Mielenkiintoinen tilanne; jos ryhmä kalastajia haluaisia kalastaa oppaan kanssa, ei voi kalastaa kuin siellä, mihin vesialueen omistaja antaa luvan, mutta jos ryhmä vuokraa veneen ja kulkee itsenäisesti ilman opasta, voi kalastaa missä huvittaa.
Äänin 2-3 korkein oikeus päätti viehelain tulkinnasta näin. Suurin osa kansanedustajista haluaisi korjata tilanteen, mutta koska RKP vastustaa, ei asia etene eduskuntakäsittelyyn.
Esim. vammaiset, joilla ei ole mahdollisuutta omatoimiseen kalastamiseen, jäävät vaille samaa oikeutta, kuin ne, joilla mahdollisuus omatoimiseen vesilläliikkumiseen on.
Ajatelkaapa, kuinka opas välttää häiritsemästä ranta-asukkaita, mutta itsenäisesti liikkuvia turistiryhmiä eivät mökit juuri häiritse (esim. venäläisturistit).
Mielenkiintoista on se näkemys, että yhteiskunnan varoilla vesiin istutettu kala on sen omistajan omaisuutta, jonka vesialueella ko. kala kullonkin sattuu uimaan.
Äänin 2-3 korkein oikeus päätti viehelain tulkinnasta näin. Suurin osa kansanedustajista haluaisi korjata tilanteen, mutta koska RKP vastustaa, ei asia etene eduskuntakäsittelyyn.
Esim. vammaiset, joilla ei ole mahdollisuutta omatoimiseen kalastamiseen, jäävät vaille samaa oikeutta, kuin ne, joilla mahdollisuus omatoimiseen vesilläliikkumiseen on.
Ajatelkaapa, kuinka opas välttää häiritsemästä ranta-asukkaita, mutta itsenäisesti liikkuvia turistiryhmiä eivät mökit juuri häiritse (esim. venäläisturistit).
Mielenkiintoista on se näkemys, että yhteiskunnan varoilla vesiin istutettu kala on sen omistajan omaisuutta, jonka vesialueella ko. kala kullonkin sattuu uimaan.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mielenkiintoinen pointti. Olisiko syynä se, että opas harjoittaa elinkeinoa. Mitä mieltä itse olet, haluaisitko jonkun tulevan tontillesi tienaamaan ilman lupaasi?
Olen kerran sienestysreissulla törmäänyt hauskaan tilanteeseen. Kävelin metsässä, kun kaveri ajoi uudella autollaan metsätietä pitkin vierelleni ja kertoi minun olevan sienestämässä hänen tontillaan. Katselin ihmeissäni ympärilleni taloa katseellani hakien. Kaverin maatalo oli noin puolen kilometrin päässä ( ei näkynyt) ja metsän ja talon välissä oli peltoakin pari sataa metriä. Hänen mielestään maalla kun tuo tonttikoko on hieman suurempi, kuin kaupungissa, eikä jokamiehenoikeuksiin kuulu sienestäminen toisen tontilla.
Kun tontin koko on tuo, tervetuloa tienaamaan tontilleni. Olen itse vesialueen osakas, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että joku ammattikalastaja tai charterveneilijä tienaa tuolla vesialueella liikkuen.
Yksityisomistuksessa olevan tontin ja osakaskunnan omistaman vesialueen välinen ero on melkoinen, joten vertaus toisen tontilla tienaamiseen on tässä melko ontuva.
jos ei riko kotirauhan häirinnästä säädettyjä lakeja.
Eli jos et mene kenenkään pihaan etkä näy, kuulu tai haise sinne, et riko kotirauhaa. Mitään metrirajoja ei ole olemassa.
Jokamiehenoikeuksissa ei puhuta mitään "tonteista".
150m rakennuksesta on voimassa useampi laki joka suojaa rakennuksen omistajan tai rakennuksessa olevan henkilön oikeutta pihapiiriin ja rauhaan.
1 § (9.6.2000/531) Kotirauhan rikkominen. Joka oikeudettomasti
1. tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan taikka
2. rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä, soittamalla puheluita tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
2 § (9.6.2000/531) Törkeä kotirauhan rikkominen. Jos kotirauhan rikkomisessa
1. rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka
2. rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa
ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
- - -
Ei siis metrirajaa.
kesyn kissan saa ampua tontillaan jos se tulee 150m tai lähemmäksi asuinrakennusta.
Tässä harrastelehden pääkirjoitus:
"VAPAA-AJAN KALASTAJA 7-2006
Viehekortti paransi kalastuksen kestävyyttä
Kalastuksen sosiaalinen kestävyys tarkoittanee sitä, että mahdollisuus kalastaa eri tavoin on tarjolla mahdollisimman monelle sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta. Käytännössä siihen tarvitaan luontoedellytysten mukaisia jokamiesoikeuksia sekä toimivaa ja kohtuuhintaista kalastuslupajärjestelmää.
