Helluntai

yhteisön tämänpäivän "akilleenkantapää" onkin sukupolvien perintö helluntailaisuus, tätä ei ole osattu hoitaa asiallisesti, vaan "perintö" helluntailaiset nuoret ovat ottaneet herätyksen "omakseen" väärässä mielessä, ja sinne on vaikea sopeutua "pystymetsästä" niinkuin sanonta kuuluu. Tätäkään ei nyt ihan pidä yleistää, kyllä siellä moni kodin saa ja löytää suoraan maailmasta tulleenakin.

Toisia vaan on erilaisia ja heillekin kuuluu seurakuntayhteys, vaikka eivät niin lahjoillaan loistaisikaan. Ja nämä muutamat voivat olla avainasemassa siinä, miten hegellinen seurakunta on, näkeekö se heissä Jeesuksen anteeksiantamuksen ja rakkauden kaikkia ihmisiä kohtaan, Helppohan hyviä ja ihania ihmisiä on rakastaa??? Siinä koetellaankin seurakunnan todellinen hengellinen tila, kun "täytyy" rakastaa sitä toivottomintakin ? Sellaistakin, joka ei edes kelpaa enää muualle kuin pois heitettäväksi. Jeesus kysyykin: "Miten suola joka on käynyt mauttomaksi, saadaan suolaiseksi?"
Hän antaa tähän kaksi vaihtoehtoa, joko se heitetään pois, ja toinen: "Millä se saadaan suolaiseksi?" Siis se ei ole sen suolattoman ongelma enää, vaan se on seurakunnan tehtävä valita, heittää pois, tai tehdä se jälleen suolaiseksi !?

Nämä perilliset eivät ehkä välttämättä ole edes kaikki kokeneet henkilökohtaista uskoontuloa, eli uudestisyntymistä omalla kohdallaan lainkaan, vaan ovat kasvaneet tiettyyn rooliin helluntaiyhteisössä. Tiedän, että tätä ei haluttaisi myöntää, niinkuin vanhojen helluntailaisten on yleensäkkään vaikea myöntää mitään tekemiään virheitä.

Tämäkin kun on niin arka ja kunnian päälle käyvä kysymys. Kuka nyt myöntäisi, että hänen lapsensa ja lapsenlapsensa ei olisi aidosti uskossa.

Ja mitä useampi sukupolvi on takana sen todennäköisempää on, että on kyseisessä alueessa ongelmia. Nekin vaan täytyisi tunnistaa ja hyväksyä, että voisi tehdä asialle jotakin.

Tässä on vielä se olennainen todellisuus olemassa, että "kuuluisien" vanhempien jälkeläiset perivät johtopaikkoja, ja jos siellä on perinnäis uskovaisia, olematta Hengen yhteydessä Kristukseen, niin maallistumista voi odottaa ja asioita inhimillistetään jotka tulisi olla uskon ja Hengen asioita.

Jumalallisuus on vähentynyt käyttövoimavara, luotetaan mieluimmin järjen päätelmiin, kun sitäkin on lupa käyttää. Älykkyys ja luonnolliset lahjat, on tärkeämpi ja uskottavampi voima kuin Jumalan voima rukouksessa ja Hengen lahjoissa.

Jumalanseurakunta kuitenkin perustuu Kristukseen ja Hän on kaiken tiedon ja viisuden lähde, elikkä seurakunta on jumalallinen kokonaisuus ja yliluonnollinen, siksi sen johtajat, Jeesus päänä tulisi olla Kristuksen Hengellä ja viisudella varustettuja, siitä huolimatta, että ihminen on vajavainen, mutta heikoissa Hän onkin väkevä.