Viimeistään Stalingradin jälkeen, alkuvuodesta 1943 oli selvää ettei Saksa voita sotaa. Siksi olisi heti keväällä 1943 pitänyt aloittaa Karjalan kannaksen massiiviset linnoitustyöt. Se kun on paraatiovi Suomeen!
Linnoitustöitä oltaisiin jatkettu aina kesään 1944. Panssari ja jalkaväkimiinoja olisi kylvetty valtaisia määriä. Nekin olisivat hidastaneet hyökkääjää. Miehiä, tykistöä ja muuta kalustoa oli kesällä 1944 aivan liian vähän kannaksella. Rikollista huolimattomuutta, miksi asiasta vaietaan?!
Mikäli Karjalan kannakselle olisi rakennettu erittäin syvä puolustus, lisämiehistöllä ja tykistöllä olisi venäläiset pysäytetty paljon ennen Viipuri. Omat tappiot olisivat olleet pienempiä ja rauhanehdot paremmat.
Turha puhua jälkiviisaudesta. Karttaa katsomalla huomaa mikä on loogisin reitti Suomen elintärkeille alueilla. Ylipäällikkö ja muu kenraalikunta teki uskomattoman virhearvion. Miehet olivat puhdetöissä eivätkä linnoitustöissä. Silti näitä kenraaleita ja etenkin ylipäällikköä jaksetaan ylistää, käsittämätöntä!
Linnoitustöitä oltaisiin jatkettu aina kesään 1944. Panssari ja jalkaväkimiinoja olisi kylvetty valtaisia määriä. Nekin olisivat hidastaneet hyökkääjää. Miehiä, tykistöä ja muuta kalustoa oli kesällä 1944 aivan liian vähän kannaksella. Rikollista huolimattomuutta, miksi asiasta vaietaan?!
Mikäli Karjalan kannakselle olisi rakennettu erittäin syvä puolustus, lisämiehistöllä ja tykistöllä olisi venäläiset pysäytetty paljon ennen Viipuri. Omat tappiot olisivat olleet pienempiä ja rauhanehdot paremmat.
Turha puhua jälkiviisaudesta. Karttaa katsomalla huomaa mikä on loogisin reitti Suomen elintärkeille alueilla. Ylipäällikkö ja muu kenraalikunta teki uskomattoman virhearvion. Miehet olivat puhdetöissä eivätkä linnoitustöissä. Silti näitä kenraaleita ja etenkin ylipäällikköä jaksetaan ylistää, käsittämätöntä!
Vastaukset 51
Vanhimmat
ei linnoittautumisella ole mitään merkitystä. Ja "nykysodankäynti alkoi Espanjan sisällissodasta!
Puna-armeija pysäytti saksalaiset syvällä puolustuksella, laajoilla miinoitteilla, tykistöllä. Jos suomalaisten puolustus olisi ollut syvä olisi venäläiset pysäytetty ennen Viipuria. Väitätkö todella että on aivan samantekevää makaavatko miehet puolitoista vuotta vai tekevat puolustuslinjoja?
Kun maajoukot alkavat tunkeutua jollekin alueelle, on linnoitus ehdottomasti avaintekijä joukkojen pysäyttämisessä tai etenemisen viivästyttämisessä. Näin oli silloin ja näin on tulevaisuudessakin. Ennen kaikkea maamiinat ovat tehokas keino tähän. Aloittajan toteamus Karjalan kannaksesta paraatiovena Suomeen pitää myös paikkansa. Venäläisten massiivisempi maajoukkojen keskitys ja nopea eteneminen onnistuu vain kannaksella, joka on tasaista kangasmaista maaperää.
Kyllä sillä oli aika suuri merkitys esimerkiksi Kurskin taistelussa. Meno hidastuu kummasti kun jatkuvalla syötöllä etenemistä haitataan. Voi vaikka itse kokeilla Hietsun rantavedessä juoksemalla kumpi käy enemmän voimille, juosta polvia myöden vedessä vai rantahiekalla.
Entä ottaisiko mieluummin vastaan tykistökeskityksiä tasaisella pellolla maaten vai edes jotenkin linnoitetuissa asemissa?
kysyisin sinun sotilasarvoasi. Varusmiespalvelus kertausharjoitukset. Mikäpä se nykyinen arvo mahtaa olla.
