Monta uskontoa

Näyttää siltä, että jotkut kristityt eivät usko mitä omin silmin näkevät. Jos he näkevät edessään Jumalan valon kirkastamat rauhanomaiset muslimi-, hindu- tai buddhalaiskasvot, tämä ei heistä ole mahdollista, vaan muslimi, hindu ja buddhalainen saavat kuulla palvovansa pahuutta.

Itselleni se, että maailma on pullollaan uskontoja, ei ole mikään ongelma. Asiaa selitetään meidän hindujen pyhässä kirjassa Bhagavad Gitassa. Jumala selittää ihmiselle:

"Muitten jumalten uskolliset palvojat palvovat itse asiassa vain Minua -- minä olen kaikkien uhritoimitusten nauttija ja Herra."

Minulla on tekeillä Bhagavad Gitan suomennos, mutta se ei ole vielä valmis, joten siteeraan erästä englanninnosta (jos joku ei osaa englantia mutta haluaa tietää, mitä tässä lukee, kerron mielelläni!):

"Whosoever desires to worship
Whatever deity with faith,
I make their faith steady in that very deity.

Endowed with steady faith they worship that deity,
And fulfill their wishes through that deity.
Those wishes are, indeed, granted only by Me."

Bhagavad Gitan mukaan ihminen voi tosiaankin palvoa ketä tahansa ja Jumala sallii sen ja vieläpä auttaa siinä. Vaan eikö olisi viisainta palvoa Jumalaa Itseään, kaiken hyvän lähdettä?

"Such gains of these less intelligent
Human beings are temporary.
The worshipers of Devas go to Devas,
But My devotees come to Me."

Devalla tarkoitetaan mitä tahansa Jumalaa vähäisempää jumalaa - ja devana voi pitää vaikka omaa rakastettuaan tai opettajaansa. On tosiasia, että jotkut palvovat devoja, jotkut demoneja (demoneiksi kutsutaan hindulaisuudessa usein myös vaikutusvaltaisia mutta itsekkäitä ihmisiä - tuleeko keitään poliitikkoja mieleen?-) ja jotkut kummituksia ja henkiä.

Perimmäinen, todellinen Jumala on kaikkien näiden yläpuolella. Tämä Jumala on sama hartaimmille hinduille, muslimeille ja kristityille - niille, joille Jumalan rakkaus on tärkeämpää kuin mikään muu. Joista paistaa hyväntahtoisuus, rauhallisuus ja suvaitsevaisuus.

Monet kristityt ja muslimit näyttävät kuitenkin ainakin minun kieltämättä likinäköisissä silmissäni palvovan Indra-devaa, taivaan valkopartaista, lihauhreista pitävää kuningasta, jonka seuraajat pääsevät kuoltuaan taivaan iloihin. Niin erilainen on heidän herransa kuin meidän Herramme.

Krishna puhuu muuten Bhagavad Gitassa taivaan iloistakin. Hän mainitsee, etteivät nekään ikuisesti kestä. Taivaasta on palattava jälleensyntymän kiertokulkuun.

Mutta aivan vapaasti, sanoo Jumala. Hän ei kiellä ketään valitsemasta mitä tahansa uskontoa!