Sinkkuus epäkristillistä

Lapsettomuus voi olla tahatonta, jolloin se ei ole synti (joskin pysyy julkisena häpeänä), tai sitten se voi olla tahallista, esimerkiksi seurausta ehkäisyvälineiden käyttämisestä.

Sinkkujen pulinat "elämän ahtamisesta tiettyihin raameihin" ja "tekopyydestä" ovat pakanallisia. Aloitukseni sisältö ei ole minun keksimääni, vaan sellaista on katolinen elämä aina ollut ja tulee olemaan.

L.-M. kirjoitti:

Lapsettomuus voi olla tahatonta, jolloin se ei ole synti (joskin pysyy julkisena häpeänä), tai sitten se voi olla tahallista, esimerkiksi seurausta ehkäisyvälineiden käyttämisestä.

Sinkkujen pulinat "elämän ahtamisesta tiettyihin raameihin" ja "tekopyydestä" ovat pakanallisia. Aloitukseni sisältö ei ole minun keksimääni, vaan sellaista on katolinen elämä aina ollut ja tulee olemaan.

Lue lisää

me suurperheiset joskus kadehdimme lapsettomia aviopareja, jotka voivat elää vain toinen toisilleen.

Avioliitto on vaivan sääty. Sen tietää äiti, joka on oman henkensä kaupalla synnyttänyt lapsia maailmaan. Sen tietävät vanhemmat, jotka ovat valvoneet sairaan lapsensa vuoteen ääressä tai jopa haudanneet oman lapsensa. Sen tietää perheen isä, joka raataa kahdessa työssä saadakseen elannon perheelleen. Naimattomat ovat siihen verrattuna saaneet hyvän osan, jota ei heiltä oteta pois.

Minusta tuntuu, että sinä olet lapseton ihminen, koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia. Äiti-ihmisellä ei ole jatkuvasti aikaa istua netissä kirjoittelemassa joutavanpäiväisyyksiä. Milloin olet kirjoittanut mitään rakentavaa, Liisa-Maria? Lohduttanut tai auttanut ketään kirjoituksillasi? Menehän välillä itseesi!

Samoin kuin kirjoitti:

me suurperheiset joskus kadehdimme lapsettomia aviopareja, jotka voivat elää vain toinen toisilleen.

Avioliitto on vaivan sääty. Sen tietää äiti, joka on oman henkensä kaupalla synnyttänyt lapsia maailmaan. Sen tietävät vanhemmat, jotka ovat valvoneet sairaan lapsensa vuoteen ääressä tai jopa haudanneet oman lapsensa. Sen tietää perheen isä, joka raataa kahdessa työssä saadakseen elannon perheelleen. Naimattomat ovat siihen verrattuna saaneet hyvän osan, jota ei heiltä oteta pois.

Minusta tuntuu, että sinä olet lapseton ihminen, koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia. Äiti-ihmisellä ei ole jatkuvasti aikaa istua netissä kirjoittelemassa joutavanpäiväisyyksiä. Milloin olet kirjoittanut mitään rakentavaa, Liisa-Maria? Lohduttanut tai auttanut ketään kirjoituksillasi? Menehän välillä itseesi!

Lue lisää

"me suurperheiset joskus kadehdimme lapsettomia aviopareja, jotka voivat elää vain toinen toisilleen."

Puhu vain omasta puolestani. Me muut emme noin ajattele.

"Avioliitto on vaivan sääty. Sen tietää äiti, joka on oman henkensä kaupalla synnyttänyt lapsia maailmaan."

Ihan totta. Mutta niin on elämän omistaminen Jumalallekin pappina, sääntökuntalaisena tms. Sen sijaan sinkkuus edustaa mukaavuudenhaluista itsekeskeisyyttä.

"Sen tietävät vanhemmat, jotka ovat valvoneet sairaan lapsensa vuoteen ääressä tai jopa haudanneet oman lapsensa. Sen tietää perheen isä, joka raataa kahdessa työssä saadakseen elannon perheelleen."

Totta.

"Naimattomat ovat siihen verrattuna saaneet hyvän osan, jota ei heiltä oteta pois."

Naimattomat papit ja sääntökuntalaiset! Sen sijaan sinkut eivät ole sitoutuneet mihinkään, paitsi omien oikkujensa toteuttamiseen. Sellainen ei voi olla eikä ole mikään tie pyhyyteen.

"Minusta tuntuu, että sinä olet lapseton ihminen, koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia."

Se on sinun ongelmasi. Muut ovat kanssasi eri mieltä.

"Äiti-ihmisellä ei ole jatkuvasti aikaa istua netissä kirjoittelemassa joutavanpäiväisyyksiä. Milloin olet kirjoittanut mitään rakentavaa, Liisa-Maria?"

Liisa-Mariasta en tiedä, sillä minä olen L.-M. Esimerkiksi tämän keskustelun aloitus on rakentava. Yritän valoittaa sinkuille sitä, että heidän huono elämäntilanteensa ei ainakaan kristinuskon valossa ole normaali saatikka ihanteellinen.

"Lohduttanut tai auttanut ketään kirjoituksillasi?"

Sen tietää yksin Jumala. Et sinä enkä minä.

"Menehän välillä itseesi!"

En ole sinkku, joten en aio nyt mennä.

