.
Leike Kai Hirvasnoron blokista
( KU:n toimittaja, äärivasemmisto):
... Vuosina 1999-2000 Erkki Tuomioja kantoi kauppa- ja teollisuusministerinä vastuun periaatepäätöksestä valtionyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmästä. Sen päätöksen nojalla taistelevan työväenliikkeen puoluetoveri Sinikka Mönkäre sitten hyväksyi järjestelyn, jolla Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius kuittaa nyt 12 miljoonaa euroa hyvän miehen lisää miljoonan euron vuositulojen lisäksi, ja yhtiön 350 ”avainhenkilölle” napsahtaa puolen miljardin euron kannustuslisät.
”Insestistä
ahnehtimista”
Erkki Tuomioja ei olisi Erkki Tuomioja, ellei hän periaatepäätöksen aattona olisi vastustanut tällaista ”optioahneilua.”
Kunta ja Me -lehden numeron 14/1998 kolumnissa Erkki Tuomioja tuomitsi optiot jyrkästi. Hän kirjoitti, että optiojärjestelyjä vähänkin tarkemmin analysoitaessa huomaa, että edunsaajat järjestelevät optiosalkkuja toisilleen. ”...elinkeinoelämän johtajaluokasta on muodostunut räikeän insestinen itselleen ja kavereilleen etuja kahmiva ahnehtijaluokka.”
”Yritysten hyvästä hoidosta kannattaa maksaa osaaville yritysjohtajille kunnollista palkkaa, joka saa myös olla jossain suhteessa yrityksen tuottamaan tulokseen. Suomalaisjohtajien miljooniin nousseet optiovoitot, joista lehdet ovat viime vuosina kertoneet, eivät kuitenkaan ole järjellisessä yhteydessä niitä maksavien yritysten menestykseen eikä optionsaajien omaan panokseen menestyksen tuottamisessa”, Tuomioja tarkkanäköisesti totesi.
Suhtautuu kriittisesti
asiaan kuin asiaan
Takavuosina Tuomioja suhtautui ”kriittisesti” Euroopan talous- ja rahaliittoon Emuun, mutta hyväksyi sen kumminkin. Myös eduskunnan lisärakennukseen hän suhtautui julkisuudessa ”kriittisesti”, mutta oli ministerinä hyväksymässä sen rahoituksen.
Ennen ministerivuosiaan Erkki Tuomioja paimensi sosialidemokraattista eduskuntaryhmää hyväksymään Lipposen ensimmäisen hallituksen esitykset. Viime talvena ilmestynyt tutkimus osoitti, että 1990-luvun hallitusten veropolitiikka suosi suurituloisia ja kasvatti reilusti tuloeroja. Tuomioja suhtautui veronkevennyksiin toistuvasti julkisuudessa ”kriittisesti” ja sanoi monta kertaa ennen seuraavia veronkevennyksiä, että suurten veronkevennysten aika on ohi. Mutta käytännössä hän ei vastustanut niitä kansanedustajana eikä myöhemmin ministerinäkään.
'''''' leike päättyy '''
os. Hirvasnoron blokiin:
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/09/edistyksen-erkki-oikea-teflon-pertti.html
***
CK:
Sen verran tässä pitää olla asiaa Keskusta-saitin aiheesta, että "mä vaan varoitan Kepuja" tuosta vanhasta stallarista Örkistä, joka varmuudella pelaa AINA KAHDELLA PAKALLA, kuten muuten monet tunnetut aatetoverinsa, korkeimmillaan jopa TPK:ssa ja KKO:ssa.
Hirvasnoron blokin mutamissa jutuissa selviää myös monet ylättävän jyrkät asenne-erot komujen ja ns. piilokomujen eli Hakaniemen sossujen välillä. Totuus tuosta monen mielestä omituisesta seikasta löytynee kommareitten jengeissä jo Örkin nuorukaispäivien aikaan muhineitten ääriainesten suorittamasta vallankaappauksesta SDP-SAK:n puolella.
Temppu onnistui klassista berhnsteinilaista sosialismia nomilla tavoin soveltaen, soluttautumalla yhteskunnan monille avainpaikoille. Näin vain se onnitui, tuo 1970 luvun alun vasemmistoradikaalien joukkio todella kaappasi SDP:n ja sen kautta todellisuudessa myös SAK:n käsikassarakseen.
