Apua pikaisesti!

Laadullisessa tutkimuksessa ei laadita mitään hypoteesejä, ne on kvanttitutkimuksen hommia.

Kerro tarkemmin tutkimuksesta ja tieteenalasta, ei näillä tiedoilla mitään pysty vastaamaan

Tietopankki kirjoitti:

Laadullisessa tutkimuksessa ei laadita mitään hypoteesejä, ne on kvanttitutkimuksen hommia.

Kerro tarkemmin tutkimuksesta ja tieteenalasta, ei näillä tiedoilla mitään pysty vastaamaan

Lue lisää

Näyte on pieni, ja kasvatustieteestä on kysymys.

Tietopankki kirjoitti:

Laadullisessa tutkimuksessa ei laadita mitään hypoteesejä, ne on kvanttitutkimuksen hommia.

Kerro tarkemmin tutkimuksesta ja tieteenalasta, ei näillä tiedoilla mitään pysty vastaamaan

Lue lisää

Totta kai esitetään hypoteesi.

Hypoteesi on siis yksinkertaisesti jokin olettama tai väittämä, jota tutkimuksessa tarkastellaan - se on tutkimuksen ydin. Ja kuten edellä kirjoitin, sen muodostamisen taustalla on teoria, teoreettinen viitekehys. Tutkimus voi sitten osoittaa hypoteesin joko oikeaksi tai vääräksi.

Sinä sotket nyt ikään kuin teorian ja metodin keskenään - kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen tutkimus (ei kvanttitutkimus, kuten kirjoitit) liittyy tutkimusmetodiikkaan, siis siihen miten tutkimusaineistoa kerätään ja käsitellään jne.

graduntekijä kirjoitti:

Näyte on pieni, ja kasvatustieteestä on kysymys.

No ei tuokaan oikein vielä auta.

Ei silti, itse en ole kasvatustieteilijä, joskus perusopinnot siitä tehnyt, joten en pystyisi varmaan auttamaan vaikka kertoisit tarkemminkin.

Mutta, yksinkertaisesti teoria on se, joka tarjoaa sinulle näkökulman ja käsitteet joiden kautta omaa aineistoasi analysoit.

graduntekijä kirjoitti:

Näyte on pieni, ja kasvatustieteestä on kysymys.

Jos olet tekemässä gradua sinulla pitäisi olla jo suoritettuna perus-, aine- ja syventävien opintojen tutkimusopintojaksot! Kyllä ne opinnot antavat pohjan gradun metodin valintaan.

Ohjaajan tulisi kyllä auttaa sinua, mutta jos hän näkee, että perusasiat ovat hukassa, saattaa hän tietoisesti olla ymmärtämättä, jotta sinä ensin itse perehdyt perusasioihin. Kuten edellä jo sanottiin teoria on ihan eri juttu kuin metodi. Teoria tulee aiheesi mukaan; millaisia tutkimuksia siitä on aiemmin tehty, mitä niissä on saatu selville jne.

Miten voit jo tietää, että näyte on pieni, jos et ole valinnut vielä metodia? Metodi ohjaa aineiston hankintaa! Olet lähtenyt kyllä persmus edellä puuhun! Paraa lähtöruutuu: pohdi aihettasi ja mieti miten sitä lähdet tutkimaan. Ilmeisesti olet päätynyt jo laadulliseen tutkimukseen, nyt syvennä tämän tutkimussuunnan ja tutkimusaiheesi tietämystä.

Muista, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! Lopputulokseen ei ole oikotietä, joten "pohjat" kannattaa tehdä hyvin. Gradu ei synny "siinä sivussa", vaan siihen on paneuduttava. Gradu ei kuitenkaan ole mitenkään mahdoton juttu, vaan selviydyt siitä varmasti!

graduntekijä kirjoitti:

Näyte on pieni, ja kasvatustieteestä on kysymys.

No ei tuokaan oikein vielä auta.

Ei silti, kuten nimimerkistäni voi päätellä en itse ole kasvatustieteilijä. Joskus olen perusopinnot siitä tehnyt, mutta en pystyisi varmaan auttamaan vaikka kertoisit tarkemminkin.

