Millainen

ihan yhtä perseestä kuin se nytkin on

Maa olisi litteä ja taivaalla olisi kansi jossa olisivat kiinni aurinko, kuu ja tähdet jotka kiertäisivät maata.

olipa surkeita vastauksia tuossa yllä.

kysymys on hyvä!

vaikeutena on, että luojan aikomuksia ei voi tietää. jos oletetaan, ettei hän pyri tahallaan johtamaan harhaan, voidaan jotain johtopäätöksiä tehdä:

-jos kaikki eläinlajit tai niiden läheiset kantamuodot luotiin erikseen

ei eri kantamuodoista syntyneiden lajien välillä olisi sellaisia yhtäläisyyksiä kuin nyt: ei ole mitään mieltä muuntaa esim. samaa rotan kaltaisen nisäkkään elimistöä lehmän, valaan, leijonan, myyrän jne. käyttöön, vaan tuottaa rakenteet funktion mukaan.

toisiaan muistuttavilla lajeilla esiintyisi radikaalisti toisistaan poikkeavia rakenteita tarpeen mukaan, ei samaa rakennetta eri käyttötarkoituksiin.

toisaalta hyvin vähän toisiaan muistuttavilla lajeilla voisi olla samalla tavalla toteutettuja rakenteita samaan käyttötarkoitukseen. tämä ei ole mitenkään välttämätöntä.

nisäkkään silmään olisivat tuskin valoreseptorit lipsahtaneet väärinpäin (hermot tulevat ulos siltä puolelta, josta valo tulee sisään!).

eliökunnan luokittelu olisi huomattavan vaikeaa: ei olisi suurta määrää yhtäpitäviä kriteerejä luokitteluun, eikä löytyisi nykyisen kaltaista hierarkiaa, jossa suuremman taksonin kaikki lajit jakavat tietyt piirteet, pienemmällä taksonilla taas omat erityispiirteensä jne.

siis jos kädellisten kantamuodolla on jokin merkityksetön mutaatio, sen jakavat kaikki kädelliset, mutta ei mikään muu laji. jos mutaatio tapahtuu ihmisen ja simpanssin kantamuodolle, sitä ei ole gorillalla mutta on näillä molemmilla jne.

ei olisi tarpeettomia tai funktiotaan muuttaneita rakenteita (umpisuoli, valaan lantio)

ei olisi proteiinien ja merkityksettömän dna:n samankaltaisuuksia sukulaislajien välillä, vaan ennemmin funktion selittämiä samankaltaisuuksia.

valaan ja käärmeen alkioilla ei olisi jalkoja

-jos maailma luotiin alle 10 000 vuotta sitten

(tästä on timoteuksen kirjoitus yllä)

ei näkyisi yli 10000 valovuoden päässä olevia maailmankaikkeuden kohteita

ei yli 10000 vuotta vanhoista kallioista löytyisi fossiileja

ei havaittaisi todisteita siitä, että mannerlaatat ovat joskus olleet yhdessä

fossiililöydöt eivät olisi ikäjärjestyksessä niin, että vanhoista kerrostumista löytyy vain tiettyjä lajeja ja uudemmista toisia

-jos maailma luotiin ihmisen elinympäristöksi

on materiaa ja tilaa melko paljon meille, vähempikin olisi ymmärtääkseni riittänyt

ei kaikkia nykyisiä lajeja tarvittaisi (esim. syvänmeren kemosynteesistä alkavat ravintoketjut)

-jos luoja ei halua tuottaa tarpeetonta kärsimystä,

ei lapamatoa, isorokkovirusta tai muita ekosysteemin kannalta merkityksettömiä lajeja olisi luultavasti tarvittu (jollei luoja kannata linkolalaista väestöpolitiikkaa)