Siksi vakaumuksen ääriproletaari Kaj Hirvasnoro ottaa tiukasti kiinni mielestään epäluotettavan punikki-feikin Erkki Tuomiojan niskavilloista ja retuuttaakin rajusti Örkkiä sanansa miekalla.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Leike Kai Hirvasnoron blokista
( KU:n toimittaja, äärivasemmisto):
... Vuosina 1999-2000 Erkki Tuomioja kantoi kauppa- ja teollisuusministerinä vastuun periaatepäätöksestä valtionyhtiöiden johtajien palkitsemisjärjestelmästä. Sen päätöksen nojalla taistelevan työväenliikkeen puoluetoveri Sinikka Mönkäre sitten hyväksyi järjestelyn, jolla Fortumin toimitusjohtaja Mikael Lilius kuittaa nyt 12 miljoonaa euroa hyvän miehen lisää miljoonan euron vuositulojen lisäksi, ja yhtiön 350 ”avainhenkilölle” napsahtaa puolen miljardin euron kannustuslisät.
”Insestistä
ahnehtimista”
Erkki Tuomioja ei olisi Erkki Tuomioja, ellei hän periaatepäätöksen aattona olisi vastustanut tällaista ”optioahneilua.”
Kunta ja Me -lehden numeron 14/1998 kolumnissa Erkki Tuomioja tuomitsi optiot jyrkästi. Hän kirjoitti, että optiojärjestelyjä vähänkin tarkemmin analysoitaessa huomaa, että edunsaajat järjestelevät optiosalkkuja toisilleen. ”...elinkeinoelämän johtajaluokasta on muodostunut räikeän insestinen itselleen ja kavereilleen etuja kahmiva ahnehtijaluokka.”
”Yritysten hyvästä hoidosta kannattaa maksaa osaaville yritysjohtajille kunnollista palkkaa, joka saa myös olla jossain suhteessa yrityksen tuottamaan tulokseen. Suomalaisjohtajien miljooniin nousseet optiovoitot, joista lehdet ovat viime vuosina kertoneet, eivät kuitenkaan ole järjellisessä yhteydessä niitä maksavien yritysten menestykseen eikä optionsaajien omaan panokseen menestyksen tuottamisessa”, Tuomioja tarkkanäköisesti totesi.
Suhtautuu kriittisesti
asiaan kuin asiaan
Takavuosina Tuomioja suhtautui ”kriittisesti” Euroopan talous- ja rahaliittoon Emuun, mutta hyväksyi sen kumminkin. Myös eduskunnan lisärakennukseen hän suhtautui julkisuudessa ”kriittisesti”, mutta oli ministerinä hyväksymässä sen rahoituksen.
Ennen ministerivuosiaan Erkki Tuomioja paimensi sosialidemokraattista eduskuntaryhmää hyväksymään Lipposen ensimmäisen hallituksen esitykset. Viime talvena ilmestynyt tutkimus osoitti, että 1990-luvun hallitusten veropolitiikka suosi suurituloisia ja kasvatti reilusti tuloeroja. Tuomioja suhtautui veronkevennyksiin toistuvasti julkisuudessa ”kriittisesti” ja sanoi monta kertaa ennen seuraavia veronkevennyksiä, että suurten veronkevennysten aika on ohi. Mutta käytännössä hän ei vastustanut niitä kansanedustajana eikä myöhemmin ministerinäkään.
'''''' leike päättyy '''
os. Hirvasnoron blokiin:
http://hirvasnoro.blogspot.com/2005/09/edistyksen-erkki-oikea-teflon-pertti.html
***
CK:
Sen verran tässä pitää olla asiaa Keskusta-saitin aiheesta, että "mä vaan varoitan Kepuja" tuosta vanhasta stallarista Örkistä, joka varmuudella pelaa AINA KAHDELLA PAKALLA, kuten muuten monet tunnetut aatetoverinsa, korkeimmillaan jopa TPK:ssa ja KKO:ssa.
Hirvasnoron blokin mutamissa jutuissa selviää myös monet ylättävän jyrkät asenne-erot komujen ja ns. piilokomujen eli Hakaniemen sossujen välillä. Totuus tuosta monen mielestä omituisesta seikasta löytynee kommareitten jengeissä jo Örkin nuorukaispäivien aikaan muhineitten ääriainesten suorittamasta vallankaappauksesta SDP-SAK:n puolella.
Temppu onnistui klassista berhnsteinilaista sosialismia nomilla tavoin soveltaen, soluttautumalla yhteskunnan monille avainpaikoille. Näin vain se onnitui, tuo 1970 luvun alun vasemmistoradikaalien joukkio todella kaappasi SDP:n ja sen kautta todellisuudessa myös SAK:n käsikassarakseen.
Siksi vakaumuksen ääriproletaari Kaj Hirvasnoro ottaa tiukasti kiinni mielestään epäluotettavan punikki-feikin Erkki Tuomiojan niskavilloista ja retuuttaakin rajusti Örkkiä sanansa miekalla.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yksikään punapäinen elvistelijä ei ole kehdannut edes nimettömänä kuittailla politrukeille harvinaisen ikävää selväsanaista paljastusjuttua.
Johtopäätös:
Tässä kulkee nähtävästi se todelinen veetutuksen takaraja joka vaientaa jopa mentaalipöpin tasolla huhkivat saitti-punikit.