uutisten mukaan kansalaisten suhtautuminen kuntaliitoksiin on tutkittu: enemmistö kannattaa kuntaliitoksia, jos palvelut paranevat.
Tämä tietää kiinnostavia kuntavaaleja monelle paikkakunnalle, jossa jokin puolue on raapinut kynsin hampain liitoksia vastaan.
Tämä tietää kiinnostavia kuntavaaleja monelle paikkakunnalle, jossa jokin puolue on raapinut kynsin hampain liitoksia vastaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eikös noita liitoksia ole aikaisemminkin kannattaneet ainakin kokoomus, demarit, kommarit, vihreät ja likimain kaikki muuta paitsi keskusta (ja osin ruottalaiset)?
Liitokset ovat toki ok silloin jos niillä saavutetaan OIKEASTI taloudellista hyötyä (miten sen mittaisi etukäteen?) mutta jos niitä tehdään pelkän tekemisen ilosta muoti-ilmiönä niin silloin kyllä ollaan ihan metsässä.
Taitaa kokoomuskin olla joissain kunnissa liitosten jarru. Laskelmathan pystytään nykyisin tekemään aika luotettavasti ja kertomaan laskentaperusteetkin avoimesti. Siitä siis ei ole kyse.
Vastustus taitaa lähteä enemmän tunnetasolta, kun koetaan "itsenäisyyttä" menetettävän, jos liitytään epämieluisaan naapuriin.
Keskustaa lienee eniten syytetty kuntaliitosten vastustamisesta, koska sitä on eniten eduskunnassa ilmennyt juuri keskustan suunnasta. Nyt näyttäisi siltä, että äänestäjien enemmistö alkaa kuunnella järjen ääntä, joten eivätköhän keskustan poliitikotkin taivu.
Keskustahan se on perinteisesti vastustanut näitä kuntaliitoksia eniten. Syykin on helppo arvata, kun katsoo jotakin karttaa kuntavaalien tuloksista. Liitokset vähentävät kuntia, joissa kepulla on ehdoton enemmistö.
Matti Vanhasen keskusta näköjään on tullut toiselle kannalle ilmeisesti pakon edessä. Koska hallitus ajaa tasaveroa Suomeen vähentämällä valtion verokertymää ja sysäämällä palvelut rahoitettaviksi kunnallisveroista ja palvelumaksuista, niin periaatteellinen päätös Suomen eriarvoistamisesta asuinpaikan ja tulojen mukaan vie voiton.
Mitä ihmettelemistä siinä on? Kunnollisia julkisia palveluita kansalaiset ovat halunneet ennen kuntaliitoksiakin.
Surkeista liitoksista varmaan vedetään johtopäätökset. Ainakin niissä kunnissa missä asukkaat saivat äänestää neuvoa-antavasti ja poliitikot päättivät kuitenkin tehdä kuntaliitoksen asukkaiden äänestystuloksen vastaisesti.
Aluedemokratiaa tarvitaan nimenomaan palvelujen tuottamiseen ja rahoittamiseen. Niinpä liitoksia pitää tehdä, jos se parantaa palvelujen tuotantoa ja kustannustehokkuutta.
...
Kolmen sepän patsaan luonakohan tutkimus tehtiin?
Kuntaliitoksia kannattivat keskimääräistä enemmän pääkaupunkiseudulla elävät, akateemiset ja eläkeläiset. Siellä missä kuntaliitokset toisten mielestä erityisen tarpeellisia olisivat, kannatus ei ollut vahvaa.
Jotenkin tutkimuksesta ja kuntien yhdistymisbuumista tulee mieleen Ribbentropin sopimus, jossa Natsi-Saksa ja Neukkula sopivat etupiirijaosta eli jakoivat välissään olevat pikkumaat keskenään. Jotain sellaista jo tapahtuikin Sipoon pakkolunastuksessa.