L.-M. kirjoitti:

"me suurperheiset joskus kadehdimme lapsettomia aviopareja, jotka voivat elää vain toinen toisilleen."

Puhu vain omasta puolestani. Me muut emme noin ajattele.

"Avioliitto on vaivan sääty. Sen tietää äiti, joka on oman henkensä kaupalla synnyttänyt lapsia maailmaan."

Ihan totta. Mutta niin on elämän omistaminen Jumalallekin pappina, sääntökuntalaisena tms. Sen sijaan sinkkuus edustaa mukaavuudenhaluista itsekeskeisyyttä.

"Sen tietävät vanhemmat, jotka ovat valvoneet sairaan lapsensa vuoteen ääressä tai jopa haudanneet oman lapsensa. Sen tietää perheen isä, joka raataa kahdessa työssä saadakseen elannon perheelleen."

Totta.

"Naimattomat ovat siihen verrattuna saaneet hyvän osan, jota ei heiltä oteta pois."

Naimattomat papit ja sääntökuntalaiset! Sen sijaan sinkut eivät ole sitoutuneet mihinkään, paitsi omien oikkujensa toteuttamiseen. Sellainen ei voi olla eikä ole mikään tie pyhyyteen.

"Minusta tuntuu, että sinä olet lapseton ihminen, koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia."

Se on sinun ongelmasi. Muut ovat kanssasi eri mieltä.

"Äiti-ihmisellä ei ole jatkuvasti aikaa istua netissä kirjoittelemassa joutavanpäiväisyyksiä. Milloin olet kirjoittanut mitään rakentavaa, Liisa-Maria?"

Liisa-Mariasta en tiedä, sillä minä olen L.-M. Esimerkiksi tämän keskustelun aloitus on rakentava. Yritän valoittaa sinkuille sitä, että heidän huono elämäntilanteensa ei ainakaan kristinuskon valossa ole normaali saatikka ihanteellinen.

"Lohduttanut tai auttanut ketään kirjoituksillasi?"

Sen tietää yksin Jumala. Et sinä enkä minä.

"Menehän välillä itseesi!"

En ole sinkku, joten en aio nyt mennä.

Lue lisää

"...koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia."

"Se on sinun ongelmasi. Muut ovat kanssasi eri mieltä."

Eivät sinun kirjoituksesi varmaankaan ole edelliselle kirjoittajalle ongelma. Lapsellisilta, joutavilta, itsekeskeisiltä ja ymmärtämättömiltä ne tuntuvat kuitenkin epäilemättä useimmista niistä katolisista lukijoista, jotka ovat olleet katolilaisia vauvasta asti tai ainakin suurimman osan elämästään. Sinun kirjoittelusi kertoo äskettäin kääntyneestä, uskoa vasta vähän sisäistäneestä ja sitä pinnallisesti ja lakihenkisesti todeksi elävästä ihmisestä.

Samoin kuin kirjoitti:

me suurperheiset joskus kadehdimme lapsettomia aviopareja, jotka voivat elää vain toinen toisilleen.

Avioliitto on vaivan sääty. Sen tietää äiti, joka on oman henkensä kaupalla synnyttänyt lapsia maailmaan. Sen tietävät vanhemmat, jotka ovat valvoneet sairaan lapsensa vuoteen ääressä tai jopa haudanneet oman lapsensa. Sen tietää perheen isä, joka raataa kahdessa työssä saadakseen elannon perheelleen. Naimattomat ovat siihen verrattuna saaneet hyvän osan, jota ei heiltä oteta pois.

Minusta tuntuu, että sinä olet lapseton ihminen, koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia. Äiti-ihmisellä ei ole jatkuvasti aikaa istua netissä kirjoittelemassa joutavanpäiväisyyksiä. Milloin olet kirjoittanut mitään rakentavaa, Liisa-Maria? Lohduttanut tai auttanut ketään kirjoituksillasi? Menehän välillä itseesi!

Lue lisää

jokin velvollisuus hankkia useita lapsia?

neljä vuosikymmentä katolil... kirjoitti:

"...koska kirjoituksesi ovat välillä niin lapsellisia."

"Se on sinun ongelmasi. Muut ovat kanssasi eri mieltä."

Eivät sinun kirjoituksesi varmaankaan ole edelliselle kirjoittajalle ongelma. Lapsellisilta, joutavilta, itsekeskeisiltä ja ymmärtämättömiltä ne tuntuvat kuitenkin epäilemättä useimmista niistä katolisista lukijoista, jotka ovat olleet katolilaisia vauvasta asti tai ainakin suurimman osan elämästään. Sinun kirjoittelusi kertoo äskettäin kääntyneestä, uskoa vasta vähän sisäistäneestä ja sitä pinnallisesti ja lakihenkisesti todeksi elävästä ihmisestä.

Lue lisää

Osallistuin edelliseen keskusteluun sinkkuudesta ja huomasin olevani asiasta osapuilleen samaa mieltä kuin nimimerkki L.-M., joskin ilmaisisin kantani vähemmän raflaavasti. Minusta L.-M. on oikeassa. Useimmissa tapauksissa nykyaikainen sinkkuus viestii itsekeskeisyydestä, uhrimielen puuttumisesta ja mukavuudenhaluisuudesta. Kukaan tuskin on väittänyt, että niin olisi KAIKKIEN sinkkujen kohdalla. Useimpien kylläkin.

