NATO ei tarvitse

Tosiaankaan Natolla ei ole mitään tarvetta saada Suomi liittymäänsä. Suomi tarvitsee kipeästi NATOA, saadakseen uskottavan puolustuksen. USA on kuudessa vuodessa menettänyt vasta 4000 miestä. Lähes sata ketaa pienempi Suomi menetti talvisodassa neljässä kuukaudessa 20 000 miestä kaatuneina, kun ei ollut kunnon aseita eikä ulkomaista tukea. Asetäydennyksiä saatiin pääosin vain viholliselta ja nekin saatiin käyttökuntoon vasta rauhan tultua.
Olisikohan tälläkin palstalla jo aika kirjoitella tosiasioita oikeasta puolustuskyvystä.
11241
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

No jaa, kovastihan se NATO kaipailee jäsentensä osallistumista Afganistanin sotaan.
Irakiin tehdyn öljyryöstösodan vertaaminen talvisotaan... hohhoijaa vaan.
Venäjä ei ole Suomelle uhka. Nato hajoaa ja katoaa ennemin tai myöhemmin, bye bye nato.

Äänestä

Eversti Pekka Visuri (kuten Kenraali Hägglund) vaikuttavat hyviltä molemmeat. Resrvissä tarvitaan - näin on aina ollut.


"Suomalaiset asuvat maailman turvallisimpiin ja rauhallisimpiin kuuluvalla alueella. Sitä kannattaa arvostaa, eikä rakenta kuviteltuja uhkakuvia."
Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin mukaan Suomessa käytävä Nato-keskustelu on paljolti sisäpolitiikkaa: ”Suomen puolustusvoimat ovat hyvässä kunnossa, eikä Suomella ole vakavia sotilaallisia uhkia. Nykyinen turvallisuuspoliittinen linja toimii hyvin, joten Suomella ei ole syytä liittyä Natoon.”

Teksti Jarmo Boberg
Kuva Kimmo Mäntylä, Lehtikuva

Kun tätä kirjoitusta suunniteltiin ”Nato-keskustelu” kävi vilkkaana. Haastattelua tehtäessä se oli taasen hiljentynyt, mutta miten lienee taas myöhemmin?

Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri ihmettelee niin Suomessa käytävää keskustelua Natosta kuin puolustuspoliittista keskustelua laajemminkin: ”Keskustelua käydään usein väärin pohjatiedoin ja vihjaillen. Voi siinä olla tietämättömyyttäkin, mutta myös tietoista tarkoituksenhakuisuutta.”

”Esimerkiksi Nato-jäsenyydestä jotkut luovat kuvaa pakkona, vaikka Suomi elää täällä vakaassa maailmankolkassa rauhallisemmissa olosuhteissa kuin ehkä koskaan itsenäisen historiansa aikana. Kun uhkakuvilla pelottelevat ihmiset, joiden pitäisi tietää miten asiat todella ovat, kysymys lienee tahallisesta harhaanjohtamisesta. Kyllä Suomen edun pitäisi olla jokaiselle tärkeintä, ja sitä Nato-jäsenyys tuskin palvelisi”, Pekka Visuri korostaa.

Nato-matkaesite ei sytyttänyt

Valtiotieteen tohtori, eversti (evp) Pekka Visuri on kivi Nato-jäsenyyden kannattajien kengässä. Hän on tehnyt pitkän ja ansiokkaan työuran Sotakorkeakoulun opettajana, Ulkopoliittisen instituutin tutkijana ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosenttina. Häntä pidetään oman alansa kunnioitettuna asiantuntijana. Visuri on kirjoittanut kymmeniä teoksia alaltaan ja on ollut valmis tiukkaankin keskusteluun Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Hänet tunneta Suomella ei ole suoranaisia sotilaallisia uhkia sen enempää idästä kuin lännestä, puolustusvoimiemme kyky täyttää tehtävänsä on hyvä. Toki uuteen aseteknologiaan saa upotettua rahaa vaikka kuinka paljon, mutta Suomen tilanteessa tullaan toimeen nykytasollakin. Eihän ole mitään järkeä esimerkiksi vaatia kykyä torjua suurvallan täysimittaista hyökkäystä ydinaseineen kaikkineen. Miksi sellainen suuntautuisi juuri Suomeen? Ei kukaan ole osoittanut sellaista todennäköiseksi”, tohtori Pekka Visuri toteaa.

Lehdistössä on puhuttu, kuinka meillä puuttuu tietoa Natosta. ”Matkaesitteeksi Natoon” jo etukäteen kuvatun tuoreen Nato-selvityksen piti innokkaiden kannattajien mielestä osoittaa suomalaisille Nato-jäsenyyden välttämättömyys.