Läänikohtainen pilkkikortti aikoinaan ja viehekortti 10 vuotta sitten kohensivat merkittävästi suomalaisen vapaa-ajankalastuksen sosiaalista kestävyyttä. Maantieteelle emme tässäkään asiassa mitään mahda. Silti helposti hankittava viehekortti paransi vähävetisilläkin seuduilla asuvan kalastusmahdollisuuksia.
Pilkki- tai viehekorttia ei saatu ilman vapaa-ajankalastajajärjestöjen toimintaa. Kestävä vapaa-ajankalastus vaatii myös tulevaisuudessa harrastajien kiinteää yhteistyötä. Sen avulla ylläpidämme ja parannamme kalastusmahdollisuuksia ja kasvatamme uusia kestävän käytön tuntevia kalastuksen harrastajia. Harrastuksen jatkuvuus on sekin tärkeä osa kalastuksen kestävyyttä.
Ilkka Mäkelä "
Pilkki- ja viehekorttejsa vastusti, arvatkaapa mikä kielipuolue.
"Mielenkiintoista on se näkemys, että yhteiskunnan varoilla vesiin istutettu kala on sen omistajan omaisuutta, jonka vesialueella ko. kala kullonkin sattuu uimaan."
1. Millä varoilla kalojen istutusta harrastettiin ennen viehelakia?
2. Millä varoilla kaloja istutetaan viehelain jälkeen?
3. Voiko vesien omistaja kieltää istutukset omiin vesiin?
4. Voiko vesien omistaja kieltää istutukset muihin vesiin?
5. Miksi itä- ja eteenkin pohjoissuomessa useimpiin kalapaikkoihin tarvitaan erillislupa?
6. Miksi viehelupa on hyödytön pohjoissuomessa?
7. Miksi ainoastaan merialueet sosialisoitiin käytännössä?
8. Miksi sosialisoidut merialueet käytännössä rajoittuvat saaristomereen?
Vastaa näihin kysymyksiin, niin palataan noihin hienosäätöasioihin sen jälkeen.
argumentit loppua.
En ole aivan varma kaikista, mutta oikaise, jos olen väärässä:
1. Millä varoilla kalojen istutusta harrastettiin ennen viehelakia?
Kalastuksenhoitomaksuvaroilla, vaikka pääasiassa vapaa-ajankalastajilta kerätyillä varoilla kylläkin rahoitettiin ammattikalastusta tukevaa järjestöä... Mm. kunnat ym. monet tahot tekivät ja tekevät velvoiteistutuksia. Ne kalastuskunnat, jotka myivät lupia, tekivät istutuksia. Ne, jotka eivät myyneet lupia, nauttivat vain muiden tekemistä istutuksista.
Luulisin, että myös metsähallitus on tehnyt istutuksia.
2. Millä varoilla kaloja istutetaan viehelain jälkeen?
Kalastuslupatuloilla. Viehekorttivaroista kerätyillä rahoilla sekä mm. velvoiteistutuksin. EU-varoin sekä kansallisilla projektivaroilla.
3. Voiko vesien omistaja kieltää istutukset omiin vesiin?
En osaa sanoa, mutta jos joku vesienomistaja kieltäisi, tuskin kukaan istuttaisi. Ainakaan muilla kuin omistajilla ei ole mitään asiaa rantaan kalustolla, jolta istutukset yleensä tehdään.
4. Voiko vesien omistaja kieltää istutukset muihin vesiin?
Miksi pitäisi voida?
5. Miksi itä- ja eteenkin pohjoissuomessa useimpiin kalapaikkoihin tarvitaan erillislupa?
Koska moniin sellaisiin paikkoihin on vesien omistaja tai joku muu tehnyt merkittäviä kalataloudellisia panostuksia. Usein nämä kohteet ovat hyvin rajattuja.
6. Miksi viehelupa on hyödytön pohjoissuomessa?
En tiedä, ei ole kokemusta. Varmasti järvialueilla saa vieheluvalla kalastaa.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että vieheluvan pitäisi kattaa myös useimmat tuollaiset jokialueet pitäisi olla vieheluvan piirissä.
7. Miksi ainoastaan merialueet sosialisoitiin käytännössä?
Ei pidä paikkansa. Kyllä tuhansien järvien maassa on myös merkittävissä määrin järviä, joita viehelupa koskee.