Ihmettelen suuresti edellisen kirjoittajan syyttelyä. Hän kyllä mainostaa olleensa "neljä vuosikymmentä katolilainen", mutta ei itse tunnu sisäistäneen ollenkaan uskoamme eikä katolista elämäntapaa. Itse olen korviani myöten täynnä sellaisia pikkusieluja, joiden täytyy korostaa olleensa katolilaisia "vauvasta lähtien". Itse asiassa sellaista ei ulkomailla edes tapaa. Ilmeisesti kyseisellä porukalla on jokin tarve päteä pienessä hiippakunnassamme ja kuvitella olevansa muita parempia.

Tosiasiassa tuosta niinsanotusta "vauvasta lähtien katolilaisia" -porukasta ei ole tullut keskuuteemme yhtäkään pappia, sisarta tai veljeä. Muutenkaan porukka ei juuri loista osallistumisellaan seurakuntien elämään tai katolisen uskon tuntemisella. Itse asiassa nimenomaan heidän keskuudessaan on lukemattomia sinkkuja, eronneita ja uuden siviiliavioliiton solmineita. Miksi näin mahtaa olla? Ehkäpä siksi, että HE eivät ole sisäistäneet uskoamme, elävät sitä kovin pinnallisesti ja pyydellen olemassaoloaan anteeksi luterilaisilta.

En ymmärrä miten L.-M.:n tai meidän muiden viestit olisivat lapsellisia, joutavia, itsekeskeisiä tai ymmärtämättömiä. Jos niin on, osoittakaapa Raamatusta tai vaikka Katolisen kirkon katekismuksesta missä siellä puhutaan ja ylistetään nykyajan sinkkuutta elämäntapana. Vakuutan, ettei sellaista kohtaa ole.

Ennen kutsumuksia sisariksi ja veljiksi oli ainakin katolisissa maissa paljon. Miksei niin ole enää? Yksi pääsyy on varmasti nykyajan itsekeskeinen ja mukavuudenhaluinen elämäntapa, jonka ilmentymä nimenomaan sinkkuus on. Ja tätä ei saisi sanoa edes ääneen! Olen itse ollut katolilainen kolmatta vuosikymmentä, joten luulen tietäväni mistä puhun enkä pyydä anteeksi sitä, ettei sukuni nyt sattunut olemaan jostakin ulkomailta, minkä "ansiosta" olisin saanut katolisen kasteen jo lapsena.

Rivikatolilainen kirjoitti:

Osallistuin edelliseen keskusteluun sinkkuudesta ja huomasin olevani asiasta osapuilleen samaa mieltä kuin nimimerkki L.-M., joskin ilmaisisin kantani vähemmän raflaavasti. Minusta L.-M. on oikeassa. Useimmissa tapauksissa nykyaikainen sinkkuus viestii itsekeskeisyydestä, uhrimielen puuttumisesta ja mukavuudenhaluisuudesta. Kukaan tuskin on väittänyt, että niin olisi KAIKKIEN sinkkujen kohdalla. Useimpien kylläkin.

Ihmettelen suuresti edellisen kirjoittajan syyttelyä. Hän kyllä mainostaa olleensa "neljä vuosikymmentä katolilainen", mutta ei itse tunnu sisäistäneen ollenkaan uskoamme eikä katolista elämäntapaa. Itse olen korviani myöten täynnä sellaisia pikkusieluja, joiden täytyy korostaa olleensa katolilaisia "vauvasta lähtien". Itse asiassa sellaista ei ulkomailla edes tapaa. Ilmeisesti kyseisellä porukalla on jokin tarve päteä pienessä hiippakunnassamme ja kuvitella olevansa muita parempia.

Tosiasiassa tuosta niinsanotusta "vauvasta lähtien katolilaisia" -porukasta ei ole tullut keskuuteemme yhtäkään pappia, sisarta tai veljeä. Muutenkaan porukka ei juuri loista osallistumisellaan seurakuntien elämään tai katolisen uskon tuntemisella. Itse asiassa nimenomaan heidän keskuudessaan on lukemattomia sinkkuja, eronneita ja uuden siviiliavioliiton solmineita. Miksi näin mahtaa olla? Ehkäpä siksi, että HE eivät ole sisäistäneet uskoamme, elävät sitä kovin pinnallisesti ja pyydellen olemassaoloaan anteeksi luterilaisilta.

En ymmärrä miten L.-M.:n tai meidän muiden viestit olisivat lapsellisia, joutavia, itsekeskeisiä tai ymmärtämättömiä. Jos niin on, osoittakaapa Raamatusta tai vaikka Katolisen kirkon katekismuksesta missä siellä puhutaan ja ylistetään nykyajan sinkkuutta elämäntapana. Vakuutan, ettei sellaista kohtaa ole.

Ennen kutsumuksia sisariksi ja veljiksi oli ainakin katolisissa maissa paljon. Miksei niin ole enää? Yksi pääsyy on varmasti nykyajan itsekeskeinen ja mukavuudenhaluinen elämäntapa, jonka ilmentymä nimenomaan sinkkuus on. Ja tätä ei saisi sanoa edes ääneen! Olen itse ollut katolilainen kolmatta vuosikymmentä, joten luulen tietäväni mistä puhun enkä pyydä anteeksi sitä, ettei sukuni nyt sattunut olemaan jostakin ulkomailta, minkä "ansiosta" olisin saanut katolisen kasteen jo lapsena.