Haluamatta olla kiltti olisin vain tiedustellut,
että onko sinulla kompetenssia kysellä sotilasarvoja,
kun ei näihin asioihin vastaamiseen nyt ihan puppelipojankaan
tai ... aivoitukset riitä...
tuntuu olevan kovastikkin rajallinen, niin voisitko kysymyksesi liitteeksi esittää muutaman karttalinkin mistä olet vetänyt edelliset harvinaisen terävät päätelmät. Mikäänhän ei estä myöskään kertomasta mihinkä olisit sijoittanut ne uudet linnoituslaitteet jotka olisivat mullistaneet nykyisen historiankirjoituksen.
Ps. Jos suinkin sopii, niin pohdit noita puppelihommia vain omassa mieleisissäsi kaveripiireissä. Meille aikuisille miehille joille on jo muodostunut oma vakaa seksuaalinen identtiteetti ei ole enään nuo nuorten poikien uhmaikäiset/lapselliset heitot millään tavalla oleellisia.
... aikuinen puppeliukkeli sitten yrittäisi
ihan omin sanoin kertoa mikä siellä kannaksella
oli tehty väärin ja mitä siellä olisi pitänyt
tehdä jotta olisi tehty oikein!?
Ei tullut itse asia kuitenkaan vielä selväksi.
Jo nuorena hyvä ja lupaava tulevaisuus takana. Sääliksi käy.
Tunnettu tosiasiahan on, että aina vuoden -44 alkuun Suomi linnoitti erittäin voimakkaasti Syvärillä ja Maaselän kannaksella. Vaikuttaa, että silloiset esiupseerit uskoivat linnoittamiseen.
Oletko todella sitä mieltä, että sodanaikaiset johtajamme olivat täysin uunoja, kun tekivät kymmenien tuhansien miesten voimin täysin tarpeetonta työtä?
linnoitustöiden tarpeellisuutta. Korkeintaan jälkikäteen niiden kulloistakin painopistettä tai käsittämätöntä kaavamaisuutta. Haettuani sota-arkistosta 90-luvun puolivälissä 20000 mittakaavaiselle topografikartalle merkittynä kaikki VT aseman linnoitusrakennelmat puisia majoituskorsuja myöten en voinut olla ihmettelemättä esimerkiksi seuraavaa. Jos korkeassa esikunnassa viiva vedettiin täysin vetelän suon yli, niin miksi alemmat suorittavat portaat rakensivat puisia lavetteja kyetäkseen pystyttämään panssariestekivet käskettyyn /suunniteltuun 150% panssarivarmaan maastoon. Onhan se kieltämättä niinkin, että sotilaallisen kurin määritelmä kuuluu annettujen käskyjen ja määräysten järkähtämätön noudattaminen. Siihenhän ei millään tavalla liity talonpoikaisjärki.
Hyökkäystä Kannakselle odotettiin avsta loppukesästä tai syksyllä. Siihen mennessä linnoitustöiden arveltiin valmistuvan. Keväällä 1944 siirrettiin Itä-Karjalasta linnoitusjoukkoja ja reservejä. Kyllä linnoitustöitä tehtiin.
Suurempi virhe oli, että joukkoja eri koulutettu ja varustettu suurtaisteluun, vaan arvioitiin selvittävän vanhoilla konsteilla.
Jos kannas olisi linnoitettu liian vahvasti, niin Stalin olisi silloin kiertänyt Laatokan pohjoispuolen kautta ja mahdollisesti voittanut sodan, koska siellä ei ollut mitään. Stalin olisi tehnyt Suomelle "Maginot-linjat", elikkä jättänyt linnoituksen rauhaan ja kiertänyt sen.
Kun puolustuslinjan etuosa "murtuu", niin hyökkääjä kuvittelee olevansa vahvoilla, eikä ryhdy kiertämään, vaan tulee suoraan suden suuhun. Sekä syöttää sinne koko armeijansa alkumenestyksen sokaistua ajattelukyvyn.
Hyökkääjän harhakuvitelmaa menestyksestä on pakko lisätä syöttämällä hänelle jatkuvasti maata, elikkä puolustaja perääntyy sopivasti. Tällaisen "syöttömaan" linnoitus ei ole loogista, koska se toimii vain makupalana.