”Selonteko on kovin kiiltokuvamainen, kuten mainosesitteet yleensäkin, ja aika ohut asiasisällöltään. Siinä on yleisiä asioita ja eräitä hyödyllisiä pikkutietoja esimerkiksi kustannuksista ja joukkojen luovutusvelvoitteista, mutta perustavat kysymykset joko puuttuvat kokonaan tai ohitetaan vain maininnoilla. Tekstin takaa paljastuu, ettei Nato olisi patenttiratkaisu mihinkään Suomen ongelmiin, ei edes sotilaallisiin”, Pekka Visuri puhuu.

Eikä Visuri ole ajatuksineen todellakaan yksin. Jos ajatellaan, millä voimalla Nato-selvitystä ennakkoon mainostettiin ja esiteltiin, niin kiinnostuksen lopahtaminen muun muassa televisiossa ja lehdissä kertoo, ettei Nato sittenkään ole Suomen tärkein asia.

Natolla tehdään sisäpolitiikkaa

”Natolla tehdään ehkä enemmän sisä- kuin ulkopolitiikkaa. Jotkut käyttävät sitä keskustelun herättäjänä tai jopa vaalivalttina, mutta suurinta osaa puolueista ja kansasta se ei kiinnosta lainkaan. Olisi hyvä muistaa, että Suomen puolustus ja turvallisuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, joilla ei pitäisi taktikoida. Tuntuu oudolta, kun jotkut ovat jopa aliarvioineet puolustusvoimiemme toimintakykyä saadakseen perusteita Suomen Nato-jäsenyydelle”, Pekka Visuri sanoo.

”Suomen kansalla on kuitenkin vakaa käsitys turvallisuuspolitiikasta, eikä se heilu propagandan paineessa. Nykyisen linjan kannatus ja samalla Nato-jäsenyyden vastustus on jopa hivenen kasvanut, sillä viimeisten kyselyjen mukaan 69 prosenttia suomalaisista vastustaa Nato-jäsenyyttä ja noin neljännes kannattaa. Nämä luvut antavat selvän kuvan mielialoista. Suomalaiset haluavat mieluummin laajaa kansainvälistä yhteistyötä kuin sotilasliiton jäsenyyttä.”

Jotkut ovat arvelleet, että Suomen Nato-jäsenyys otetaan heti vakavasti esiin ja ajettavaksi, kun Tarja Halosen presidenttikausi päättyy. ”Esiin voidaan ottaa ja ajaa vaikka kuinka kovin, mutta täytyisi olla jokin uusi konkreettinen syy Natoon liittymiselle. Sellaista ei ole näkyvillä. Maailma voi tietysti muuttua, mutta näkymät pikemminkin vahvistavat Suomen nykylinjan paremmuutta. Maailman pahimmat konfliktit ja suurvaltojen välinen kilpailu ovat keskittyneet Aasiaan, joten se ei ainakaan lisää Suomen Nato-jäsenyyden tarpeellisuutta.”

Huomautin Pekka Visurille, tuolla itärajan takana luuraa Venäjä, entinen Neuvostoliitto, joka usean Nato-jäsenyyden kannattajan mielestä on hyvä peruste mennä sotilasliittoon. Visuri sai vakuuttuneeksi, että hän on kyllä tietoinen Venäjästä ja seuraa jatkuvasti sen kehitystä, mutta juuri siksi voi yhtyä parhaiden idäntuntijoiden arvioon, ettei Venäjä ole Suomelle erityinen sotilaallinen uhka.

Suomessa on julkisuudessa esitelty, kuinka Venäjä kasvattaa sotilasmenojaan ja kuinka sitä tai tätä tukikohtaa rakennetaan, ja sivulauseessa on vihjailtu, että Suomikin voisi mahdollisesti olla vaaravyöhykkeessä. Mitenkähän on?

”Neuvostoliiton poismenon myötä romahti myös sotilaallinen voima. Kylmän sodan aikaan Neuvostoliitto oli todellinen sotilasmahti. Venäjän sotilasmenot olivat pitkään noin viisi prosenttia Neuvostoliiton tasosta, eikä uutta aseistusta hankittu 15 vuoteen juuri lainkaan. Yhdysvaltojen sotilasbudjetti on yli 15 kertaa suurempi kuin Venäjän, ja EU-maidenkin yhteenlasketut sotilasmenot ovat sitä kuusi kertaa suuremmat. Olisi hyvä, jos kauhumaalailijat esittäisivät oikeita faktoja väitteidensä tueksi eivätkä keksisi satuja. Venäjä on Suomeen verrattuna tietysti suurvalta ja sillä on suurvallat intressit laajalla alueella, mutta Venäjän uudistuvat asevoimat on tarkoitettu aivan muihin tehtäviin ja muille suunnille kuin Suomea vastaan.”