Järville oli tosin jo aiemmin suhteellisen hyvin saatavilla kalastuslupia. Mikäli merellä kalastuskunnat olisivat myyneet lupia, ei varmaan viehekalastuslakia olisi koskaan saatu aikaiseksi. Tilanne oli vain se, että monet kalastuskunnat erityisesti merialueella eivät suostuneet myymään lupia ulkopuolisille.
8. Miksi sosialisoidut merialueet käytännössä rajoittuvat saaristomereen?
Mitä tarkoitat? Viehelupa koskee koko rannikkoa. Saaristomerellä vaan sattuu tuota rantaa olemaan melko paljon.
Käytät melko halpamaisesti sanaa sosialisointi. Samaa sanaa voisi käyttää jokamiehenoikeuksista tai siitä, että myös sinä saat ilman vesialueen omistajan lupaa liikkua vesillä.
Toisaalta olen yksitysomistajuuden kannalla, mutta sitä en vaan voi ymmärtää, että joku voi omistaa veden ja siinä liikkuvat kalat.
Karkeasti ottaen kalastuskunnat maksoivat itse istutuksensa ennen.
Viehelain mukaan yksityisten tulopuoli muiden kalastamisesta heidän vesillään tyrehtyi kun valtio aloitti yksityisten vesien kauppaamisen yleisölle.
Valtio istuttaa keräämillään varoilla jotain joihinkin vesiin, mutta ymmärrettävistä syistä kalavesien omistajat eivät ole menettelystä järin innoissaan.
Puoluepoliittisesti asia näyttää seuraavalta: Saaristomeri, joka on RKP.n kanta-aluetta, sosialisoitiin surutta valtion toimesta. Valtio myy kalastuslupia yksityisille vesille ja pitää saamansa tulot itse.
Pohjoissuomessa keskusta pitää valtaa, ja näin ollen virvelikalastuksen kannalta mielenkiintoiset vedet ovat rajattu viehekortin ulottumattomiin - MYÖS VALTION OMISTAMAT VEDET!
Itäsuomessa tilanne on samankaltainen kuin pohjoissuomessa.
Yhteenvetona voi siis todeta että valtio varasti RKP:n sydänmailla olevien vesienomistajien vedet. Se on sosialisointia, joten käytän termiä ihan oikein.
Miten valtio voi myydä yksityisten vedet ulkopuolisten käyttöön ja pitää siitä hyötymänsä varat itsellään samalla kuin valtio estää ko. vesienomistajien kalastamisen valtion vesillä samaisen vieheluvan turvin?
Oikea vastaus kysymykseen on puoluepolitiikka.
Karkeasti ottaen voi sanoa, että ne kalastuskunnat maksoivat ja tekivät istutuksia, jotka möivät lupia. Ja luparahat tulivat kalastajilta. Nythän tilanne on se, että joku muu, kuin kalastuskunta itse päättää siitä, mitä istutetaan ja minne. Ne kalastuskunnat, jotka eivät lupia myyneet, eivät voineet edes istutuksia tehdä.
Mikäli kalastuskunnat olisivat merialueilla saaneet edes jonkinlaisia laajempia yhtenäislupia aikaiseksi isojen järvien tapaan, ei viehelupaa olisi koskaan tullut. Itsepäinen "kalastusoikeus on vain meillä"-toiminta johti vieheluvan syntyyn.
Siitä, miten KEPU sai suojeltua Pohjoisen lohijoet ja Metsähallituksen vedet, on tosiaankin poliittinen kysymys eikä ole oikeudenmukainen.
Kalastuskunnilla on kuitenkin edelleen oikeus myydä itsekin lupia. Siten kyse ei ole sosialisoinnista, vaan pakkokeinosta vesialueiden virkistyskäyttöön saamiseksi.
Itse alunperin tässä keskustelussa ihmettelen vain sitä, että miksi oppaan käyttäminen yksityistilaisuudessa estää vieheluvan käytön?
"Kalastuskunnilla on kuitenkin edelleen oikeus myydä itsekin lupia. Siten kyse ei ole sosialisoinnista, vaan pakkokeinosta vesialueiden virkistyskäyttöön saamiseksi."
Mitä ero sillä on miten valtio otti myyntiin tiettyjen yksityisten vesiä? Pakkokeino vastikkeetta, sosialisointi tai varkaus. Mielestäni ne ovat samoja asioita.
Miten suhtaudut siihen jos tulen upouudella "sahaluvallani" maillesi korjaamaan vähän maan viljaa joka on sen päällä kasvavat puut?
Nykyään nousee hirveä haloo jo jostain joulukuusesta. Minä haluaisin tulla puunkaadon harrastajana hankkimaan vähän nuotiopuuta kotitarpeiksi, ihan vain tavallista käsisahaa käyttäen. Maksan tietty valtiolle 27€/ vuosi oikeudestani rajoituksetta kaataa puita yksityisiltä alueilta etupäässä pohjois- ja itäsuomesta.
