamaan, kuinka vaikeaa ilman uskontoa on elää.
Kun todistajat sitten tulivat oveni taakse, rupesin tutkimaan heidän kanssaan lähinnä siis siksi, etten osaa elää ilman uskontoa, ja koska en näytä kelpaavan muuhun kuin hämärähommiin tai sitten todistajille. Mieluummin valitsisin nuo jälkimmäiset.
Mutta totta on, että noiden oppien hyväksyminen on aivan mielipuolisen vaikeaa.
Kriisi on tietysti merkittävä tekijä, sen huomaa siitäkin, että välittömästi toisen maailmansodan jälkeen Vt-seuran kasvuluvut olivat parhaimmillaan 25 % luokkaa.
Ilmankos Vt-seura on antanut neuvon käännyttää myös hautausmaalla.
Onko seura tosiaan antanut sellaisen ohjeen? Eikös se ole epäeettistä, luulisi, että jollain hautarauhalailla (en kyllä edes tiedä, onko sellaista) olisi tuohon jotain sanottavaa..?
Ettei se nyt vaan olisi joskus alkuaikoina sattunut hairahdus?
Vaikka tietysti siitä näkökulmasta, että heillä on ainoa totuus, joka voi kaikki pelastaa, on kai ihan ymmärrettävää, että he pyrkivät tuomaan sitä esille joka paikassa.. Koska eihän totuus voi saada mitään pahaa aikaan..?
Valitettavasti on aivan totta, että Jehovan todistajille annetaan ohjeita "todistaa" myös hautausmailla, joissa surun murtamat ihmiset ovat helppoja "kohteita". Tässä todisteita:
*** km 5/72 s. 2 Käytätkö kesäajan viisaasti? ***
Jos olet sidottu kaupunkioloihin, havaitset varmaan voivasi laajentaa palveluskenttääsi. Kuten muistat, apostolit ja Jeesus eivät puhuneet vain kodista kotiin, vaan suuri osa heidän työstään tapahtui ulkosalla, missä ihmiset olivat. Niin, missä ihmiset nyt ovat? Ehkäpä kävelemässä puistoissa, hautausmailla, rannoilla, kaduilla, katsomassa nähtävyyksiä. Lähestymällä heitä tahdikkaasti tällaisissa paikoissa monet julistajat ovat saaneet erinomaisia tuloksia.
*** km 6/93 s. 1 kpl 3 Miksi traktaatit ovat niin arvokkaita palveluksessamme nykyään ***
3 Jotkut julistajat, jotka todistivat hautausmaalle johtavalla tiellä, näkivät ihmisten valkaisevan hautakiviä. Julistajat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja tarjosivat heille traktaatteja. Seuraavana päivänä oli pyhäpäivä, jonka kuluessa monet ihmiset käyvät hautausmaalla, joten julistajat päättivät seisoa hautausmaan portilla tarjoamassa traktaatteja. Yli viisisataa traktaattia levitettiin, ja vain kolme ihmistä kieltäytyi ottamasta traktaattia. Seuraavana vuonna julistajat palasivat ja levittivät yli tuhat traktaattia ja vain kuusi kieltäytyi. Monet osoittivat syvää arvostusta. Eräs mies luki traktaatin lähtiessään hautausmaalta, ja pian sen jälkeen hän palasi puhumaan traktaatin antaneen sisaren kanssa. Hän sanoi: ”Haluaisin erään henkilön lukevan tämän sanoman. Saisinko toisenkin lehtisen?”
*** km 10/94 s. 7 kpl 6 Käytä uutta kirjasta tehokkaasti ***
6 Pidä ylimääräistä kirjasta mukanasi ja käytä sitä todistaessasi vapaamuotoisesti. Haluat ehkä käydä alueellasi sijaitsevissa krematorioissa tai ruumishuoneilla kysymässä, haluaisivatko siellä työskentelevät saada kirjasen lohduttaakseen surevia perheitä. Tai voit ehkä tahdikkaasti lähestyä surevia hautausmailla, kun he käyvät menettämänsä rakkaan ihmisen haudalla.
>>Onko seura tosiaan antanut sellaisen ohjeen?
Kyllä vaan, muistan sellaisen jo nuoruudestani.
>>Eikös se ole epäeettistä,
Ainakin minä pidän sitä vastenmieleisenä tapana.
>>Ettei se nyt vaan olisi joskus alkuaikoina sattunut hairahdus?
Päättele itse:
"Käytä tilaisuudet hyväksesi: Veljet käyttävät joka puolella maailmaa hyväkseen tilaisuuksia levittää traktaatteja. Eräs todistajatyttö huomasi, että hänen opettajansa oli surullinen miehensä äidin kuoleman johdosta. Nuori sisar kirjoitti opettajalleen lohdutuskirjeen ja liitti mukaan traktaatin Mitä toivoa on kuolleilla omaisillamme?. Opettaja kirjoitti pienen kiitoskirjeen ja puhui sitten nuoren sisaremme kanssa. Nyt tämä opettaja ottaa häneltä säännöllisesti lehdet.