Lue lisää

"Luterilainen" on kutakuinkin synonyymi "ateistille".
Naimattomana luostarien ulkopuolella elävät ovat itsekkäitä pakanoita (paitsi opusdeiläiset tietenkin).
Maallikkosääntökuntalaiset ovat mielenterveydeltään järkkyneitä ja sen lisäksi itsekkäitä.
Katoliseen kirkkoon liittyneet/vät yli 30-vuotiaat sinkut ovat enimmäkseen häiriintyneitä, surkeita sosiaalitapauksia, joiden takia ei kirkkokahveille viitsi osallistua.
Homoseksuaalit ovat niin kieroutuneita, että oikeiden katolilaisten keskuudessa sellaisia ei olekaan.
Katolisuuteen sopisi mieluiten kääntyä akateemisesti sivistyneitä, ylimmän sosiaaliluokan lapsiperheitä.

Siinä joitakin L.-M:n asenteita.
Voitko selittää tarkemmin, millä tavoin nämä asenteet ovat kypsempiä kuin minun mielipiteeni, kun sanon L.-M:ää lapselliseksi ja itseään korostavaksi?

"--sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. -- hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois."
Tätä kirkko rukoilee päivittäin vesperissä, papit ja sisaret, maallikkosääntökuntalaiset, sinkut ja naimisissa olevat, heteroseksuaalit ja homoseksuaalit erottelematta. En osaa sovittaa Magnificatin asennetta L.-M:n "kypsään" asenteeseen.

neljä vuosikymmentä katolil... kirjoitti:

"Luterilainen" on kutakuinkin synonyymi "ateistille".
Naimattomana luostarien ulkopuolella elävät ovat itsekkäitä pakanoita (paitsi opusdeiläiset tietenkin).
Maallikkosääntökuntalaiset ovat mielenterveydeltään järkkyneitä ja sen lisäksi itsekkäitä.
Katoliseen kirkkoon liittyneet/vät yli 30-vuotiaat sinkut ovat enimmäkseen häiriintyneitä, surkeita sosiaalitapauksia, joiden takia ei kirkkokahveille viitsi osallistua.
Homoseksuaalit ovat niin kieroutuneita, että oikeiden katolilaisten keskuudessa sellaisia ei olekaan.
Katolisuuteen sopisi mieluiten kääntyä akateemisesti sivistyneitä, ylimmän sosiaaliluokan lapsiperheitä.

Siinä joitakin L.-M:n asenteita.
Voitko selittää tarkemmin, millä tavoin nämä asenteet ovat kypsempiä kuin minun mielipiteeni, kun sanon L.-M:ää lapselliseksi ja itseään korostavaksi?

"--sillä hän on luonut katseensa vähäiseen palvelijaansa. -- hän on lyönyt hajalle ne, joilla on ylpeät ajatukset sydämessään. Hän on syössyt vallanpitäjät istuimiltaan ja korottanut alhaiset. Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois."
Tätä kirkko rukoilee päivittäin vesperissä, papit ja sisaret, maallikkosääntökuntalaiset, sinkut ja naimisissa olevat, heteroseksuaalit ja homoseksuaalit erottelematta. En osaa sovittaa Magnificatin asennetta L.-M:n "kypsään" asenteeseen.

Lue lisää

Ainakin minun lukemani mukaan tämän keskustelun aiheena on sinkkuus eikä nimimerkki L.-M.

On valitettavan suomalaista yrittää vähätellä toisia, kyseenalaistaa toisten tarkoitusperät ja jopa kieltää toisten ihmisten oikeus erilaisiin mielipiteisiin, mutta tämä on keskustelufoorumi. Jos siis haluat keskustella, olepa hyvä ja esitä mielipiteesi sinkuista. Mutta ole hyvä ja jätä toisten kirjoittajien arvioiminen ja haukkuminen kokonaan pois. Sellaista ei yksinkertaisesti jaksa lukea.

Jauch kirjoitti:

Ainakin minun lukemani mukaan tämän keskustelun aiheena on sinkkuus eikä nimimerkki L.-M.

On valitettavan suomalaista yrittää vähätellä toisia, kyseenalaistaa toisten tarkoitusperät ja jopa kieltää toisten ihmisten oikeus erilaisiin mielipiteisiin, mutta tämä on keskustelufoorumi. Jos siis haluat keskustella, olepa hyvä ja esitä mielipiteesi sinkuista. Mutta ole hyvä ja jätä toisten kirjoittajien arvioiminen ja haukkuminen kokonaan pois. Sellaista ei yksinkertaisesti jaksa lukea.

