"Perinteisesti kristillinen teologia on esittänyt, että avioliiton perustana on kolme asiaa: pariskunnan oma tahto, yhteisen elämän aloittaminen ja sukupuoliyhteys. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen yleistyi vähitellen keskiajan kuluessa. Suomessa vihkiminen säädettiin pakolliseksi vasta vuonna 1734. Raamatussa puhutaan kyllä sitoutuneesta parisuhteesta ja avioliitosta, mutta sitä ei liitetä mihinkään erityiseen vihkitoimitukseen.
On vaikea sanoa, mitä teologista uutta kirkollinen tai maistraatissa tapahtuva vihkiminen lisää parisuhteeseen. Kristityt pitävät esimerkiksi islamilaisessa maailmassa solmittuja liittoja teologisessa mielessä yhtä pyhinä kuin kristillisiä avioliittoja, vaikka niihin ei liity minkäänlaisia kristillisiä elementtejä. Papin aamen ja kirkon siunaus eivät ole parisuhteen oleellinen perusta.
Kirkko siis pitää kaikkia niitä parisuhteita avioliittoina, jotka on solmittu vallitsevan kulttuurin yleisesti tunnustamalla tavalla. Tästä seuraa yllättävä suomalaista yhteiskuntaa koskeva johtopäätös. Meillä avoliitto on yleisesti tunnustettu parisuhteen muoto, joten eikö sitä pitäisi pitää teologisessa mielessä yhtä pyhänä ja arvokkaana kuin avioliittoa?
Voitaisiin ajatella, että avoliittoratkaisun tehneet ovat ottaneet toinen toisensa puolisoiksi. Itseasiassa vihkimisessäkään pappi tai siviilivihkimisen suorittaja eivät liitä toisia avioliittoon, vaan pariskunta itse ottaa toinen toisensa aviopuolisoiksi. Vihkijä esittää vihkikysymykset ja kirjaa tehdyn sopimuksen. Avoliitossa sopimus tehdään yksityisesti, mutta se on lopputuloksen kannalta aivan yhtä julkinen. Eläähän pariskunta yhdessä samalla tavalla kuin avioliiton solmineet elävät."
Kari Kuula
On vaikea sanoa, mitä teologista uutta kirkollinen tai maistraatissa tapahtuva vihkiminen lisää parisuhteeseen. Kristityt pitävät esimerkiksi islamilaisessa maailmassa solmittuja liittoja teologisessa mielessä yhtä pyhinä kuin kristillisiä avioliittoja, vaikka niihin ei liity minkäänlaisia kristillisiä elementtejä. Papin aamen ja kirkon siunaus eivät ole parisuhteen oleellinen perusta.
Kirkko siis pitää kaikkia niitä parisuhteita avioliittoina, jotka on solmittu vallitsevan kulttuurin yleisesti tunnustamalla tavalla. Tästä seuraa yllättävä suomalaista yhteiskuntaa koskeva johtopäätös. Meillä avoliitto on yleisesti tunnustettu parisuhteen muoto, joten eikö sitä pitäisi pitää teologisessa mielessä yhtä pyhänä ja arvokkaana kuin avioliittoa?
Voitaisiin ajatella, että avoliittoratkaisun tehneet ovat ottaneet toinen toisensa puolisoiksi. Itseasiassa vihkimisessäkään pappi tai siviilivihkimisen suorittaja eivät liitä toisia avioliittoon, vaan pariskunta itse ottaa toinen toisensa aviopuolisoiksi. Vihkijä esittää vihkikysymykset ja kirjaa tehdyn sopimuksen. Avoliitossa sopimus tehdään yksityisesti, mutta se on lopputuloksen kannalta aivan yhtä julkinen. Eläähän pariskunta yhdessä samalla tavalla kuin avioliiton solmineet elävät."
Kari Kuula
Vastaukset 11
Vanhimmat
olen ollut sekä avo-, että avioliitossa, enkä kokenut niissä mitään eroa. Mielestäni tunneside on tärkein tekijä.
muuta eroa olekaan, kuin juridinen puoli.
Avioliitosta pääse eroon nykyään ihan yhtä helposti kuin avoliitostakin. Sen kun kerää tavaransa ja lähtee.
Onkin kummallista että EU:ssa puuhataan yhteistä säädöstöä siitä, että avioerossa alattaisiin taas hakea eroon syyllistä. Aivan järjetöntä.
Miten mitattaisiin syyllisyys? Pettämisillä, henkisellä tai fyysisellä väkivallalla vai välinpitämättömyydellä?
puolisollani on muuten vihkimisoikeus, mutta hän ei ole pappi. Arvaatko miksi?
Maistraatin päällikkö ja henkikirjoittaja toimittavat siviilivihkimisiä.
on tuomari, notaari, merikapteeni tai sitten kuuluu johonkin rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.
http://www.uskonnonvapaus.fi/artikkelit/vihkimisoikeudet.html
tuomarin valaan kuuluu vihkimisoikeus.:-D)) Mutta hän ei meitä vihkinyt, vaan olimme silloin molemmat vielä niin sinisilmäisiä, että kuuluimme kirkkoon. Nyt olemme atteja molemmat mitä syvimmässä merkityksessä.
tuomarin valaan kuuluu vihkimisoikeus:-D))
kanssa?
Sellaista on alettu epäillä.
Avioliitto tarkoittaa sitä, että Jumala siunaa miehen ja naisen välisen liiton. Siitä on kyse.
Ei ole vaimo, jollei ole avioliittoa eikä siunausta siihen.
on juridinen toimenpide. Laillisesti sen voi toimittaa maistraatissakin.
Sekö, että leipäpappi sanoo "jumalan kasvojen edessä", vaikka niitä kasvoja ei missään näy.
Keksitkö ihan itse noita satuja, joita sitten esittelet totuutena.