Mitä teidän mielestänne tarkoittaa iänkaikkinen elämä?
Voiko iänkaikkisuus alkaa jostakin, ja onko se silloin mikään iänkaikkisuus. Ei alkua eikä loppua.
Periäkseen iänkaikkisen elämän, on siis täytynyt olla olemassa jo ennen syntymäänsä.
Ja miten tämä sopii kristinuskoon tai mihinkään?
Vai kerrotaanko siitä jossakin?
Kiitos mielipiteistä, etukäteen!
Voiko iänkaikkisuus alkaa jostakin, ja onko se silloin mikään iänkaikkisuus. Ei alkua eikä loppua.
Periäkseen iänkaikkisen elämän, on siis täytynyt olla olemassa jo ennen syntymäänsä.
Ja miten tämä sopii kristinuskoon tai mihinkään?
Vai kerrotaanko siitä jossakin?
Kiitos mielipiteistä, etukäteen!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Nykytietämyksen mukaan ennen materian syntyä ei ole ollut aikaa eikä tilaa. Siitä muodostuu hieman outo tilanne, jossa voidaan kysyä millä perusteella sanotaan "ennen materiaa". Ennen viittaa ajallisesti aikaisempaan, vaikka ei ole ollut aikaa. Miten ajattomuudessa mikään voi tapahtua jotain ennen tai jonkin jälkeen, se on aika mielenkiintoinen kysymys.
Kristinuskoon se kyllä sopii erinomaisesti. Raamatussa puhutaan myös ajan loppumisesta, eli tulevaisuudessa olevasta ajattomuudesta, josta käytetään myös nimitystä iankaikkisuus.
Iankaikkinen, ihmiselämän iättömyys ja ikuinen elämä, siis elomme ainaisesti voi esimerkiksi tarkoittaa sellaista elämää joka ei enää pääty milloinkaan, toisaalta se voi myöskin tarkoittaa sellaista tilaa jossa aika ei ole mitattavissa oleva määre tai se on sivuseikka. Ja jos asiaa ajatellaan ja lähestytään sitä vielä hieman toisella tavallakin, niin ihminen voi saada tietoonsa iankaikkisuuden syvimmät salat vasta omakohtaisen kokemuksen myötä. Iankaikkinen elämä kuitenkin hengellisessä maailmassa ja mielessä tarkoittaa esim. ikuisuutta Luojan, taivaallisen Isän varjeluksen alla ja täyteisen rakkauden kera sellaisessa paikassa johonka ei yksikään paha, pahuus, pääse ja jossa aika ei lopu kesken.
Jonkin ominaisuuden, omaisuuden tai jonkin mahdollisuuden periminen ei edellytä perijän aikaisenpaa olemista tai osallistumista perittävään millään muotoa. Eihän yhdenkään lapsen tarvitse sitä omaisuutta hankkia etukäteen jonka perii omilta vanhemmiltaan. ;)
Ihmisen Pojan, Kristuksen uskomiseen sopii kyllä aivan se kaikki, josta Kristus puhui, jota hän opetti, jota hän tähdensi ja jota hän oli saanut sanottavakseen meille ihmnisille. Elo paratiissa ikuisesti kuului hänen ihmisille antamiin hyviin opetuksiin. Matteuksen ja Markuksen kirjoissa sekä Jaakobin kirjeissä että myöskin Johanneksen ilmestyskirjassa asioista kerrotaaan monin sanoin.
Nuo kaikki edellä luetellut löytyvät Raamatun sivuilta, nk. uudentestamentin puolelta.
luettelostasi..vai unohditko?
Vähän lyhyeksi jäi taas tuo sinun kirjoituksesi Paavalista. ;) Onko syy siihen suoraan ateismin, jonka tunnettu kannattaja olet, vai jokin muu?
paavalista UUSI TESTAMENTTI suosittelen tutustumaan
Ia[ä]nkaikkisuus ei ole Iätön tila, sillä on ollut alku.
Kaikki joilla on nimi ovat luotuja-->siis alullisia, mm. Jahve, Jeesus etc.
Iätön merkitsee alutonta [nimetöntä]--> eli meille ihmisille käsittämätöntä ja vain Korkeimmalle kuuluvaa.
Iankaikkisuudesta olen kuullut vertauksen, joka meni jotenkin näin--> "Kuvittele kivi, jonka sivut ovat kukin 40 kilometriä ja sille pieni puna-tulkku tuota kiveä nakertamaan pikku nokallaan, kun tuo kivi järkäle on kokonaan pikku linnun nakertamisen kautta murusena, on kulunut yksi sekuntti ia[ä]nkaikkisuutta."
...jos väitän sinulle, että sielu sinussa ei vanhene, ainoastaan ruumis. Siitä voimme kai päätellä, että sielu ei ole ajallinen, vaan jotain muuta. Sielu on koostamaton, eikä ole aistittavissa ja näin ollen sitä ei voi hajottaa, vaan sillä on ruumiiseen nähden itsenäinen olemassaolo.
( Älä yritäkään nuuduttaa tai hyydyttää, alistaa tai voittaa sitä, siihen se ei suostu.)
:) Yks muisto.)
Joku viisas on sanonut:
//Muistat kai sen:
"Eli, kaikki onkin varmasti yhtä "Jumalassa", mutta olemmeko kaikki "Jumalassa"? "
vs
Eli, kaikki onkin varmasti yhtä universumissa, mutta olemme kaikki universumissa.
Miksi sekoilla, miksei tunnusta faktaa ja ole ateisti:-)
sikseen, vaikka sanat ihanasti heliseekin joskus ja niitä on hauska maistella, varsinkin uusia "nuudutuksia."
//No onko kaiken virheen alku nimenomaan ruumis ja mitä enemmän voimme erottaa itsemme sen vaikutuksesta, sitä vapaampia ja voimakkaampia sielun voimat ovat.//
- No ei oikeastaan, kehollisuus ja olevaisuus ovat oireita jostain paljon oleellisemmasta idea-tason erheestä.
Nimenomaan kehollisuuden ja olevaisuuden "verho" on este hengellemme, se yrittää biologia tasoilla estää henkisyytemme nousun.
-----------------------------------
Iättömän muutostarve on käsittääkseni olematon, tosin tähän jää aina se vihonvimonen kysymys auki; "Miksi?"--> Kokonaisuuden täytyi ilmetä myös näin-->mm. olevaisuuden rajallisuutena-->kun kuitenkin tieto viittaa Yhden/Iättömän¨realin Alku-tilan idean täydellisyyteen.
Minusta kaksi-jakoisuus on selviö, olemme negaatiossa-->josta pitäisi oppia sen kautta["paha" on opettajamme] erillisyyden kautta Yhden merkitys ja siihen paluun tärkeys.
En ole ateisti.
Tuo juttu menee niin että, vaikka olemme samassa "Kokonaisuuden kehossa" ---> ei kaikki osaset Kokonaisuuden kehossa ole balanssissa-->siis Kokonaisuuden kehossa esiintyy 'syöpää' ja muuta paikallista 'tulehdusta'--> jonka ehetys/parenemis-proseessin todistajina ja osallisina olemme.
kaaoksessa:-)
Universumi on muuten aina ollut olemsaa. Sitä ei ole mikään satuhahmo luonut, puhumattakaan kontrolloimassa.
http://www.actionbioscience.org/newfrontiers/steinhardt.html
Ei ole ja onhan! :D