Kyllä Stalin oppi jo talvisodassa, että Salmin Suojärven suunnalla tulee turpaan. Siinä vaaraisessa soisessa korpimaastossa oli puolustaja ehdottomasti etulyöntiasemassa.
sinne jotain Ukrainalaisia tarkka-ampujia (suomen sukuisia kansoja!), jotka eivät eläissään olleet metsää edes nähneet. Täysin kyvytöntä ja motivoitumatonta porukkaa kyseiseen maastoon. Ei ihme, että suomalaisella kävi flaksi ko. porukassa!
Laatokan pohjoispuolella ei ollut mitään? Siellähän ne itä-Karjalaan rakennetut puolustusasemat juuri olivat.
Psykologisesti olisi ollut ehkä tuhoisaa linnoittaa Kannas Viipuriin asti. Syvyyteen tehty puolustus olisi kertonut miehille että kohta tulee turpiin jollei sitten aivan Viipurin porteilla pystytä pysäyttämään päälle hyökyvää puna-armeijaa.
Hitler vihasi nimenomaan psykologisista syistä puolustautumista, se oli hänen mielestään merkki tappion myöntämisestä. Me 262 tehtiin nopeaksi rynnäkkö-pommikoneeksi vaikka sen olemus ja taktiikka nopeutensa turvin sopi iske ja pakene toimintaan nelimoottorisia pommikoneita vastaan.
Paasonen tiedoitti Airolle tulevasta hyökkäyksestä. Airo arveli että olisi psykologisesti tuhoisampaa kertoa etukäteen hyökkäyksestä kuin antaa sen vain tapahtua.
Oli kuitenkin lähes murhaan verrattavissa jättää miehet etulinjaan makaamaan tykistökeskitykseen eikä vetää valtaosaa miehistä kauemmaksi.
Puolustuslinja, jos on ohut, pitää puhkaista vain yhdestä kohtaa. Kun läpimurto on tapahtunut täytyy puolustajan vetäytyä kaikkialta jotta selustaan ei tulisi uhkaa.
Mutta silti. Ainoa järkevä puolustus on syvyyteen porrastettu ja perustuva. Erinomainen esimerkki onnistuneesta puolustuksesta on juuri Kurskin taistelu kesällä 1943.
Mielestäni päämaja teki selvän virheen jättämällä Kannaksen linnoittamisen kovin myöhäiseen vaiheesaan ja vain yhden linjan varaan. Sellaisia olivat johtajamme.
Mitä tulee tässä ketjussa väitettyihin linnoitusten turhuuteen ja että kyllä hyökkääjä niistä läpi pääsee, on osittain totta. Tarpeeksi voimakas hyökkääjä pääsee kyllä linnoitetun linjan lävitse. Kysymys onkin siitä, paljonko läpäisy maksaa? Kannattaako uhrata miehiä ja varusteita? Onko läpäisyn tuoma etu riittävän arvokas korvaamaan menetrykset?
Yksi vähän puhuttu asia on ns Lappeenrannan bunkkerit. Nehän ovat osa Salpa-linjaa. Niiden vahvuutta ei koskaan testattu. Olisiko niin, ettei tarvinnut testata. Stalin käsitti niiden läpäisyn kuluttavan niin paljon asevoimia ja aikaa, että oli edullisempaa unohtaa Suomen valloitus ja tyytyä Moskovan rauhan rajoihin. Täten Salpa-linja pelasti Suomen itsenäisyyden. Olisivatkohan Kannakselle rakennetut linnoitukset pelasteneet suuremman Suomen?
Vahvinkin bunkkeri tai bunkkeilinja on helposti valoitettavissa, jos ne sokaistaan savuilla. Puolustajat oletettavasti ampuvat silloin umpimähkään savun sekaan, mutta tuli kyllä menee silloin harakoille.
Ennen läpimurtoa Valkeasaaressa möyhennettiin suomalaisten bunkkerit 220 millisten tykkien suorasuunnatuilla kranaateilla.
Maginotlinja ja Kannaksen linnoitteet osoittivat että teräsbetonin aika oli ohi. 1944 olisi pitänyt olla useita syvyyteen porrastettuja puolustusvyöhykkeitä, siis juoksuhautoja ja panssarintorjunta-asemia. Oman tykistön nopeaan liikkumiseen tuliasemasta toiseen olisi pitänyt kiinnittää huomiota.