Lienee myös OK että aloitan opastetun puunkaadon näille alueille ilman omistajan lupaa? Tulen säännöllisesti 1-10 hlö porukassa (joista kaikki ovat suorittaneet lääninkohtaisen puunkaatoluvan valtiolle) kaatamaan metsää oman mielen mukaan ilman konevoimaa.
Jos puut käyvät vähiin aloitamme "kaada ja pystytä" harvennuksen jossa samaa puuta voi kaataa monta kerta... jne.
Miksi tällaisesta ei edes keskustella?
Metsästyksessä on sama juttu. Miten joku voi omistaa metsässä liikkuvat eläimet? Jos omistat maata ja siellä liikkuu hirvi, voitko todella väittää sen olevan sinun omaisuuttasi? Voiko ömakotiasukas, jonka pihamaalla sattuu jänis liikkumaan väittää tuota jänistä omakseen? Lain mukaan näin saattaa olla, mutta sen vuoksi tässä kirjoitellaan, että laki on pielessä. Sama koskee kalaa.
Sitten kun joulukuuset liikkuvat eri omistajien mailta toiselle ja voivat piilotella kaatoporukkaasi, voidaan ehkä asiasta keskustella tässä yhteydessä.
Pitääkö tämän nyt ymmärtää niin että kaikkea liikkuvaa saa ottaa omakseen toisten mailla, mutta kiinteästi paikallaan pysyvä on maanomistajan omaa?
Jos näin on, miksi marjastaminen ja sienestäminen toisten mailla on sallittua? Jopa puollat sitä.
Mikä antaisi kenellekään oikeuden jahdata liikkuvia eläimiä tai kaloja toisten mailla ilman erillislupaa? Kun eläimet kerran liikkuu, pitänee odottaa että ne liikkuvat sellaiseen paikkaan missä niitä on lupa pyydystää.
Henkilökohtaisesti käytän hyväkseni mahdollisuutta kalastaa toisten vesillä, samoin kuin jotkut kalastavat minun vesillä. Miksi valtio perii meiltä kaikilta maksun vastikkeetta menee yli ymmärryksen, samoin kuin se että kun lähden Lappiin joudun ostamaan erillisluvan kaikkeen kalastamiseen.
Viehelupalaki pitäisi ulottaa myös muualle kuin RKP:n kannattajien tiluksille, vaihtoehtoisesti koko laki tulisi epäonnistuneena kuopata.
Yleinen puunkaatolupa Kepulaisten ja kaupunkisosialistien omistamiin metsiin olisi myös OK. Länsisuomen metsät on erillislailla rajattava ulkopuolelle ja Eteläsuomen metsiin pitäisi mennä vain poikkeusluvin. Itä ja Pohjoissuomessa voisi sitten kaadella puita kotiinvietäväksi vaikka porukalla ja ammattimiehen opastuksella, kunhan jokainen kaatoporukassa oleva on maksanut sen 27€/ vuosi. Valtio hoitanee suosituimmille paikoille puunkäsittelytilat, niin että kotiin voisi viedä vain A-luokan lautaa, eikä turhia oksia ja kaarnaa.
Tämä olisi tasapuolista ja reilua.
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että vieheluvan pitäisi koskea myös luonnontilassa olevia lohi- ja siikapitoisia vesistöjä olivat ne sitten missä tahansa. Kyllähän tuo olisi varmaan saatu hoidettua, jos RKP olisi tehnyt muutakin, kuin käyttänyt kaiken tarmonsa vieheluvan vastustamiseen.
Sen sijaan kohteet, joissa omistaja on tehnyt merkittäviä kalataloudellisia investointeja ja kunnostuksia, voisi olla edelleen erillisluvan varassa.
Marjastus ja sienestys toisen maalta ilman lupaa on oikeastaan samankaltainen juttu, kuin kalastus. Se kuuluu Suomessa jokamiehenoikeuksiin riippumatta siitä, tekeekö sitä joku ammatikseen vai ei. Kohtuullista tietysti olisi, että sienestyksestä ja marjastuksesta voisi periä läänikohtaisen ja valtakunnallisen maksun. Näillä varoilla sitten voitaisiin tukea kansallisia marjastusorganisaatioita ja istuttaa mustikanvarpuja. Näinhän toimitaan kalastuksenkin suhteen; taitaa suurimpia kalastuslupatulojen käyttäjiä olla ammattikalastusta tukeva organisaatio, joka on hyvinkin lähellä RKP:n ideologiaa...