Pekka Visurin mielestä olisi hyvä kysyä, miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? Mikä sellainen tilanne olisi ja mitkä olisivat hyökkäyksen motiivit? Suomihan on vakaa pohjoismaa ja EU-maa sekä hoitaa hyvin naapurisuhteitaan. Venäjä on poistanut lähes kaikki maavoimansa Suomen itärajan takaa, kuten puolustusvoimain komentajakin juuri totesi. ”Meillä on yli 60 vuoden kokemus rauhallisesta elämästä naapurin kanssa. Nato-jäsenyys olisi hyppy tuntemattomaan, jonka seuraamuksia kukaan ei voi tietää.”

”Nykytilanteessa voimme osallistua rauhanturvaamiseen YK:n ja EU:n puitteissa oman harkinnan mukaan, mutta Nato-jäsenyyden myötä kasvaisivat paineet osallistua kaukaisiin sotilasoperaatioihin, jotka eivät muuten koskettaisi Suomea”, Pekka Visuri sanoo. ”Minun on vaikea ymmärtää, miksi joku tällaista haluaisi, koska se ei millään tavalla palvelisi Suomen turvallisuus- ja puolustustarpeita.”

Nato-jäsenyys koettaisiin Venäjällä vihamieliseksi

Valtiotieteen tohtori Pekka Visuri tunnetaan myös laajasta kirjallisesta tuotannostaan.

Väitöskirjansa Visuri teki Suomen sodanjälkeisestä puolustuspolitiikasta vertailuna läntiseen Keski-Eurooppaan, joten myös Naton kehitys tuli siinä käsitellyksi.

Monet asiantuntijat kiittävät Visurin kirjallista tuotantoa samasta syystä kuin hänen muitakin esiintymisiään. Visuri perustelee mielipiteensä selkeästi ja on myös valmis debattiin, mutta vaatii myös itse toisilta vastauksia.

Pekka Visuri ei pidä itseään ”dissidenttinä” eli poikkeavana tutkijana, vaan turvallisuuspolitiikassa lähinnä keskitien kulkijana. Toisaalta kaikkia asioita ei ole syytä jatkuvasti toitottaa, vaan jokaisen pitäisi tehdä omat johtopäätöksensä. Esimerkiksi kun Venäjällä sanotaan, että itsenäinen maa toki päättää omista asioistaan, myös harkintaa voi silloin käyttää.

”Jos Venäjällä koetaan sotilasliiton laajennus maan rajoille vihamieliseksi teoksi, asia varmasti koskee myös Suomea. Siitä voi edelleen päätellä, että jäsenyydestä seuraisi ikävyyksiä monella alalla, esimerkiksi kauppapolitiikassa, vaikka Venäjä ei mitään julkisesti sanoisikaan.”

”Olisihan Suomen Nato-jäsenyys myös selkeä viesti Venäjälle, ettei pitkä rauhanaika ja hyvä naapuruus merkitse paljoakaan. Siksi Nato-jäsenyys lisäisi enemmän Suomen uhkia kuin poistaisi niitä”, Visuri sanoo. Hän muistuttaa kuitenkin, ettei Nato-jäsenyyttä ole näkyvillä, vaan turvallisuuspolitiikkaa rakennetaan nykyisellä vakaalla pohjalla. Siinä keskeistä on EU:n yhteiseen turvallisuuspolitiikkaan osallistuminen sekä omasta puolustuskyvystä huolehtiminen yhteistyössä EU-maiden ja Natonkin kanssa. Yhteistyö on eri asia kuin sotilasliiton jäsenyys.

”Suomalaiset ovat etuoikeutetussa asemassa, sillä asumme alueella, joka on maailman turvallisinta ja rauhallisinta. Sitä kannattaisi arvostaa, eikä maalailla perusteettomia kauhukuvia.”

”Maailma kokonaisuudessaan ei ole kovin rauhallinen ja turvallinen, joten Suomenkin on syytä osallistua erilaisten kriisien rauhoittamiseen esimerkiksi rauhanturvatehtävissä. Noilla aloilla suomalaisilla on hyvä maine, ja odotukset ovat edelleen korkealla”, Pekka Visuri korostaa.

Äänestä
  • Kuka tunnustaa? Ruma temppu. Amiraali se AINAKAN OLE hähän pesi Natosta kätensä? ;)

    "
    Asiallisesti ottaen näyttäisi siltä kuin suomalaisia sotilaita oltaisiin pikkuhiljaa tyrkkäämässä sotimaan NATO:n puolesta. Sen sijaan Suomi ei ole tarvinnut 60 vuoteen suomalaisia sotilaita sotimaan puolestaan.
    Olisiko siis NATO:lla isommat sotimistarpeet kuin Suomella? Senkö vuoksi NATO olisi kiinnostunut Suomen reserveistä?"