Jotkut julistajat, jotka todistivat hautausmaalle johtavalla tiellä, näkivät ihmisten valkaisevan hautakiviä. Julistajat käyttivät tilaisuutta hyväkseen ja tarjosivat heille traktaatteja. Seuraavana päivänä oli pyhäpäivä, jonka kuluessa monet ihmiset käyvät hautausmaalla, joten julistajat päättivät seisoa hautausmaan portilla tarjoamassa traktaatteja. Yli viisisataa traktaattia levitettiin, ja vain kolme ihmistä kieltäytyi ottamasta traktaattia. Seuraavana vuonna julistajat palasivat ja levittivät yli tuhat traktaattia ja vain kuusi kieltäytyi. Monet osoittivat syvää arvostusta. Eräs mies luki traktaatin lähtiessään hautausmaalta, ja pian sen jälkeen hän palasi puhumaan traktaatin antaneen sisaren kanssa. Hän sanoi: ”Haluaisin erään henkilön lukevan tämän sanoman. Saisinko toisenkin lehtisen?”" (km 6/93 s. 1)
"Todistaessaan hautausmaalla Chilessä eräs sisar puhui naiselle, joka oli menettänyt 12-vuotiaan poikansa onnettomuudessa. Tämä sureva äiti kävi poikansa haudalla kahdesti päivässä. Todistaja kertoi naiselle ylösnousemustoivosta, ja niin alkoi raamatuntutkistelu. Nainen kertoi tästä naapurilleen, joka myös oli menettänyt nuoren poikansa ja kävi päivittäin poikansa haudalla. Hänkin alkoi tutkia. Kun tämän naisen äiti oli käymässä hautausmaalla, hän pyysi pappia toimittamaan siunauksen kuolleelle tyttärenpojalleen. Papin töykeän vastauksen vuoksi nainen lakkasi käymästä kirkossa ja alkoi tutkia Raamattua. Nyt nämä kolme naista kertovat hautausmaalla muillekin vasta löytämästään toivosta." (yb 2000 s. 55)
kun kuljin hautausmaalla, kaksi naisihmistä tukivat äidilleni puhumaan ja tarjosivat lehtisiä, äitini suuttui ja ajoi naiset tiehensä, silloin minulle selvisi että aivan törkeää käytöstä tulla kristittyjen hautojen ääreen tekemään käännytystyötä
Joillakin suuntauksilla ole taipumus käännyttää humalaisia festivaaleilla ja istuttaa niitä "Jeesus-busseissaan"? Mitä mieltä siitä?
Tuli vain mieleeni tuosta surevista, että monesti on ko. henkilöt todenneet että keskustelu kummpanit ovat maagisesti kadonneet kun tapaus on sattunut. Saattaa olla myös niin, että jotkut keskustelevat mielellään. Siinä toteutuu 2. Kor.1:3,4
"armon Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala, 4 joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, jotta me voisimme lohduttaa missä ahdistuksessa hyvänsä olevia sillä lohdutuksella, jolla Jumala lohduttaa meitä itseämme"
>>Saattaa olla myös niin, että jotkut keskustelevat mielellään.
Keskustelu on vuoropuhelua, tasavertaista ajatusten vaihtoa. Se on eri asia kuin oman uskon tuputtaminen.
>>Joillakin suuntauksilla ole taipumus käännyttää humalaisia festivaaleilla ja istuttaa niitä "Jeesus-busseissaan"? Mitä mieltä siitä?
Tyypillistä vartiotornilogiikkaa, oma moka yritetään painaa unhoon, kiinnittämällä huomio toisten mokiin. Pelastusarmeija kierteli aikoinaan ravintoloissa keräämässä rahaan ja tarjoamassa Sotahuutoaan. Minä pidän sitä yhtä pahana kuin hautuumaalla väijymistä.
>>Tuli vain mieleeni tuosta surevista, että monesti on ko. henkilöt todenneet että keskustelu kummpanit ovat maagisesti kadonneet kun tapaus on sattunut.
Tämä on hyvä osoitus siitä, että kyseessä ei ole ollut todellinen ystävä. Tuollainen ehdollinen ystävyys on kukassaan nimenomaan Vartiotorniseurassa. Niin kauan kun kaikki on hyvin, näennäisystävyys on kukassaan, kun moka tapahtuu, niin ei katsota enää henkilön suuntaankaan.
lyhyesti sanoa asian oikein
..pidät ravintoloissa käännyttämistä yhtä pahana kuin hautausmailla tapahtuvaa toimintaa? Minusta niillä on suuri ero. En osaa selittää, se vaan tuntuu siltä (mikä ei tietenkään ole hyvä juttu näiden todistajien kanssa, kun ovat niin hyviä järkeilemään). Eihän se ravintoloissa saarnaaminen nyt kovin järkevältäkään kuulosta, mutta mahtaako siitä nyt niin suurta haittaakaan olla?
>>..pidät ravintoloissa käännyttämistä yhtä pahana kuin hautausmailla tapahtuvaa toimintaa?
Näen sen markkinointitapahtumana, joissa kohderyhmä ei ole 'oma itsensä'. Kyseessä on tunteisiin vetoava toiminta, molemmissa tapauksissa kohderyhmän 'ymmärryksen' taso on alentunut.
Minulle se näyttäytyy heikoimmassa kunnossa olevien kimppuun käymiseltä. Toki se on helpompaa kuin asiaa tuntevien kanssa resoneeraaminen.
>> Eihän se ravintoloissa saarnaaminen nyt kovin järkevältäkään kuulosta, mutta mahtaako siitä nyt niin suurta haittaakaan olla?
Ei siellä ravintolassa saarnattu, Sotahuutoa tarjosivat. En ajattele haitan astetta käännytyksen kohteelle, vaan tuo on mieleen tullut esimerkki siitä kuinka monilla eri tavoilla uskonnot mittelevät markkinaosuuksista keskenään.