En tiedä, paljonko RKP:n kannattajia on järvi-Suomessa, jossa viehelaki on ihan yhtälailla voimassa kuin saaristomerelläkin, joten se reiluudesta. Tuo puuston vertaaminen kalaan on sama, kuin vertaisi ilmaa veteen.
Molemmat kasvat itsekseen ilman ihmisen apua ja molemmat ovat alueidensa tärkeintä viljaa.
Veden viljaa on kala ja metsän viljaa on puu. En minä näe näissä mitään olennaista eroa (nyt kun tuo viljan liikkuvuus ei enää ole keskeinen argumentti).
Miksi kalastajan elinkeino olisi niin vähäarvoinen metsuriin nähden, että kaikki voivat vapaasti harjoittaa kalastusta kalastajan omistamalla alueella, mutta kellään ei ole asiaa metsurin palstalle?
Metsät ovat täynnä puuta, marjaa ja sieniä. Marjoja ja sieniä saa poimia ilman lupaa (ja hyvä niin), mutta puita ei saa kaataa. Miksi näin? Näppäränä ihmisenä voisin aivan mainiosti käydä naapurimetsässä kaatamassa vähän takkapuita kotitarpeisiin jotta minun ei tarvitsisi ostaa niitä marketista tai bensa-asemalta. Eikö vapaa-ajan kalastus aja ihan samaa asiaa? Käydään itse virvelöimässä kalat kalastajien vesiltä jotta kalastajilta ei tarvitse ostaa kalaa. Tästä oikeudesta viehekalastaja maksaa 27€/vuosi valtiolle.
Olisin kiitollinen jos selittäisit minulle oleellisen eron kotitarvekalastamisen ja kotitarvepuun kaadon välillä.
Erot puunkaadon ja viehekalastuksen välillä?
1.Voiko puu valita, kaadatko sinä sen vai et?
-Ei voi, vaan puu on siinä satoi tai paistoi ja sen saa nurin kuka hyvänsä. Kala ei välttämättä käy vieheeseen, vaan se voi uida viehekalastajaa karkuun tai olla muuten vain tavoittamattomissa. Kala voi vielä karata uistimeen tarrattuaankin. Ja kalan voi päästää pyydystämisen jälkeen takaisin, mutta puuta ei saa kaadon jälkeen uudelleen kasvamaan.
2.Kuinka nopeasti puun tilalle kasvaa uusi saman kokoinen?
-No riippuupa tietysti puun koosta. Sellainen puu, jota kannattaa kaataa, kestää kasvaa kymmeniä vuosia, jopa sata. Kala kasvaa pyyntikokoiseksi muutamassa vuodessa. Mikäli kalakanta vähenee, vähenee myös kalastajien saalis ja jäljellä on aina jonkin verran kalakantaa tai sitä saadaan suhteellisen nopeasti istutuksilla lisää. Puunkaataja voi kaataa metsät aukoksi, mutta viehekalastaja ei saa kalakantaa poistettua.
3.Vaeltaako puu kasvamassa muiden metsissä ja tulee sitten kaadettavaksi omistajansa maille?
-ei vaella, vaan puu on siinä ja pysyy. Kala voi liikkua alueelta toiselle. Esim. lohikalat vaeltavat melkoísesti eivätkä juurikaan kunnioita kalastuskuntien rajoja. Viehekalastajan tärkein ja yleisin saaliskala on hauki. Hauen kalastaminen vähentää petokalakantaa, jolloin esim. lohikalojen ja kuhan kanta saattaa jopa parantua.
4.Moniko viehekalastaja kalastaa sen vuoksi, että saa kalaa ruaaksi?
-Ne kalastajat, jotka kalastavat käytännössä vain viehevälinein, kalastavat kalastuksen vuoksi, ei kalan. Yleensä olisi halvempaa ostaa se kala, kuin kalastaa viehevälinein. Ne, jotka kalastavat verkoilla ja kiinteillä pyydyksillä (siis vesialueen omistajan luvalla) kalastavat kalan vuoksi. Kiinteitä pyydyksiä ei kala yleensä pysty välttämään. Mielenkiintoista on se, että joissakin kalastuskunnissa haetaan kutuaikaista rauhoitusta viehekalastukselta, mutta samaan aikaan kalastuskunnan osakkaiden verkot täyttävät samat alueet.
On naurettavaa väittää, että viehekalastuksen vuoksi kalan hinta olisi alhainen (mitä se tosin ei ole) ja että kalastuselinkeino ei enää sen vuoksi kiinnosta rannikon asukkaita. Kalastuselinkeinon tappaa vesiä saastuttava kalankasvatus ja halpatuonti Norjasta. Ja huomattavaa on, että kalankasvatus on sallittua vain veden omistajan luvalla. Eivätkä kalankasvatuksen ravinteet pysy ko. kalastuskunnan alueella, vaan liikkuvat vesistössä muidenkin kiusaksi.