Lue lisää

Siis mielipiteeni sinkuista:
Ei pidä yleistää mitään ikäviä ominaisuuksia tiettyjen ihmisryhmien ominaisuuksiksi. Siis sinkut ovat mielestäni potentiaalisesti yhtä hyviä katolilaisia kuin naimisissa tai luostarissa olevat.
Jumala näkee sydämet. Ei L.-M:n, ei minun etkä sinun pitäisi ajatella olevansa parempi ihminen tai parempi katolilainen kuin joku toinen, ei siviilisäädyn, ei sosiaalisen taustan, ei seksuaalisen suuntautuneisuuden, ei terveydentilan, ei syntyperän, ei edes rikosrekisterin perusteella, ei minkään ulkoisen luokittelun perusteella.

ja askeettista elämää kaikille niille, jotka voivat sen itseensä sovittaa.

seksuaalista pidättyvyyttä kirjoitti:

ja askeettista elämää kaikille niille, jotka voivat sen itseensä sovittaa.

sellainen seksikumppani, joka ei voi tulla raskaaksi.

"Myös naimaton sinkku elää selibaatissa sitä "oikeaa" odotellessaan TAI hän on omistanut elämänsä muiden ihmisten auttamiseen."

Elämmekö samalla planeetalla? Toivon, että olisit oikeassa, mutta pahoin pelkään, ettei niin ole. Elämä on todellakin ja valitettavasti paljon kirjavampaa kuin antamasi lausunto sinkkuidesta.

vaan täytyy vähintään vuoden opiskella katekumeeni-kurssilla ja käydä jumalanpalveluksissa. Täytyyhän kirkkoon liittyjän ymmärtää, mihin on liittymässä.

Katolilaisten kristillisen tiedon taso vaikuttaa tämän palstan perusteella varsin alhaiselta ja katolilaiset vaikuttavat epäkriittisiltä.

Katolisissa maallikoissa on hyvin vähän teologista sivistystä saaneita, kun taas akateemisilla ortodoksimaallikoilla Suomessa on melkein kaikilla ainakin ortodoksisen teologian approbatur.

Info-kurssillakin teillä kai luetaan vain katekismusta eikä Raamattua ja kirkkoisiä?

"Hmm, miten niin katoliseen kirkkoon liittyy mitä vain porukkaa?? Katoliseen kirkkoon ei liitytä yhtä heppoisasti, kuin luterilaiseen kirkkoon tai edes ortodoksikirkkoon..Katolinen kirkko on tehnyt selväksi ja tekee selväksi, että se ei hyväksy tuosta vain jäseneksi tyyliin "ilmoittautumiskaavakkeella".."

Totta.

"Katolinen kirkko vaatii tiettyä opiskelua, tutustumista, seurakunnan juttuihin osanottamista liittyjältä jne. ennen varsinaista kirkkoon liittymistä jne. Jokainen aikuinen ihminen, joka katoliseen kirkoon liittyy on siis varmasti tietoinen valinnastaan! Vai eikö ole?"

Sinullekin sanon: kunpa olisit oikeassa, mutta pahasti vain tuntuu siltä, ettet ole. Kirkkoomme on liittynyt paljon ns. sosiaalitapauksia, jotka sitten istuvat kirkkokahvien penkeillä ja tuskin kertovat edes sukulaisilleen ja ystävilleen palanneensa suomalaisten esi-isiensä katoliseen uskoon.

"Joo ja olen samaa mieltä, sinkkuus on pakanallista! Nykyään sinkkuus on muodissa. Ihmiset eivät halua naimisiin."

Kaikki tuo edustaa pakanallista kulttuuria, jota meidän ei tule päästää kirkkoomme. Katolilaisten keskuuteen tulisi palauttaa vanhan ajan kunnon tapa "katsoa pitkään" sinkkuja eikä ainakaan hyväksyä sinkkuutta mukamas normaalina. Minua ainakin häiritsee se, että monet sinkuista hääräävät seurakuntaneuvostoissa, yhdistyksissä ja maallikkosääntökunnissa. Sellainen on vain puuhastelua, ei kirkon todellista palvelemista. Kun ei ole ollut kanttia mennä naimisiin, ryhtyä papiksi, veljeksi tai sisareksi tms., huonoa omaatuntoa sitten pönkitetään moisella turhalla hääräämisellä.

"Sympatiani saavat ne, jotka odottavat sitä oikeaa, mutta eivät ole löytäneet."

Sitten heidän olisi pitänyt harkita ryhtymistä esimerkiksi veljiksi tai sisariksi. Ei ihme, että moisia on keskuudessamme vähän, kun mukavuudenhaluiset ja itsekeskeiset sinkut mieluummin asuvat yksin ja puuhastelevat ikään kuin harrastuksena vapaa-ajallaan seurakunnissa tms.

"Kyllä kunnon kristityn pitää osata odottaa, että se oikea tulee kohdalle, jotta kunnollisen ja elinikäisen avioliiton edellytykset täyttyvät!"

Totta. Mutta avioliiton tarkoituksena on ennen muuta lapsen saaminen. Jos naisella ikäkello alkaa raksuttaa jo kolmenkympin paremmalla puolella, on syytä heittää pyyhe kehään ja ajatella kutsumusta sisareksi. Sillä tavalla ainakaan koko elämä ei mene hukkaan.

pääse helposti, kirjoitti:

vaan täytyy vähintään vuoden opiskella katekumeeni-kurssilla ja käydä jumalanpalveluksissa. Täytyyhän kirkkoon liittyjän ymmärtää, mihin on liittymässä.

Katolilaisten kristillisen tiedon taso vaikuttaa tämän palstan perusteella varsin alhaiselta ja katolilaiset vaikuttavat epäkriittisiltä.

