..uskoni ja herjasin ja kirosin sen mihin olen uskonut.
Olen vuosikymmenien ajan rukoillut ja uskonut, että sillä olis jotain merkitystä, mutta en ole saanut kuitenkaan mitään apua mihinkään rukouksiini.Asiat ovat joka taholla vaan pahentuneet joihin ole apua rukoillut.
Olen ilmeisesti semmonen ihminen jolle Jumala ei apua suo, vaikka en ole mikään rikollinen, mutten tietysti mikään pyhimyskään, enkä tietääkseni ole tehnyt mitään pahaa lähimmäisiileni.Olen aina auttanut jos olen pystynyt joka on apua tarvinnut, en vain ymmärrä mitä niin pahaa mä oon tehnyt, ettei asiani parane? En ole niinkään itsestäni huolissani vaan olen rukoillut apua lähimmäisilleni ja olisin onnellinen jos heidän asiat olis kunnossa.
Itse olen saanut kaksi sydäninfartia joista olen vielä selvinnyt, vaikka suoraan sanottuna en olis halunnut.Tuntuu vaan niin vaikealta, kun ei ole elämän haluja ja haluais vain kuolla, mutta vaimoni ja pojanpoikani takia olen yrittänyt elää, koska tiedän miten tärkeä olen heille.
Olisin valmis heti kuolemaan jos saisin heiltä luvan kuolla he ovat ainoaita jonka takia täällä vielä tallailen, mutta en haluaisi tuottaa heille mitään surua.
Uskooko joku vielä rukouksen voimaan tai pitäiskö uskoa, kun ei asiat kuitenkaan parane?
En tiedä enää mistään mitään,missään ei tunnu olevan järkeä.
Olen vuosikymmenien ajan rukoillut ja uskonut, että sillä olis jotain merkitystä, mutta en ole saanut kuitenkaan mitään apua mihinkään rukouksiini.Asiat ovat joka taholla vaan pahentuneet joihin ole apua rukoillut.
Olen ilmeisesti semmonen ihminen jolle Jumala ei apua suo, vaikka en ole mikään rikollinen, mutten tietysti mikään pyhimyskään, enkä tietääkseni ole tehnyt mitään pahaa lähimmäisiileni.Olen aina auttanut jos olen pystynyt joka on apua tarvinnut, en vain ymmärrä mitä niin pahaa mä oon tehnyt, ettei asiani parane? En ole niinkään itsestäni huolissani vaan olen rukoillut apua lähimmäisilleni ja olisin onnellinen jos heidän asiat olis kunnossa.
Itse olen saanut kaksi sydäninfartia joista olen vielä selvinnyt, vaikka suoraan sanottuna en olis halunnut.Tuntuu vaan niin vaikealta, kun ei ole elämän haluja ja haluais vain kuolla, mutta vaimoni ja pojanpoikani takia olen yrittänyt elää, koska tiedän miten tärkeä olen heille.
Olisin valmis heti kuolemaan jos saisin heiltä luvan kuolla he ovat ainoaita jonka takia täällä vielä tallailen, mutta en haluaisi tuottaa heille mitään surua.
Uskooko joku vielä rukouksen voimaan tai pitäiskö uskoa, kun ei asiat kuitenkaan parane?
En tiedä enää mistään mitään,missään ei tunnu olevan järkeä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Herra siunatkoon sinua
ja varjelkoon sinua!
Herra valaiskoon kasvonsa sinulle
ja antakoon sinulle rauhan.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen,
Amen.
Mä ajattelen Jobia. Ei ollut helppo osa hänellä. Tuntu siltä että elävä Jumala hylkäski hänet.
Jokaisen kokemus on erilainen. En vähättele sinua.Rukoilen puolestasi että saisit Jeesuksen avun pian elämääsi.Mä joduin vuosiksi pimentoon. Mutta sitten Jeesus auttoi. Mutta se kesti.Meinas usko ja kuottamus todella loppua. Kiitos Jeesukselle että varjeli ku kaikki hylkäs. Hän ei kuitenkaan hylännyt.
Älä luovuta ystävä. Voimia sinulle.
Ajattelen Jobia. Hänen osa ei ollut heppo. Tuntu että Jumalaki hylkäs hänet.
En vähättele sinua. Jokaisen kokemus on erilainen.
Mä olin vuosia pimennossa.Ihmiset hylkäs. Rukoilin mutta tuntu ettei apua todellakaan tullu.Usko ja luottamus koeteltiin. Mutta Jeesus ei kuitenkaan hylännyt. Sain rohkaisevat sanat pitkän odotuksen jälkeen.
Voimia sinulle ystävä. Rukoilen puolestasi.En tiedä mitä apua kaipaat mutta Jeesus tietää Sinut kokonaan ja kaiken.
Rukoilin jo anteeksi herjojani, kun muistelin, että on kuitenkin elämäni aikana ollut paljon tilanteita joissa on ollut suojelus mukana.Hävettää ja kaduttaa, mutta Hyvää jatkoa kaikille!
"Heikoissa Hän on väkevä"..mua se ainakin lohduttaapi.
Tsemppiä vaan sinulle. Hyvä että kirjoitit tänne.