Ja koska itsekin sittenkin olet tietynasteisen "sosialisoinnin" kannalla(viittaan tuohon mahdollisuuteen poimia marjoja ja sieniä ilman maanomistajan lupaa tai korvausta siitä), onkin vain nyt kyse siitä, onko kala verrattavissa enemmän marjoihin ja sieniin vai sata vuotta kasvavaan puuhun.
Itse pidän vertausta marjoihin ja sieniin huomattavasti lähempänä kuin puuhun.
Toisaalta, jos tuo olisi kynnyskysymys (näin teoreettisesti ottaen), voitaisiin siis sallia metsän kaataminen enintään 10 cm pitkällä puukolla puunhoitomaksua ja läänikohtaista puunkaatolupaa vastaan. Tosin alle 20 cm paksua puuta ei alamittaisena saisi kaataa. Vastaavalla teholla viehekalastaja kalastaa, jos vertaa ammattikalastajan kalastukseen.
Hauska teoria...
1.Voiko puu valita, kaadatko sinä sen vai et?
- Mitä väliä asialla on? Voihan ei halutun kalan heittää takaisin veteen tai roskikseen kuten Nauvossa.
2.Kuinka nopeasti puun tilalle kasvaa uusi saman kokoinen?
- Mitä väliä? Kyllä niitä puita riittää ja metsää kasvaa enemmän kuin mitä ehditään käyttää.
3.Vaeltaako puu kasvamassa muiden metsissä ja tulee sitten kaadettavaksi omistajansa maille?
- Todella epärelevantti argumentti sienestys ja marjastuskeskustelun jälkeen. Eipä asialla muutenkaan ole merkitystä.
4.Moniko viehekalastaja kalastaa sen vuoksi, että saa kalaa ruaaksi?
- En tiedä, mutta ERÄ lehti arvioi että useimmat syövät saaliinsa.
5. Virvelin teho? Kalastan helposti enemmän kaloja päivässä yhdellä virvelillä kuin mitä naapurin setä saa saalikseen kolmella verkolla.
Ammattimetsuri käyttää harvesteria, amatööri moottorisahaa ja urheilumetsurit käsisahaa.
Ajan tässä urheilumetsureiden asiaa. Harrastusmahdollisuudet ovat olemattomat kuin jo pienen joulukuusen kaadostakin tulee aivan mahdottomat rapsut.
Olisi se hienoa kun pääsisi lääninkohtaisella puunkaatoluvalla urheilemaan parhaille paikoille terät soiden. Vahingossa kaadetuista alamittaisista puista saisi näppärästi nuotiotarpeet ja muut turhaan kaadetut puut voisi vain heittää takaisin metsään maatumaan.
Kyllä se vain on niin että puu metsässä ja kala meressä tai vesistössä on hyvinkin vertailukelpoisia keskenään. Molemmat ovat alueidensa pääelinkeinoja. Toiset alueet ovat RKP:n sydänmailla ja toiset Keskustan vastaavilla. Kartasta näet että Keskustan sydänmaiden kaikkinainen omistukseen liittyvä on pyhää. Metsään ei ole asiaa sahalla tai kiväärillä jollei satu omistamaan metsää ja metsästysoikeutta. Kalaan voi mennä kuka vain, kenen tahansa vesille....paitsi tietenkin eräille valtion vesille joille vaaditaan kallis erityislupa. Yksityisten vedet valtio myy tukkuhintaan.
käynyt siellä paskapaatillasi rantoja pitkin veivaamassa vieheesi kanssa ja syönyt yleisella parkkipaikalla omaat eväät, koska olet niin vitun persaukinen, niin muista vielä käydä jonkun mökkitontilla paskomassa ja heitä vielä varmuuden vuoksi kaikki roskat ja tyhjät kaljapullot pitkin parkkipaikkaa, ei missään nimessä roskikseen, kaikki viehekalastajat ja pilkkijät ovat juntti-urpoja..hehe :)
Tässäpä oli asiantunteva viesti arvonsa tuntevalta maanomistajalta, joka ei selvästikään ole junttiurpo.
Juuri tässä onkin pointti; kun opas on mukana veneessä, ei käydä paskomassa kenenkään tontilla eikä heitetä roskia ja tyhjiä pulloja mereen.
Kalastusoppaalla on useimmiten asiakkaita, jotka eivät juuri omia eväitä syö, vaan syömässä käydään saaristossa ravintoloissa tai muissa vastaavissa palveluita tarjoavissa kohteissa.