Katolisissa maallikoissa on hyvin vähän teologista sivistystä saaneita, kun taas akateemisilla ortodoksimaallikoilla Suomessa on melkein kaikilla ainakin ortodoksisen teologian approbatur.

Info-kurssillakin teillä kai luetaan vain katekismusta eikä Raamattua ja kirkkoisiä?

Lue lisää

Minulla on ollut aikanani paljon pohdiskeltavaa. Olen ollut vakavasti aikeissa liittyä ortodoksiseen kirkkoon, ja katolisella infokurssillakin olen käynyt kahdesti. Tällä kertaa tositarkoituksella.

Käytännöt varmaan vaihtelevat, mutta ainakin omalla paikkakunnallani ortodoksiseen kirkkoon olisi päässyt "helpommin" kuin mitä katolisuuteen kääntyminen edellyttää. Muutama keskustelu papin kanssa riitti, sekä ahkera osanotto liturgiaan sekä kirkkokahveihin.

Katolisen kirkon infokurssi vie noin vuoden. Pitää löytää esittelijä, valmistautua ensi rippiin ja monilla on lisäksi avioelämään liittyviä selvittelyjä, jotka ovat usein hankalia. Kyllä siinä saa suht vakavissaan olla jos aikoo liittyä.

Kurssilla ei lueta katekismusta, johon perehtymistä tosin lämpimästi suositellaan, vaan luennoitsija, useimmiten pappi, lukee ensimmäisen tunnin ajan paperilta illan aiheesta, ja sitten kahvitauon jälkeen esitetään kysymyksiä ja käydään keskustelua. Luennot sisältävät usein materiaalia Raamatusta, kirkkoisiltä, Kirkon opettajilta, ja Vatikaani II:n konsiileista.

Kieltämättä joskus tulee mieleen, että nykypäivänä infokurssin formaatti voisi olla hieman edistyneempi, esim. siten, että materiaali olisi ennen kurssipäivää luettavissa internetissä, jolloin varsinainen kokoontumisaika voitaisiin käyttää pelkästään keskusteluun.

Katolisen kristillisen tiedon tasosta ei todellakaan voi vetää johtopäätöstä tämän palstan perusteella. Tänne tullaan provoilemaan sekä purkamaan omia psyykkisiä paineita haastamalla riitaa toisuskoisten kanssa.

infok. kirjoitti:

Minulla on ollut aikanani paljon pohdiskeltavaa. Olen ollut vakavasti aikeissa liittyä ortodoksiseen kirkkoon, ja katolisella infokurssillakin olen käynyt kahdesti. Tällä kertaa tositarkoituksella.

Käytännöt varmaan vaihtelevat, mutta ainakin omalla paikkakunnallani ortodoksiseen kirkkoon olisi päässyt "helpommin" kuin mitä katolisuuteen kääntyminen edellyttää. Muutama keskustelu papin kanssa riitti, sekä ahkera osanotto liturgiaan sekä kirkkokahveihin.

Katolisen kirkon infokurssi vie noin vuoden. Pitää löytää esittelijä, valmistautua ensi rippiin ja monilla on lisäksi avioelämään liittyviä selvittelyjä, jotka ovat usein hankalia. Kyllä siinä saa suht vakavissaan olla jos aikoo liittyä.

Kurssilla ei lueta katekismusta, johon perehtymistä tosin lämpimästi suositellaan, vaan luennoitsija, useimmiten pappi, lukee ensimmäisen tunnin ajan paperilta illan aiheesta, ja sitten kahvitauon jälkeen esitetään kysymyksiä ja käydään keskustelua. Luennot sisältävät usein materiaalia Raamatusta, kirkkoisiltä, Kirkon opettajilta, ja Vatikaani II:n konsiileista.

Kieltämättä joskus tulee mieleen, että nykypäivänä infokurssin formaatti voisi olla hieman edistyneempi, esim. siten, että materiaali olisi ennen kurssipäivää luettavissa internetissä, jolloin varsinainen kokoontumisaika voitaisiin käyttää pelkästään keskusteluun.

Katolisen kristillisen tiedon tasosta ei todellakaan voi vetää johtopäätöstä tämän palstan perusteella. Tänne tullaan provoilemaan sekä purkamaan omia psyykkisiä paineita haastamalla riitaa toisuskoisten kanssa.

Lue lisää

pituus riippuu seurakunnasta. Ortodoksiksi aikovankin tulee kuitenkin keskustella papin kanssa monista asioista ja tunnustaa syntinsä ennen ortodoksiksi kastamista ja /tai voitelemisesta.

Ortodoksiksi kääntynyt naimisissa oleva henkilö vihitään kirkkoon liittämisen jälkeen avioliittoon puolisonsa kanssa ortodoksisin menoin, ts heille toimitetaan avioliiton sakramentti. Jos ei ole vihitty ortodoksiseen avioliitoon, ei ole kirkon kannalta naimisissa.

Mitä ihmeen avioelämään kuuluvia selvittelyjä katoliseen kirkkoon liittyvällä muka on? Eihän kenenkään avioelämä kirkolle kuulu! Jos on jotain syntejä, niin nehän tunnustetaan synnintunnustuksella, eikä pappi saa niistä sen jälkeen puhua mitään.