Pääasemassa ei ollut kestolinnoitteita, ei Valkeasaaressa eikä muuallkaan. Ei niitä voinut rakentaa etulinjaan. Vammelsuu-Taipale asema oli eri juttu. siellä on voitu raskaita tykkejä suora-ammuntaan bunkkerien tuhoamiseksi käyttääkin, tuskin silti 220-millisiä. Kenttätykistön kaliiperit eivät juuri yltäneet yli 205:n millin eli 8 tuuman.
140:llä laukauksella jonka jälkeen suomalaiset räjäyttivät ko. bunkkerin.
http://www.nortfort.ru/kaur/index_e.html
http://kuvablogi.com/tag/mannerheimlinja/
Tästäkö olisi kyse?
Siis tekstin mukaan.
Muistan jostain venäläisestä lähteestä lukeneeni että 203 millisillä olisi suorasuuntauksella tulitettu 9.6.44 useampiakin suomalaisia bunkkereita. Bunkkereiden lujuudesta ja laajuudesta ei tainnut tulla selvyyttä. Voi olla että vahvistetut kk-pesäkkeetkin katsottiin bunkkereiksi(?).
Olisikohan bunkkerit Leningradin puolustuksen linnoituksiin kuuluvia?
http://www.nortfort.ru/kaur/foto_b6_e.html
minun lukeman mukaan 150mm tulitettiin suorasuuntauksella ainakin poppiukseen reikä. Osa miehistä uskoi sen kestävän,eivätkä tulleet ulos. Saattohan se olla isompiki tykki.
Poppiuksen bunkkeri ja Miljoonalinnake olivat Talvisodan Mannerheim-linjalla. Valkeasaari oli pääasemaa 1944. Ei siellä ollut betonilinnakkeita ja puisetkin olivat kehnoja. Ne hajosivat pommituksessa ja tykistötulessa. Raskaita suora-ammuntaykkejä ei edes tarvittu. VT-asemassa on voitu tuoda raskaita tykkejä tuhoamaan bunkkereita. Sielläkin murto tuli niin nopeasti, että tuskin tarvittiin.
Sotkette kauheasti asioita.Onko pakko kirjoittaa, vaikka ei edes tiedä, mistä sodasta on kyse?
oli. Mutta kuvakavalkaadi on ilmeisesti Leningradin
puolustuslinjan linnoituslaitteita ja bunkkereita Valkeasaaressa eli Beloostrovissa.
http://www.nortfort.ru/kaur/foto_b6_e.html
näin.
Mannerheimlinja.
http://www.nortfort.ru/mline/index_e.html
Salpa-asema
http://www.nortfort.ru/salpa/index_e.html
VT-Linja
http://www.nortfort.ru/vtline/index_e.html
Rannikkotykistö
http://www.nortfort.ru/coastal/index_e.html
Venäjän puoli
http://www.nortfort.ru/kaur/index_e.html
Pää/ etusivu
http://www.nortfort.ru/index_e.html
Olet harvinaisen oikeassa. Tulihan sitä jo 1970 luvulla käytyä Valkeasaaressakin, kun kierreltiin venäläisen oppaan kanssa katselemassa näitä Suuren saartorenkaan muistomerkkejä.
Muutamia nimiäkin muistan:
- Kirovin valli
- sotilaan kuolemattomuudelle
- Pulkovski-etulinja
- Rynnäkkö
- Lannistamattomat
- Läpimurto
- Laatokan sankareille
Olisikohan siellä Valkeasaaressa ollut, Lembolovski-linnoitus tai jotain sentapaista.
Jokatapauksessa kaikki bunkkerit oliva venäläisten. Suomalaisilla oli ollut vain kurjia hiekkakuoppia, eli mitä niistä nyt olikaan enää silloin jäljellä.
"Onko pakko kirjoittaa, vaikka ei edes tiedä, mistä sodasta on kyse?"
Täällä etsimme yhdessä pikku palasia totuudesta eri lähteitä lukemalla.
Luin venäläisestä lähteestä että 9.6.1944 ammuttiin suurikaliberisilla kenttätykeillä suora-ammuntaa suomalaisia bunkkereita kohti. Saattoivat olla kk-pesäkkeitä?
Joku voi sanoa että etulinjaan ei voinut rakentaa panssariesteitä eikä teräsbetonisia bunkkereita juuri rintamalinjan läheisyyden vuoksi.