Mutta, yksinkertaisesti teoria on se, joka tarjoaa sinulle näkökulman ja ne käsitteet joiden kautta omaa aineistoasi analysoit.

Pystyn antamaan esimerkin oman taustani perusteella.

Jos haluan tarkastella vaikkapa niin sanottua akkomodaatioita tai suomeksi sanottuna kielen mukauttamista ihmisten välisessä kommunikaatioissa, on teoreettinen viitekehykseni sosiolingvistiikasta periytyvä akkomodaatioteoria (accommodation theory). Lyhyesti esitettynä teoria väittää, että ihmiset mukauttavat omaa puhetyyliään suhteessa keskustelukumppanin puhetyyliin. Aineistoa kerään sitten esim. kuuntelemalla/nauhoittamalla erilaisten ihmisten välisiä keskusteluja jossakin tietynlaisessa viestintätilanteessa (aiheen rajaaminenhan on tutkimuksen teossa aina aika tärkeä seikka) ja sitten analysoin niitä ja tutkimuksen pohdintaosassa sitten pohdin miten löytämäni tulokset suhteutuvat esim. vastaavin samantyyppisiin jo tehtyihin tutkimuksiin ja yleisesti ottaen koko tuohon teoriaan ja sen esittämiin perusolettamuksiin.

fm-englanti1 kirjoitti:

Totta kai esitetään hypoteesi.

Hypoteesi on siis yksinkertaisesti jokin olettama tai väittämä, jota tutkimuksessa tarkastellaan - se on tutkimuksen ydin. Ja kuten edellä kirjoitin, sen muodostamisen taustalla on teoria, teoreettinen viitekehys. Tutkimus voi sitten osoittaa hypoteesin joko oikeaksi tai vääräksi.

Sinä sotket nyt ikään kuin teorian ja metodin keskenään - kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen tutkimus (ei kvanttitutkimus, kuten kirjoitit) liittyy tutkimusmetodiikkaan, siis siihen miten tutkimusaineistoa kerätään ja käsitellään jne.

Lue lisää

Keskustelu tapahtuu meidän noviisien kesken, joilla tutkimusmetodeista ja prosessista on vain pinnallista tietoa. Itse olen tehnyt graduni laadullisella (kvalitatiivinen) metodilla, eikä lähtökohtiini missään vaiheessa ennen tarkemman metodin valintaa kuulunut hypoteesin asettaminen.

kasvatustieteen maisteri kirjoitti:

Keskustelu tapahtuu meidän noviisien kesken, joilla tutkimusmetodeista ja prosessista on vain pinnallista tietoa. Itse olen tehnyt graduni laadullisella (kvalitatiivinen) metodilla, eikä lähtökohtiini missään vaiheessa ennen tarkemman metodin valintaa kuulunut hypoteesin asettaminen.

Lue lisää

Hypoteesia voi kai suomeksi kutsua aivan hyvin myös tutkimusongelmaksi, jonka pohjalta sitten asetetaan tutkimuskysymys/kysymykset. Minusta on omituista, että metodi tulisi ikään kuin ensin. Vai ymmärsinkö sinua nyt oikein? Metodin tehtävähän on vain palvella aineiston hankintaa ja analyysia.

kasvatustieteen maisteri kirjoitti:

Keskustelu tapahtuu meidän noviisien kesken, joilla tutkimusmetodeista ja prosessista on vain pinnallista tietoa. Itse olen tehnyt graduni laadullisella (kvalitatiivinen) metodilla, eikä lähtökohtiini missään vaiheessa ennen tarkemman metodin valintaa kuulunut hypoteesin asettaminen.

Lue lisää

hypoteesi, tutkimusongelma tai edes tutkimusaihe on oltava jokaisessa tutkimuksessa. Mitäpä sitä tutkisi, jos ei tutkisi mitään?
Mieti ja kirjoita auki, mitä asiaa oikein aiot tutkia. Äkkiä huomaatkin, että olet kirjannut hypoteesisi!
Ja sitten kerro, millä metodeilla aiot asiaa tutkia ja mikä on aineistosi. Sitten kerrot tutkimuksen kulusta ja lopuksi esität, mitä tuloksia sait.
Voi olla, että olen väärässä, mutta suunnilleen näin minä olen tutkimukseni tehnyt.

fm-englanti1 kirjoitti:

Hypoteesia voi kai suomeksi kutsua aivan hyvin myös tutkimusongelmaksi, jonka pohjalta sitten asetetaan tutkimuskysymys/kysymykset. Minusta on omituista, että metodi tulisi ikään kuin ensin. Vai ymmärsinkö sinua nyt oikein? Metodin tehtävähän on vain palvella aineiston hankintaa ja analyysia.