Minäkin olen muuten käynyt jonkinlaisen katolisen info-kurssin 60-luvulla, jos tuota katekismusopetusta voi sellaiseksi sanoa. Opettajani oli isä Nicolaus Venker ja hän oli oikein mukava. Katolilaista ei minusta kuitenkaan koskaan tullut, vaan ortodoksi.

Ps mikä se esittelijä on, never heard?

L.-M. kirjoitti:

"Hmm, miten niin katoliseen kirkkoon liittyy mitä vain porukkaa?? Katoliseen kirkkoon ei liitytä yhtä heppoisasti, kuin luterilaiseen kirkkoon tai edes ortodoksikirkkoon..Katolinen kirkko on tehnyt selväksi ja tekee selväksi, että se ei hyväksy tuosta vain jäseneksi tyyliin "ilmoittautumiskaavakkeella".."

Totta.

"Katolinen kirkko vaatii tiettyä opiskelua, tutustumista, seurakunnan juttuihin osanottamista liittyjältä jne. ennen varsinaista kirkkoon liittymistä jne. Jokainen aikuinen ihminen, joka katoliseen kirkoon liittyy on siis varmasti tietoinen valinnastaan! Vai eikö ole?"

Sinullekin sanon: kunpa olisit oikeassa, mutta pahasti vain tuntuu siltä, ettet ole. Kirkkoomme on liittynyt paljon ns. sosiaalitapauksia, jotka sitten istuvat kirkkokahvien penkeillä ja tuskin kertovat edes sukulaisilleen ja ystävilleen palanneensa suomalaisten esi-isiensä katoliseen uskoon.

"Joo ja olen samaa mieltä, sinkkuus on pakanallista! Nykyään sinkkuus on muodissa. Ihmiset eivät halua naimisiin."

Kaikki tuo edustaa pakanallista kulttuuria, jota meidän ei tule päästää kirkkoomme. Katolilaisten keskuuteen tulisi palauttaa vanhan ajan kunnon tapa "katsoa pitkään" sinkkuja eikä ainakaan hyväksyä sinkkuutta mukamas normaalina. Minua ainakin häiritsee se, että monet sinkuista hääräävät seurakuntaneuvostoissa, yhdistyksissä ja maallikkosääntökunnissa. Sellainen on vain puuhastelua, ei kirkon todellista palvelemista. Kun ei ole ollut kanttia mennä naimisiin, ryhtyä papiksi, veljeksi tai sisareksi tms., huonoa omaatuntoa sitten pönkitetään moisella turhalla hääräämisellä.

"Sympatiani saavat ne, jotka odottavat sitä oikeaa, mutta eivät ole löytäneet."

Sitten heidän olisi pitänyt harkita ryhtymistä esimerkiksi veljiksi tai sisariksi. Ei ihme, että moisia on keskuudessamme vähän, kun mukavuudenhaluiset ja itsekeskeiset sinkut mieluummin asuvat yksin ja puuhastelevat ikään kuin harrastuksena vapaa-ajallaan seurakunnissa tms.

"Kyllä kunnon kristityn pitää osata odottaa, että se oikea tulee kohdalle, jotta kunnollisen ja elinikäisen avioliiton edellytykset täyttyvät!"

Totta. Mutta avioliiton tarkoituksena on ennen muuta lapsen saaminen. Jos naisella ikäkello alkaa raksuttaa jo kolmenkympin paremmalla puolella, on syytä heittää pyyhe kehään ja ajatella kutsumusta sisareksi. Sillä tavalla ainakaan koko elämä ei mene hukkaan.

Lue lisää

on muutakin tekemistä kuin palstoilla lätiseminen!

että katekumeenikurssin kirjoitti:

pituus riippuu seurakunnasta. Ortodoksiksi aikovankin tulee kuitenkin keskustella papin kanssa monista asioista ja tunnustaa syntinsä ennen ortodoksiksi kastamista ja /tai voitelemisesta.

Ortodoksiksi kääntynyt naimisissa oleva henkilö vihitään kirkkoon liittämisen jälkeen avioliittoon puolisonsa kanssa ortodoksisin menoin, ts heille toimitetaan avioliiton sakramentti. Jos ei ole vihitty ortodoksiseen avioliitoon, ei ole kirkon kannalta naimisissa.

Mitä ihmeen avioelämään kuuluvia selvittelyjä katoliseen kirkkoon liittyvällä muka on? Eihän kenenkään avioelämä kirkolle kuulu! Jos on jotain syntejä, niin nehän tunnustetaan synnintunnustuksella, eikä pappi saa niistä sen jälkeen puhua mitään.

Minäkin olen muuten käynyt jonkinlaisen katolisen info-kurssin 60-luvulla, jos tuota katekismusopetusta voi sellaiseksi sanoa. Opettajani oli isä Nicolaus Venker ja hän oli oikein mukava. Katolilaista ei minusta kuitenkaan koskaan tullut, vaan ortodoksi.

Ps mikä se esittelijä on, never heard?

Lue lisää

Sorry, sanavalintani oli väärä. Tarkoitin avioliittoon liittyviä selvityksiä. Jos on naimisissa toisuskoisen kanssa tai jos jommalla kummalla on avioero takana, siinä on potentiaalisesti jossain määrin selvitystä. Tälläkin palstalla on ollut puhetta näistä asioista.