-jos maailman luominen tapahtui mooseksen kirjan mukaisesti

ks. nuoren maan seuraukset

suuresta tulvasta olisi jäänyt selvät jäljet maaperään: kerrostumissa raskaat aineet alla, fossiilit sekaisin, valtava pöly- ja maa-ainesvaippa kerrostumissa jne.

maapallo olisi hyvin lajiköyhä, sillä vain arkkiin mahtuneiden eläinten tai muuten selvinneiden jälkeläiset olisivat elossa

-jos luotiin alkuräjähdystä edeltänyt tai sitä nykyisissä teorioissa välittömästi seuraava tila

ei eroja nykymaailmaan välttämättä olisi

tässä tällainen tajunnanvirtavastaus, uskallan kuitenkin väittää, että paremmin oikeutettu kuin yllä olevat. tähän voin lisäillä, täsmentää, tarjota lähteitä jne.

mikäli oletetaan, että nykyinen eliökunnan diversiteetti olisi syntynyt niiden evoluutiomekanismien tuloksena, joita standardi biologia tarjoaa, miten uskoisit maapallon ja eliökunnan eroavan nykyisestä? vai onko kysymys näkökulmastasi liian hypoteettinen, kun et kerran katso näiden mekanismien tähän kykenevän?

Jos maa olisi luotu ja globaalilla tulvalla tuhottu muutamia tuhansia vuosia sitten:

Olettamuksien mukaan Nooan aikaisessa muinaisessa maailmassa eli kymmenien tai jopa satojen miljoonien ihmisten väestö, joilla oli edistyksellinen kulttuuri ja myös kaupunkeja. Kreationistien mukaan Aadamista alkunsa saanut "ensimmäinen ihmiskunta" oli nykyihmistä parempaa, koska se ei ollut "rappeutunut" vielä paljoakaan "parin tuhannen vuoden aikana" luomisesta: ihmiset elivät satoja vuosia, sairauksia ei ollut,ihmiset olivat pitempiä ja maassa eli jopa "jättiläisiä" (kaiketi siis jotain 3-6 metriä pitkiä, mutta Raamattu ei mainitse pituudesta, 1 Moos.6:4).

Jos nämä kreationistiset olettamukset pitäisivät paikkansa, maaperästä pitäisi löytyä valtavasti näitä pitkien, elinvoimaisten, älykkäiden, satojen vuosien ikäisten ihmisten jäännöksiä sekä heidän kulttuurinsa jäänteitä:kaupunkien raunioita, asumuksia, koruja, taidetta, aseita jne. Mutta mistään tällaisesta ei ole todisteita löydetty arkeologisissa eikä paleontologissa tutkimisen aikana.

Tutkijoiden löytämät ihmisten jäännökset kuvaavat selkeästi vähittäistä kehittymistä alkukantaisista muodoista kohti nykyihmistä, Homo Sapiensia. Eräs kreationistien vastaväite tähän on, että "kaivauksia ei ole tehty tarpeeksi laajoilla alueilla ja merien pohjat ovat tutkimatta". Mutta tämä puolustelu on kestämätön. Jos vain 4000-5000 vuotta sitten tuhoutui jopa satojen miljoonien nykyihmistä parempien ihmisten sivilisaatio ja sen aineellienn kulttuuri sekä valtava eläimistö, niin olisi käsittämätöntä , niin olisi käsittämätöntä jos ei mitään olisi tähän asti kaivauksissa löydetty. Miten tulva olisi voinut upottaa jonnekin Mariaanien haudan pohjalle kaikki todisteet Nooan päivien sivilisaatiosta kaupunkeineen?

Ihmiskunnan alkukoti pitäisi fossiilien ja kulttuurijäännöksien perusteella olla johdettavissa Mesopotamiaan eikä suinkaan Afrikkaan jos maailma olisi luotu Genesiksen mukaisesti.

Homo Neanderthaliensis-ihmislaji ei myöskään sovellu Genesiksen välittämään kuvaan ihmislajin alkuhistoriasta.