Lue lisää

No, eihän se tutkimus lähde metodista liikkeelle! Ensin on idea/aihepiiri sitten tutkimusongelmat/tutkimustehtävät (määrällisessä tutkimuksessa hypoteesi) ja tämän jälkeen pohditaan tutkimusmenetelmä. Nämähän nyt ovat niitä perusasioita, jotka tulevat esille jo abron tutkimusmenetelmissä.

Hypoteesi ei ole sama kuin tutkimusongelma.
Hypoteesit:
-ennakko-oletuksia tutkimustulosten mahdollisista eroita, suhteista ja syistä
-vertaileville ja selittäville tutkimusongelmille voidaan asettaa hypoteeseja (määrällinen tutkimus)
-asetetaan aikaisempien tutkimustetulosten tai teorian pohjalta
-hypoteeseja pyritään testaamaan tilastollisesti
-laadullisissa tutkimuksissa hypoteeseja ei käytetä (vain työhypoteesien kaltaisia arvailuja)

Kuten sanoin aiemmin olen noviisi näissä tutkimusasioissa, yksi gradu ei tee tutkijaa. Sen verran kuitenkin tiedän, että ymmärrän miten vähän tiedän, joten on mukava keskustella rakentavassa hengessä ja saada oppia muilta.

kasvatustieteen maisteri kirjoitti:

No, eihän se tutkimus lähde metodista liikkeelle! Ensin on idea/aihepiiri sitten tutkimusongelmat/tutkimustehtävät (määrällisessä tutkimuksessa hypoteesi) ja tämän jälkeen pohditaan tutkimusmenetelmä. Nämähän nyt ovat niitä perusasioita, jotka tulevat esille jo abron tutkimusmenetelmissä.

Hypoteesi ei ole sama kuin tutkimusongelma.
Hypoteesit:
-ennakko-oletuksia tutkimustulosten mahdollisista eroita, suhteista ja syistä
-vertaileville ja selittäville tutkimusongelmille voidaan asettaa hypoteeseja (määrällinen tutkimus)
-asetetaan aikaisempien tutkimustetulosten tai teorian pohjalta
-hypoteeseja pyritään testaamaan tilastollisesti
-laadullisissa tutkimuksissa hypoteeseja ei käytetä (vain työhypoteesien kaltaisia arvailuja)

Kuten sanoin aiemmin olen noviisi näissä tutkimusasioissa, yksi gradu ei tee tutkijaa. Sen verran kuitenkin tiedän, että ymmärrän miten vähän tiedän, joten on mukava keskustella rakentavassa hengessä ja saada oppia muilta.

Lue lisää

Okei. Kai tämä paljolti riippuu siitä miten ymmärtää hypoteesiin, minä tajuan sen tosiaan vain aika yksinkertaiseksi jonkinlaiseksi aiemman teorian perusteella muodostetuksi oletukseksi tai väitteeksi (~teesiksi), jonka tutkimusaineisto sitten osoittaa joko oikeaksi tai vääräksi - tai miksei myös jotain näiden väliltä, ei pidä juutua kaksiarvologiikkaan jos on ihmistieteistä kyse :)

Oma suuntautumiseni on muuten pääosin kirjallisuudentutkimus eikä senkään piirissä usein puhuta hypoteesin käytöstä, vaan esim. pelkästään tutkimusongelmasta, johon haetaan vastausta. Tai usein kirjallisuudentutkimus on "vain" eräänlaista retoriikkaa, siis pyritään perustelemaan jokin väittämä käyttämällä/analysoimalla tutkimusaineistoa jostakin tietystä (ja esim. teorian avulla perustellusta) näkökulmasta.