    Äänestä

sotilasliitto ei ole uponnut vielä monenkaan kaaliin.

Hyvä oli julistaa puoluettomuutta, kun YYA:ssa oli sen sortin sotilaalliset kohdat, että kukaan ei tänne edes unelmoinut tulevansa.

Meillä oli koko Varsovan Liiton ja Neukkujen armeija suojanamme, "puoluettomuutta" ylläpitämässä.

Äänestä

Ainoa ongelma tällä planeetalla on USA:n hallituksen halu kontrolloida koko maailmaa. Ei natolle!

Äänestä
  • Ja Venäjän luonnonvarat pitää saada jakoon. Siksi Natoa käytetään apuna. Hyväuskoiset uskoo selityksiin "puolustusliitosta".

    Äänestä

Isenäisyys menee Natojäsenyyden myötä, mutta oneksi henki on vielä tallella.

Äänestä

Kyllähän ne paljon varoitteli tästä venäläisten trollitehtailusta mutta ei tuo minua ole vakuuttanut tämäkin palsta täynnä läpinäkyvää paskaa.

Olen aika luottavainen ja hyvillä mielin siitä että itse asiat menevät hienosti eteenpäin kohta olemme Natossa ja Suomen turvallisuusasiat ovat paremmalla tolalla kuin aikoihin yritykset uskaltavat paremmin investoida Suomeen ja venäjän vaikutusvalta hupenee minimiin niin meihin Suomalaisiin kuin euroopassa yleensäkin tiedä vaikka koko venäjää ei kohta olisi on vain muutamia erillisiä venäjän osia länsimainen kulttuuri ja talous kukoistaa entistä ehompana ja tavallinen arki jatkuu.

Kaikki näyttää hyvinkin valoisalta vaikka venäjä ja Putin melkoisen harkitsemattoman liikkeen tekikin toisaalta se sysäsi Suomen ja Ruotsin nopealle Natotielle joten niin hullulta kuin se kuulostaakin kiitokset Putinille että laittoi asioihin vauhtia sen suhteen muuten kyllä halveksin koko kurppaa ja toivon Ukrainan mahdollisimman nopeasti saavan aikaan sen että venäjän hallinto kaatuu ja venäjän talous sakkaa lopullisesti ehkä kun taas aloittavat kaiken alusta saa muu maailma hetken olla rauhassa .

Äänestä

Muutama huomio:

Teitä Naton kannattajiahan pitäisi noiden esittämienne kannatuslukujenne mukaan olla 3,74 miljoonaa.

Vain n. 100 000 allekirjoitusta Natojäsenyyden puolesta.

Miksi nuo 3 640 000 (kolmemiljonaa kuusisataaneljäkymmentätuhatta) jättivät allekirjoittamatta, vaikka Natojäsenyys aloitteenne oli kaikkien saatavilla? ;)

Suomalaisten mielestä tuo on paska ja valheeseen perustuva, epäisänmaallisten kansalaisten LUOPIO aloite?

Otantanne ja kannatuksenne on todellisuudessa aivan liian pieni.

https://soundbible.com/2010-Laughter.html

Äänestä

Suomi on yhtenä kansana menossa Natoon se on hieno asia kevät tulossa eikä tarvitse enään miettiä naapurin sekopään mielenliikkeitä ei ei onnistu enään sotilaallinen hyökkäys Suomeen kun Suomi on Natossa silloin heikkolahjaisen Putinin on hyökättävä Suomen sijaan maailman suurinta puolustusliittoa vastaan jos aikoo asein uhkailulla vielä pohjolan perukoilla agressiivista politiikkaansa jatkaa.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Suomi tarvitsee kirjoitti:

Tosiaankaan Natolla ei ole mitään tarvetta saada Suomi liittymäänsä. Suomi tarvitsee kipeästi NATOA, saadakseen uskottavan puolustuksen. USA on kuudessa vuodessa menettänyt vasta 4000 miestä. Lähes sata ketaa pienempi Suomi menetti talvisodassa neljässä kuukaudessa 20 000 miestä kaatuneina, kun ei ollut kunnon aseita eikä ulkomaista tukea. Asetäydennyksiä saatiin pääosin vain viholliselta ja nekin saatiin käyttökuntoon vasta rauhan tultua.
Olisikohan tälläkin palstalla jo aika kirjoitella tosiasioita oikeasta puolustuskyvystä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu