Tiettävästi neuvostosotilailla ei lomia tunnettu, mutta ainakin suomalaisilla ja saksalaisilla ne olivat.
Lomakierto oli tietääkseni kolmen tai neljän kuukauden välein asemasotavaiheen ajalla. Muitakin lomia tunnettiin esim isäni oli ollut keväällä-43, kuukauden mittaisella maatalouslomalla.
Tietääkö kukaan muiden maiden lomakäytännöistä toisen maailmansodan ajalta?
Lomakierto oli tietääkseni kolmen tai neljän kuukauden välein asemasotavaiheen ajalla. Muitakin lomia tunnettiin esim isäni oli ollut keväällä-43, kuukauden mittaisella maatalouslomalla.
Tietääkö kukaan muiden maiden lomakäytännöistä toisen maailmansodan ajalta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
oli naimalomalla, kuten hän asiinsa ilmaisi.
...melkein joka viikonloppu olivat lomilla. Jos tuli yllättävä gines, osa lähti sivariin.
Suomessa oli lomalierto rauhallisina aikoina 6 kuukautta ja lomaprosentti yhtäaikaa noin 8. Lomia sai lisäksi perhesyistä, työhön ja opiskeluun. Erilaisia kuntoisuuslomia oli suuri määrä mm. urheilusta ja ylennyksistä tai vaikkapa vanginsieppauksesta. Myös kurssilomia oli. Taistelujen aikana ei lomia yleensä myönnetty.Törmäily aiheutti yleensä nimen siirron vuorolomalistan viimeiseksi.
Muissa maissa käytäntö vaihteli suuresti. Periaatteessa lomaa sai aina erityisestä kunnostautumisesta ja mm. haavoittumisesta. Merentakaisissa armeijoissa se oli myös kuljetuskysymys.
lomaa yleensä saman verran kuin partion tekemä reissu kesti. (päälle lihotusmuonat, tupakat ja viinat)
Marski ei antanut Airolle päämajassa yhtään kotilomaa koko sodan aikana. Sikamaista toimintaa. Airon piti hyödyntää konekirjoittajia ja tulkkeja, joista ainakin osa oli Saksan tai jopa liittoutuneiden palkkalistoilla.