talon käytettävyys

tuhansia vuosia mm pyramidiien käytettävyyttä ruumiiden varastointiin jne.

samoja suunnitteluperusteita "sovelletaan" talosuunnittelussa. Kyllä rakennuksia suuniteltaessa ajatellaan käyttöä ja erilaisia "käyttötapauksia", simuloidaan ja testataan. Rakennuksia suuniteltaessa joudutaan yleensä turvautumaan pienois-/ tietokonemalleihin tai ns. mock-up malleihin jos jotakin tiettyä tilaa/toiminnallisuutta halutaan testata. Myös jo rakennettu rakennus, jossa vastaava ratkaisu on toteutettu käy.

Kovinkaan moni asiakas ei halua rakentaa 1:1 taloa ensin testimielessä ihan vaan kokeeksi ja sitten vasta evaluoinnin perusteella rakentaa lopullisen talon.

Rakennuksia on rakennettu ainakin 15000 vuotta ja rakennusten "käyttöliittymää" on testattu tuon saman ajan.

Vaikka käyttöliittymäsuunnittelussa monenlaiset simulaatiot ovat jo arkipäivää niin ei tuo nyt niin mullistava ajatus ole.

Niin kauan kuin kaikki rakennetut tilat menevät joka tapauksessa kaupaksi ei ole mitään tarvetta kiinnittää huomiota käytettävyyteen. Kun ostajat ja käyttäjät eivät tiedä paremmasta, ei parempaa osata vaatia.

Jos asunnot suunniteltaisiin asumista varten, ne olisivat hyvin erikoisen tuntuisia nykyiseen asuntokantaan verrattuna että niitä olisi tosi vaikea myydä.

Työasemien käyttöjärjestelmissä Microsoft on hallinnut markkinoita vuosikausia tuotteilla, joita ei voi pitää edes keskinkertaisina. Joitakin yksittäisiä asioita on nykyisessä tietotekniikassa voidaan pitää onnistuneina. Samoin onnistuneita asioita löytyy muiltakin aloilta.

Meidän perheemme on rakentanut talon arkisen asumisen ehdoilla huomioiden jatkuvasti muuttuvat tarpeet. Meitä pidetään vähän erikoisina. Kännissä muutama tyyppi on sanonut että talomme ei näytä oikealta talolta ja samalla todennut että se on kuitenkin toimiva.

Talossa on tarkoitus asua vuosikausia.
Entä jos se kaatuisi yhtä helposti kuin tietojärjestelmät, jotka on suunniteltu vain parin vuoden käyttöiälle?

Joka ikiselle luonnosasiakkaalleni ohjeistan käyttötestaukset - ja mun piirtämät talot toimii paljon paremmin kuin keskiverto atk-järjestelmä, puhumattakaan Sammon uusista pankkijärjestelmistä.

Ympäri mennään ja yhteen tullaan: Ajatus ohjelmistojen suunnittelumalleista (eli "design patterns") on alun perin rakennusarkkitehtuurin puolelta. Useamman ohjelmistosuunnittelun ja –arkkitehtuurin kirjassa lähteenä on Christopher Alexanderin ”A Pattern Language”. Perusajatuksena tiettyjen ongelmatilanteiden tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen siten, että ratkaisu ei välttämättä ole kertaakaan samanlainen. Suunnittelumallit tarkentuvat kaupunkien osien suunnittelusta rakennuksen yksityiskohtiin, esimerkiksi ikkunoiden sijoitteluun. Mallit tukevat toinen toisiaan ja sovellettavista malleista rakentuu ”kieli”, jolla rakennus ja sen ympäristöt suunnitellaan.

Mallien tavoitteena on tuottaa ihmisille asuntoja ja asuinympäristöjä joissa he viihtyvät. Rakennusten tulevat käyttäjät pitää ottaa mukaan sekä itse rakennusten, että ympäristön suunnitteluun. Vain näin voidaan Alexanderin ja kumppaneiden mukaan taata viihtyisä asuinympäristö.

Alexanderin suunnittelumallit on lyhennettyinä myös täällä:
http://downlode.org/Etext/Patterns/

Kirjassa nuo on selostettu paljon seikkaperäisemmin ja esimerkkejä käyttämällä. Hyvin mielenkiintoinen kirja, mutta varoitus: mikään talo ja asunto ei sen jälkeen ole enää entisensä. Jos nykyiset elementtitalot ovat mielestäsi kivoja, niin kannattaa jättää Alexanderin kirjat väliin.


Esimerkki: (205 Structure Follows Social Spaces), pahoittelen pikaisesti tehtyä käännöstä.

Ongelma: Rakennus ei tunnu käyttäjilleen sopivalta, mikäli sen tilat eivät vastaa sosiaalista käyttötarkoitusta.

Ratkaisu: Rakennustekniikka ei missään vaiheessa saa määritellä rakennuksen muotoa. Sijoita kantavat rakenteet tilojen käyttötarkoituksen mukaan, sen sijaan että muokkaisit tiloja rakennuksen muotojen mukaan.