ateismi on dopamiinin puutostila

Jotta voisin alkaa arvioimaan väitettäsi pitäisi saada jonkinlaista taustatietoa, esimerkiksi linkki tutkimukseen josta vedät tämän johtopäätöksen. Muuten se jää tyhjänjauhamiseksi.

"Tiedetään sellaisten huumausaineiden kuin kokaiinin ja amfetamiinin aiheuttavan mielialan kohoamista nimenomaan dopamiinin välityksellä, ja kun näiden lääkkeiden käyttäjillä on kohonnut alttius psykooseihin, on erityisesti synapsissa vaikuttavien dopamiinireseptorien salpaajien käyttö ymmärrettävissä psykoosilääkkeenä."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dopamiini

Hoitolastako tulit tänne kirjoittelemaan, kun keksit tuollaista kertoa? Älä unohda psykoosilääkkeitäsi!

Jos oletetaan että aivojen dopamiinitasolla todella olisi vaikutus uskovaisuuteen kuten (ilman mitään tutkimustulosta) väität, sehän ei kerro yhtään mistään muusta kuin siitä että uskonnollisuus on aivokemiallinen ilmiö kuten huumausaineiden aikaansaamat hallusinaatiot. Näinollen uskontoihin ei liity mitään yliluonnollista jumalaa, vaan uskonnolliset kokemukset ovat vain aivojen tuottamia aistiharhoja jos dopamiinia on liikaa aivoissa.

..yrität kertoa olevasi dopamiinin puutteessa koska et usko Zeukseen ?

Terveisin ateisti joka juuri rukoili kissalle valssintanssimistaitoa kalalle taitoa fillaroida.

Awakenings, suomeksi Heräämisiä, on yksi kaikkien aikojen suosikkielokuviani. Siinä joukko katatoniseen tilaan lipsahtaneita ihmisiä herätellään vuosikymmenien kuluttua dopamiinin avulla elävien kirjoihin. Lääkeannokset alkavat pienestä ja lopulta sitä kauhotaan ruokalusikalla, joten dopamiinin määrän kaikki asteet tulevat kokeilluiksi.

Kumma kyllä, koko elokuvassa ei muistaakseni ole yhtään viittausta uskontoon. Kun potilaat kuntouduttuaan pääsevät kaupungille, he säntäävät dopamiinitasostaan huolimatta päivätansseihin, eikä kukaan mainitsekaan kirkkoon menoa.

Jos oikein topakasti käytän mielikuvitustani, voin laatia puolestasi uskovaisen nieltäväksi sopivan selityksen tähän kauneusvirheeseen: potilaat vietiin ensin luonnonhistorialliseen museoon dinosaurusten luurankoja katsomaan, mutta siellä heitä kyllästytti ihan kamalasti. Tämähän on ihan selvä merkki evoluution harhaoppisuudesta, eikö? Vai olisiko päässyt käymään niin, että potilasjoukossa ei ollutkaan yhtään oikeaa uskovaista?

En ole lääkäri enkä luonnontieteilijä, joten en syvenny dopamiinin saloihin tämän enempää. Awakenings-elokuvakin on siis elokuva vain ihan kuten tuossa lähimailla käsiteltävä elokuva Mothman - kumpikin perustuu tekijöidensä mukaan tositapahtumiin.

Tositapahtumia onkin sitten eri sorttisia. Viihde-elokuva (esim. Awakenings) tai kaunokirjallisuus (esim. Raamattu) ei kelpaa edes tämän palstan keskustelujen perusteluihin. Awakenings-elokuva on kuitenkin pelkkä sivutuote huomattavasti järeämmässä kokonaisuudessa. Tässä oikopolku sen kirjoittajaan:

http://www.oliversacks.com/awake.htm

Wikipediaa ei pidetä millään muotoa luotettavana tiedonlähteenä, mutta täältä voi herra Sacksin puuhista lukea alkajaisiksi ihan suomeksi:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oliver_Sacks

Erään äitini parkinsonintautia sairastavan tuttavan tytär sairastui myös parkinsonintautiin. Tytär alkoi sokeutumisen uhatessa maalata tauluja. En ole tauluja nähnyt, mutta ne ovat kuulemma taidetta. Joku hihhuli oli joku aika sitten sitä mieltä, että oikea taide kumpuaa vain ukonnollisuudesta. Nythän kertomani nainen ui ihan vastavirtaan. Uskoisin kuitenkin tuon taiteen kumpuavan elämänmuutoksista ja joidenkin asioiden käsittelemisistä ja kohtaamisista, mikä taas voi vaikuttaa dopamiinin eritykseen.

Muutosprosessit, luopumiset ja erilaiset oman itsen kohtaamiset ovat luonteeltaan hyvin samankaltaisia, kuin uskonnolliset valaistumiset ja vapautumiset. Asiantuntijuusfantasian lumoissa hekumoivat yksisilmäiset harrastelijat näyttävät raiskaavan yleistyksillä tämänkin varsin mielenkiintoisen ja monivivahteisen aiheen.

Rukoilun on todistettu masetanvan, koska siihen ei vastata!

Masentuneita ihmisiä siitä vain syntyy!

Mutta yrittäkääpä saada uskovainen lopettamaan TURHA rukoilu... Heh... Ennemmin saa kissan tanssimaan valssia ja kalan ajamaan polkupyörällä.

Älkää rukoilko olematonta, Jumalaa

vai siitä se sitten johtuukin, että minulla ei jumalharhoja.

Kumma juttu, että ilman tätä dopamiinicoktailiakin pidän elämääni vallan mukavana. Koen yhtä sun toista hienoa vaikkapa musiikin parissa ja luonnossa.

Joten ainakin omasta mielestäni dopamiinitasoni on optimaalinen. Ei yhtään lisää, kiitos.

En haluaisi nolata itseäni hihhuloiden yleisellä paikalla selostamassa suureen ääneen päänsisäisiä yliluonnollisia tuntemuksiani jotka OVAT AIVAN TOTTA!

Tämä oli kyllä taas tätä kristillistä aivopesua. Itse olen aiteismi, mutta en sairastan Parkinsonin tautia. Minua ei vain olla ikinä aivopesty, vaikka kovin on yritetty