Toinen kertoo että etulinjaan jopa suolle laitettiin täysin tyhmästi panssariesteitä.
Joku sanoo että Suomen kimppuun käytiin yllättäen ja täysin syyttä 22.6. 1941.
Toinen sanoo että Suomen sotilaallinen ja poliittinen johto valmistautui etukäteen hyökkäyssotaan Saksan rinnalla.
Sitten joku kenties vielä arvelee että puhutte tällöin varmaankin Talvisodasta ;)
Historioitsijat erehtyvät eivätkä tiedä kaikkea. Sodan käyneet sotilaat muistavat väärin. Joku katsoo punaisten silmälasien läpi ja joku toinen sinivalkoisten silmälasien läpi mennyttä aikaa.
"Kannaksen suurhyökkäys yllätti täysin Suomen sodanjohdon". Siis onko pakko kirjoittaa tuollaista potaskaa? Eihän se ollut yllätys!
"Kannaksen suurhyökkäys ei tullut yllätyksenä, kaikki merkit siihen olivat aina radiohiljaisuudesta alkaen". Taas potaskaa. Tulihan se yllätyksenä!
Oikeakin lähdetieto johtaa harhaan, jos sitä ei osaa asettaa oikeaan yhteyteensä. Bunkkeri voidaan ymmärtää monella tavalla, mutta suomalaisten pääasemassa ei kesällä -44 ollut betonipesäkkeitä. Taemmassa asemassa niitä oli. Poppius ja Miljoonalinnake olivat Talvisodan Mannerheim-linjalla.Kesällä -44 sillä ei juuri taisteltu, vaikka se jonkinlaisena viivytysasemana palvelikin ja venäläiset mainostivat sitä vahvana linnoitusketjuna.
NL:n Leningradin puolustusvyöhykkeellä oli suuri määrä betonilinnoitteita. Tuskinpa he itse niitä tuhosivat. Näillä palstoilla sotketaan asioita heittelemällä sirpaletietoa sinne tänne taustastaan irrotettuina.
Valkeasaari oli kyllä häpeäpilkku kaiken keskellä. Valkeasaaressa oikeasti rakennettiin hulppeata upseerikasinoa sun muuta kun olisi pitänyt varautua ihan eri tavalla ihan eri asiaan, suunnitella puolustuksen vetämistä taakse maastollisesti paremmin puolustettaviin paikkoihin ja tehdä sinne jo edes vähän suojauksia jne.
Karhumäen suunnan vahvat linnoituslaitteet.
http://heninen.net/kollaa/kuvia/k-museo_f.htm
Jospa tarkoitus olikin lyödä vihollinen vasta Lappeenrannassa.
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/salpa21.htm
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/salpa22.htm
Ja lisää Lappeenrannasta.
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/salpa23.htm
http://www.elisanet.fi/harri.frestadius/salpa20.htm
Ilmeisesti et ole koskaan käynyt Kannaksella.
Itä-Karjala kyllä linnoitettiin lujasti mutta Kannasta ei, jostain syystä. Tosin linnotteista huolimatta Itä-Karjalastakin tultiin lujaa eli eivät ne mitään auta jos sodan ylin johto on jo seniili ja muutoinkin ulkona kuin lumiukko. Näin Suomella oli 1944, ikävä kyllä.
Taas asialla Pölhö-Kustaa!
Itä-Karjalan linnoitusintoa voi ihmetellä kahdellakin tapaa. Jos marski kerran suunnitteli pitävänsä sitä vain rauhanteon vaihdon välineenä jota ei ollut tarkoituskaan pitää niin kannattiko sinne uhrata pääosa Suomen linnoituskapasiteetista viholliselle jätettäväksi. Toiseksi 44 suomalaiset havahtuivat huomaamaan ettei Aunuksen kannaksella ollut kuin pari heikkokuntoista kulkukelpoista tietä ja kiskoparia Syväriltä ja Äänisjärveltä kohti Suomea. Sinnehän oltiin perääntymisvaiheessa jo jäämässä mottiin koko Itä-Karjalan armeijan laajuudelta, vain hädissään rakennettu kapulatie umpimetsään ja hevosten toimintakyky metsissä mahdollisti vetäytymisen kutakuinkin säällisesti. Olisi siinä päämajan nerokkaiden strategien pitänyt ymmärtää ettei sieltä vahva tankki- ja tykistöarmeija kaikkine huoltoineen suinkaan sutena läpi tule.