Ja ihan tiedoksi, asiakkaamme voivat paskoa omalla rantatontillamme olevassa mökissä ja valita jonkun kolmesta wc:stä. Autojakaan ei tarvitse jättää yleiselle parkkipaikalle ja jos asiakkaat tontillemme jättävät roskia, huolehdimme ne pois.
Kansanedustajat Pulliainen ja Rajamäki ovat paremmin kansan suussa pilkkilaiksi kutsutun lain "isiä".
Rkp on vastustanut alun alkaenkin viehelakia siitä syystä, että suomalaiset pääsevät kalastamaan "ruotsalaisille vesille" "ruotsalaisia kaloja."
Varsinkin Enestamin kotiseudun kalastuskunnat ovat olleet aktiivisia ja pyrkineet muuttamaan viehelakia (pilkkilakia).
Kun maa- ja metsätalousministerinä Heikki Haaviston sairastuttua oli vähän aikaa Tammilehto niin Enestam koitti käyttää tilaisuutta hyväkseen kun Tammilehto ei ollut oikein tilanteen tasalla.
Enestam koitti saada Tammilehdon avulla muutoksen pilkkilakiin joka olisi merkinnyt sitä, että nyt ruotsinkielisten vesien ympäristöongelmana pidetyt suomenkieliset kalastajat saataisiin häädettyä muualle kuten vanhoina "hyvinä aikoina".
Sen sijaan,että Rkp:n äänestäjät kävisivät kalalla esim. Saimaalla vastavuoroisesti he yrittävät saada konkreetisti ankkalammikon vain itselleen.
Rkp taktiikka on aina käyttää uusia kokemattomia ministereitä hyväkseen. Susanna Huovinen oli uusi liikenneministeri. Wideroos, vaikka oli veroministeri, meni ja neuvotteli Ruotsin hallituksen kanssa ohi Huovisen siitä,että Ruotsin tv saadaan Suomeen.
Miksi "suomalainen puolue" haluaa Suomeen Ruotsin television? No jääköön vastaamatta.
Onneksi Rajamäki, Pulliainen ja esim. Matti Kangas tajusivat Enestamin manööverin edellisessä hallituksessa ja torppasivat Rkp:n yrityksen.
Mutta Rkp ei lepää ennenkuin suomenkieliset pilkkijät on saatu pois ruotsalaislta vesiltä.
Rkp:lle kaloillakin on kieli. Niin uskomaton puolue se on.
Kumma kyllä vielä jopa 4 % äänestäjistä äänestää tuota äärioikeistolaista ruotsalaispuoluetta Suomessa!!!!
Mahtaisikohan keskusta vastustaa uutta jokamiehen puunkaato-oikeutta jota kansan suussa kutsuttaisiin risulaiksi?
Risulaki antaisi oikeuden jokaiselle kansalaiselle kaataa puita kenen tahansa mailta kotitarpeisiin.
Risulakiin säädetään yleinen risumaksu (risuvero) kaikille puunkaatajille (myös niille jotka kaatavat omia puitaan) sekä lääninkohtainen risulupa joka oikeuttaa yhden käsisahan ja yhden lehtisahan käyttöön.
Luvat maksavat yhteensä vuositasolla alle 60€ ja saajan on Suomen valtio. Puut kaadetaan etupäässä yksityisiltä alueilta.
Poikkeukset risulakiin:
Länsisuomen metsää ei saa kaataa ollenkaan risuluvan turvin koska tammipitoisilla kasvualustoilla on yleinen puunkaato kielletty.
Eteläsuomen metsää ei saa tammipitoisilla alueilla kaataa, mutta muilla alueilla kyllä.
Itäsuomessa puita saa kaataa vapaasti.
Keskisuomessa puita saa kaataa vapaasti, lukuun ottamatta valtion maita.
Pohjoissuomessa puunkaato on vapaata.
Puunkaatokursseja järjestetään ja puunkäsittelytiloja rakennetaan Itä- ja Pohjoissuomeen valtion varoin. Valtion varoin koulutetut puukaato-oppaat opastavat risuryhmiä oikeille kaatotavoille ja varmistavat saaliin sekä peratut kotiinviemiset.
Puunkaatosafarin järjestäminen yksityisille maille on luvallista kunhan jokaisella puunkaatajalla on maksettuna risuvero lääninkohtainen risulupa.
Valtio myy moninkertaiseen hintaan päivälupia tammipitoisiin metsiin joilla on tarkkaan säädetty saaliskiintiö per lupa.
Maanomistaja maksaa edelleen täyden kiinteistöveron yleiseen käyttöön otetuista alueista.
Mahtaisikohan Keskustan riveistä nousta vastustusta tällaiselle laille? Kyllä nousisi, ja samasta syystä RKP vastustaa kannattajiensa omaisuuden sosialisoinnin yleiseen käyttöön vastikkeetta.
