Käsittääkseni amerikkalaiset käyttivät sodan (WW2)lopulla heräteammuksia myös maavoimien tykeissä. Paukahtivat siis ilmassa maalin yläpuolella.
Tietääkös kukaan asiasta enempää? Kuinka tehokasta mahtoi olla normaaleihin sytyttimiin verrattuna? Milloin alkoivat noita käyttämään?
Tietääkös kukaan asiasta enempää? Kuinka tehokasta mahtoi olla normaaleihin sytyttimiin verrattuna? Milloin alkoivat noita käyttämään?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Amerikkalaiset kehittivät heräteammukset ensin IT-tykkeihin, joissa niitä käytettiin jo vuoden 1943 lopulla, mutta eivät antaneet lupaa maajoukojen tykistölle ennenkuin 1944 loka- marraskuussa, koska ammusten (eritoten suutareiden) pelättiin joutuvan saksalaisten käsiin, joissa ne olisivat voineet tehdä pahaa jälkeä liittoutuneiden pommikonemuodostelmissa.
Ne ilmestyivät kuitenkin tykistöasemiin mm. 105mm tykkeihin juuri parahiksi Adreneiden taistelun aikaan. Olivat kuulemma varsin tehokkaita avoimella, joskin niissä esiintyi varsin paljon lastentauteja kuten odottaa saattaa. Ne eivät tehneet eroa metsän latvuston ja maan kesken, usein räjähtäen aivan liian korkealla, tai sitten lumi jotenkin sokaisi ne, jolloin ne kieltäytyivät yksinkertaisesti räjähtämästä ollenkaan.
Japanilaisia vastaan niitä käytettiin kaikenlaisissa aseissa aina vuoden 1945 alusta alkaen, mm. pommeissa ja raketeissa sekä kranaatinheittimissä ja ne kehittyivät varsin nopeasti luotettaviksi aseiksi.
Eritoten kamikazeja vastaan 5" heräteammukset olivat erinomaisia, sillä kevyesti panssaroidut Zerot ja Hayabusat täynnä räjähteitä tarvitsivat vain muutaman sirpaleen tullakseen kappaleina alas taivaalta.
Mihin herätteeseen nämä IT-ammuksien sytyttimet perustuivat. Herätteitähän on esimerkiksi
Mangeetinen
Ääni
Tärinä
Paine
radio
optinen
Vuoden 1942 aikana kehitettiin 4.5-tuuman rakettia varten optinen sytytin. Tarkoituksena oli käytellä sitä Schicklgruberin lentokoneita vastaan Yhdysvaltion ilmapuolustuksessa, mutta ilmeisimmin sitä ei koskaan tarvittu. Magneettisia sytyttimiä kehitettiin myös, mutta ne taisivat rajoittua merimiinoihin.
Suurin osa käytetyistä sytyttimistä oli kuitenkin radioproximeja. Niitä sovellettiin sodan jälkipuoliskolla pommeihin Tyynenmeren sodankäynnissä. Lentokentille ikäviä uutisia....
IT ammukset olivat radio-toimisia, siis selkokielellä tutkaherätteisiä. Tosin britit taisivat tuottaa myös paineherätteisiä, mutta niisä oli mijoona ongelmaa ja niistä luovuttiin pian.
Kenttätykin ammuksia taidettiin tuottaa sekä paine-, että radiotoimisina, mutta painetoimiset olivat kaiketi täälläkin liian herkkiä ilmakehän vaihteluille tuossa käytössä ja myös niistä luovuttiin.
Muistaakseni USA kokeili myös ainakin optisia, mutta loppujen lopuksi niistäkin luovuttiin, kunnes laser-teknologia sittemin toi ne takaisin.
Tietenkin nämä pätevät vain tykin ammuksiin. Esimerkiksi merimiinoissa ja torpedoissa ääni/paine/tärinä ja magneettiset herätesytyttimet olivat aika tavallisia ja magneettisytyttimiä käyttivätkin kaikki merkittävät merivallat toisessa maailmansodassa.
http://www.youtube.com/watch?v=33RhuzUrx_A
Tuossa se huippusalainen ihmesytytin, jota käytettiin ainakin saksalaisia ja japseja vastaan.
Tykistön viestissä palvelleena muistelen että on ollut iät ja ajat aikasytyttimiä. Tykillä ammuttaessa etukäteen lasketaan ammuksen lentoaika maaliin hyvin tarkasti. Eihän tarvitse kuin säätää kellokytkin räjäyttämään kranaatti kymmenesosasekuntia ennen kranaatin maahan iskeytymistä. Silloin kranaatti räjähtää 30 metriä maanpinnan yläpuolella. Eikös tällaiset sytyttimet olleet vakiona it-kranaateissa?
Tietenkin kaikilla oli käytössään aikasytyttimiä sellaisiahan oli käytössä jo 1500-luvulla eli kanuunankuula täynnä ruutia ja sopivan pitkä tulilanka, joka syttyi tykin lauetessa.
Mutta lentoajan laskeminen ei ole ihan yksinkertaista muutaman kymmenen kilometrin päästä. Aikasytyttimellä ei voinut ampua äkillistä tuli-iskua äkillisesti ilmestyneeseen maaliin. Jo pelkästään tarpeeksi tarkkojen karttojen puute (korkeuserot ovat äärettömän tärkeitä), teki usein tälläisestä mahdotonta.
Herätesytyttimet eivät välitä moisesta. Jos se säädetään räjähtämään 9 metrin korkeudessa, se räjähtää 9 metrin korkeudessa, riippumatta siitä onko alla mäki, tai oliko ampuva putki jossakin notkossa tai oliko ilmankosteus sellainen, että ammus on ilmassa muutaman sekunnin murto-osan vähemmän tai jotain muuta sellaista.