Rahaa, rahaa, rahaa, rahaa. Siinä on Jt:n oppi pähkinänkuoressa, kyse on puhtaasta rahanhimon tyydyttämisestä Jehovan nimeä hyväksikäyttäen (väärinkäyttäen). Mahtaa Brooklynin herroja naurattaa matkalla pankkiin, kun rahaa tulee kuin "viimeistä päivää" ja jos ei tule, niin vedetään se kuuluisa "Harmageddon-kortti" hihasta ja julistetaan sitä "viimeistä päivää" kuin "viimeistä päivää", jotta ihmiset lahjottaisivat loputkin pennosensa Beetelin herrojen käyttöön. Voivoi, teitä raukkoja ja eksyneitä, jotka tälläiseen roskaan uskotte...
Jt:n oppi:
Kokkari
9391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sinähän kuulemma uskot ikuiseen kidutukseen. Se on paljon pahempaa kuin raha. Häpeä!
tunnu kovin järkevältä ja lähimmäisrakkaalta
Rahaa, rahaa, rahaa, rahaa.
Olen huomannut että Jumala on paras tapa saada ihmiset tekemään työtä ilmaiseksi, antamaan rahansa ja vielä tuntemaan päälle syyllisyyttä :)
Rahaa, rahaa, rahaa, rahaa.
-Kyllä se raha haisee muuallakin. Erään vapaan seurakunnan pääsiäiskokouksessa kerättiin kolehti kolmeen kertaan.
jää syrjään.
Varsinkin amerikkalaiset ovat taitavia kehittelemään uusia uskomuksia saadakseen itselleen verovapaata tuloa.
Ja tuhannet menevät noiden huijarisaarnaajien ansaan luovuttaen osan tuloistaan huijarien makeaan elämään.
Jos Rutherford eläisi nyt olisi hän oivallinen esimerkki nykyaikaisista huijarisaarnaajista, jotka toimivat Amerikassa levittäytyen sieltä kaikkialle niinkuin pahanlaatuinen syöpäkasvain ihmisen ruumiissa.
Kuka rahat käyttää.
Millaisessa asunnossa asuvat.
Millaista ruokaa syövät.
Millaista työtä tekevät.
Paljonko rahaa tilillä.
Brooklynin herrat on hieman epämääräinen heitto näinkin vakavassa panettelussa. Ilmeisesti sinulla on tarkkaa tietoa tarjolla?
Tiedätkö sinä, tuskinpa ne Jehovan taskuun menee, vai mitä luulet?
Jaa, ei ollutkaan kirjoittajalla osoittaa mitään erityistä taskua. No, eipä ole kenelläkään ollut.
toisinaan vähemmän. Meinaan, on se jännä että viimeisen päivän intensiivisyys kovasti vaihtelee. Joskus ollaan lähempänä kuin joskus toiste. Kuulostaako tutulta?