Päätös Itä-Karjalan lujasta linnoittamisesta tehtiin siinä hurmiotilassa,joka Suomen Päämajassa ja hallituksessa vallitsi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941.
Pidettiin selviönä,että Saksa voittaisi Puna-armeijan,jonka sotakunto oli osoittautunut heikoksi Talvisodassa.
Kun sitten Moskovan vastahyökkäys ja myöhemmin Stalingrad osoittivat Puna-armeijan olevan kaikkea muuta kuin lyöty estivät arvovaltasyyt ja toiveajattelu muuttuneen strategisen asetelman perinpohjaisen erittelyn ja seuraavat nopeat toimenpiteet.
Alkoi niinsanottu "Asemasotan aika" !
"Tosin linnotteista huolimatta Itä-Karjalastakin tultiin lujaa..."
Oli pakko tulla pois viivyttäen, kosa puolustus petti Kanaksella ja muutenkin vähäisiä joukkoja siirrettiin sinne.
Siksi kun siellä oli idioottipöhveleitä päiväunilla sisustamassa koiraslottien komentokorsuja leelian lepotuoleissa.
Asian voi muotoilla myös siten, että esikuntatasolle oli Suomessa ylennetty ensimmäisen maailmansodan aikaisia alivääpeleitä joiden osaamistaso ei vain riittänyt.
Jälkiviisastelua;
-44 kannaksella oli tekemättä kevyetkin miinoitukset ja murrokset, tiet ja rautatiet viipuriin oli vapaasti käytössä....
Oltiin kai halliinon ja sodan johdon kesälomilla -43 -44.
Tai oli saatu joku lupaus jaltalta-teheranista ? tai jotain, mikä johti kannaksen puolustuksen ja sodanjohdon suureen "kesälomaan".
Itse en usko suuriin linnoituksiin,... mutta edes hidastusta voisi tehdä... ja se oli tekemättä!!
Huolto jäi punaa-armeijalle, jne... kun housut kintussa juostiin.
Sodanjohto ylhäältä alas oli toimimaton, sanoisin semi osaamaton?
ei voi mitään.
Turhia veriuhreja maksettiin kun ei ollut valmistautumista riittävästi !!
SAKSAN NORJAN ARMEIJA OLI SURKEA, MUTTA PUNAKOMENTAJAT EIVÄT TÄTÄ HUOMANNEET!
” SAKSAN NORJAN ARMEIJA OLI SURKEA”
Norjassa oli vain heikompia sotilasyksiköitä, koska maihinnousua sinne pidettiin epätodennäköisenä
”MUTTA PUNAKOMENTAJAT EIVÄT TÄTÄ HUOMANNEET!”
Huomanneet mit? Miksi ne Norjaan olisi hyökänneet! Maa on opitkä ja vaikeakulkuinen ja huolto olisi ollut vaikea järjestää! Sota ratkaistiin Berliinissä, ei Norjassa!
” Turhia veriuhreja maksettiin kun ei ollut valmistautumista riittävästi !!”
Koskaan ei ole linnoitettu riittävästi, mutta kyllä linnoitettu oli! Joka epäilee menköön Siiranmäkeen, josta niitä löytyy runsaasti tänäkin päivänä!
Kyse on siitä, että Neuvostoliiton suurhyökkäyksen voima ja nopes oli niin suuri, että vetäydyttiin kymmenessä päivässä sata kilometriä ja kaikkia miinoituksia ja tuhoamisia ei keretty tehdä!
Etkä sinä tuon vertaa tiedä, kyllä hyökkäsivät Norjaan, eivätkä meinanneet lähteä pois.
Kiinteän puolustuslinjan voi myös kiertää, jos se vaikuttaa liian vahvalta.
Suomalaisille taisi selvtä jo 1942, ettei Saksa voita sotaa. Sen verran surkeaa oli saksalaisten sotiminen Suomen pohjoisella rintamalla.
Neuvostoliitto soti niin monella rintamalla, ettei heti pystynyt Suomea vastaan hyvillä joukko-osastoilla sotimaan.
Saksaa vastaan oli heidän parhaat aseet ja miehet!
Mutta kun tarve oli,niin sitten kävi, kuten kävi,!