Kuvitteellinen risumaksu ja lääninkohtainen risulupa vastaavat nykyistä kalastuskäytäntöä. Rajoitukset kuvitteellisessa risulaissa ovat täsmälleen samat kuin nykyisessä kalastuslaissa, sillä erotuksella että ne ovat käänteiset.
Rkp:lle on kaikki asiat kielipolitiikkaa. Sen vuoksi ei ole yllätys, että Rkp yrittää edelleen kielipoliittisista syistä muuttaa lakia viehekalastuksesta (pilkkilaki kansanomaisesti).
Muut ymmärtävät,että kalat likkuvat vesialueella, mutta Rkp:n ideologian äärioikeistolaiset tyypit tällä palstalla vertaavat kaloja puihin.
Rkp on äärioikeistolainen puolue ja sen ajattelutavasta saa tällä palstalla hyvin kuvan.
Mitä mieltä olet risulaista? Olisiko hyvä?
Olemme jo selvittäneet että hyödykkeiden liikkuvuus on pelkkä tekosyy, sillä liikkuvia kaloja muiden vesiltä pyytävät, poimivat myös mielellään sieniä ja marjoja.
Kala on veden viljaa ja puut ovat metsän viljaa. Miksi siis vain toinen on otettu yleiseen käyttöön? Voisiko tämä johtua puoluepolitiikasta?
Yleiseen käyttöön otettu kiinteistömassa (vesikiinteistöt) sijaitsee etupäässä RKP:n kannattajien alueilla, kun taas yksityiseen käyttöön jääneet kiinteistöt (metsäkiinteistö) ovat Keskustan alueilla.
Minusta risulaki olisi oikein hyvä lisäys jokamiehen oikeuksiin. Tulen mielelläni peräkärryn kanssa (vrt. venetraileri) Itäsuomeen kaatamaan puita ja klapittamaan itselleni vähän takkaan laitettavaa. Onhan siellä hyvät alueet oksimiselle ja lastaukselle (vrt. perkauspisteet ja veneenlaskurampit)?
Jos löydän jonkun hyvän paikan, otan 8 parasta kaveriani mukaan ja palkkaamme puunlöytö- ja kaato-oppaan tuloksien maksimoimiseksi.
Puunkaatolakiin voisi määrätä että 50m lähempää kiinteätä asuintaloa ei saa kaataa puita (vrt. 50m kiinteästä pyydyksestä kalastaminen).
Yli promillen humalassa ei tulisi kaataa puita, saalista ei saisi myydä esim. pussitettuna huoltoasemille käteisellä, eikä maanomistajille öykkäröidä puita kaadettaessa.
Tulevaisuudessa perustan puunkaatomökkikylät parhaisiin paikkoihin. Yritän välttää sitä että oppaat ja vieraat puhuisivat vain ruotsia ja käyttäytyisivät sitten huonosti jos maanomistaja mokeltaa suomea :) Tästä ei tietenkään ole takeita, kuten ei saaristossakaan - käänteisesti.
PISA sen jo kertoo mikä on Rkp:n äänestäjien ongelma. Vähäjärkisyys joka loistaa Rkp:n kaheleiden kirjoituksista.
Voin luvata,tuolle Rkp:n nettinasselle, että jos puu ui hänen rantaansa niin hän saa kaataa sen.
Vastaavasti Rkp saa vaatia että jos ruotsinkielisiä kaloja tavataan Rkp:n äänestäjien pihoilla niin ne kuuluu vain Rkp:n äänestäjälle.
"PISA sen jo kertoo mikä on Rkp:n äänestäjien ongelma. Vähäjärkisyys joka loistaa Rkp:n kaheleiden kirjoituksista."
Äänestämisen ikäkynnys on 18v. Silloin RKP:n kannattaja on usein ylioppilas. Ruotsinkieliset äänestysikäiset opiskelijat ovat menestyneet huomattavasti suomenkielisiä paremmin. Ongelma lienee enempi suomenkielisten.
"Voin luvata,tuolle Rkp:n nettinasselle, että jos puu ui hänen rantaansa niin hän saa kaataa sen."
Voin vastavuoroisesti luvata että jos kala kävelee jonkun pihaan, hän saa virvelöidä sen itselleen. Pihakalastuksessa on huomioitava että vain pihan haltijalla on lupa pihakalastukseen nykyasetusten mukaan ja sekin vain mikäli valtion hoitomaksu on maksettu.
No lähtekää ajamaan läänikohtaista puunkaatolupaa. Eipä taida RKP olla tuon takana.
Ja nyt eiku kalusto jynssäämään huippuiskuun. Kohta fisu kävelee pihaan ja silloin pitää olla valmiina.