Esittelijä on muodollisuus, joka tarvitaan kirkkoon liitettäessä, eräänlainen "yhteyshenkilö".

Siitä tulee mieleeni, että en ole ketään vielä kysynytkään esittelijäkseni. Mikäli tältä palstalta löytyisi halukas 30-50-vuotias uskova katolilainen mieshenkilö, joka haluaisi ryhtyä esittelijäksi, lähetä meiliä osoitteeseen [email protected]

infok. kirjoitti:

Sorry, sanavalintani oli väärä. Tarkoitin avioliittoon liittyviä selvityksiä. Jos on naimisissa toisuskoisen kanssa tai jos jommalla kummalla on avioero takana, siinä on potentiaalisesti jossain määrin selvitystä. Tälläkin palstalla on ollut puhetta näistä asioista.

Esittelijä on muodollisuus, joka tarvitaan kirkkoon liitettäessä, eräänlainen "yhteyshenkilö".

Siitä tulee mieleeni, että en ole ketään vielä kysynytkään esittelijäkseni. Mikäli tältä palstalta löytyisi halukas 30-50-vuotias uskova katolilainen mieshenkilö, joka haluaisi ryhtyä esittelijäksi, lähetä meiliä osoitteeseen [email protected]

Lue lisää

Olen liittymässä Pyhän Henrikin katedraaliseurakuntaan.

Jeesus on kuollut ristillä ihan jokaisen puolesta, niiden sosiaalitapausten ja niidenkin, "mitä tahansa porukkaa" puolesta.

Jokaisella on oikeus päästä seurakunnan eli kuvaannollisesti sanottuna Kristuksen ruumiin jäseneksi.

L.-M. kirjoitti:

"Hmm, miten niin katoliseen kirkkoon liittyy mitä vain porukkaa?? Katoliseen kirkkoon ei liitytä yhtä heppoisasti, kuin luterilaiseen kirkkoon tai edes ortodoksikirkkoon..Katolinen kirkko on tehnyt selväksi ja tekee selväksi, että se ei hyväksy tuosta vain jäseneksi tyyliin "ilmoittautumiskaavakkeella".."

Totta.

"Katolinen kirkko vaatii tiettyä opiskelua, tutustumista, seurakunnan juttuihin osanottamista liittyjältä jne. ennen varsinaista kirkkoon liittymistä jne. Jokainen aikuinen ihminen, joka katoliseen kirkoon liittyy on siis varmasti tietoinen valinnastaan! Vai eikö ole?"

Sinullekin sanon: kunpa olisit oikeassa, mutta pahasti vain tuntuu siltä, ettet ole. Kirkkoomme on liittynyt paljon ns. sosiaalitapauksia, jotka sitten istuvat kirkkokahvien penkeillä ja tuskin kertovat edes sukulaisilleen ja ystävilleen palanneensa suomalaisten esi-isiensä katoliseen uskoon.

"Joo ja olen samaa mieltä, sinkkuus on pakanallista! Nykyään sinkkuus on muodissa. Ihmiset eivät halua naimisiin."

Kaikki tuo edustaa pakanallista kulttuuria, jota meidän ei tule päästää kirkkoomme. Katolilaisten keskuuteen tulisi palauttaa vanhan ajan kunnon tapa "katsoa pitkään" sinkkuja eikä ainakaan hyväksyä sinkkuutta mukamas normaalina. Minua ainakin häiritsee se, että monet sinkuista hääräävät seurakuntaneuvostoissa, yhdistyksissä ja maallikkosääntökunnissa. Sellainen on vain puuhastelua, ei kirkon todellista palvelemista. Kun ei ole ollut kanttia mennä naimisiin, ryhtyä papiksi, veljeksi tai sisareksi tms., huonoa omaatuntoa sitten pönkitetään moisella turhalla hääräämisellä.

"Sympatiani saavat ne, jotka odottavat sitä oikeaa, mutta eivät ole löytäneet."

Sitten heidän olisi pitänyt harkita ryhtymistä esimerkiksi veljiksi tai sisariksi. Ei ihme, että moisia on keskuudessamme vähän, kun mukavuudenhaluiset ja itsekeskeiset sinkut mieluummin asuvat yksin ja puuhastelevat ikään kuin harrastuksena vapaa-ajallaan seurakunnissa tms.

"Kyllä kunnon kristityn pitää osata odottaa, että se oikea tulee kohdalle, jotta kunnollisen ja elinikäisen avioliiton edellytykset täyttyvät!"

Totta. Mutta avioliiton tarkoituksena on ennen muuta lapsen saaminen. Jos naisella ikäkello alkaa raksuttaa jo kolmenkympin paremmalla puolella, on syytä heittää pyyhe kehään ja ajatella kutsumusta sisareksi. Sillä tavalla ainakaan koko elämä ei mene hukkaan.

Lue lisää

"Katolilaisten keskuuteen tulisi palauttaa vanhan ajan kunnon tapa "katsoa pitkään" sinkkuja eikä ainakaan hyväksyä sinkkuutta mukamas normaalina. Minua ainakin häiritsee se, että monet sinkuista hääräävät seurakuntaneuvostoissa, yhdistyksissä ja maallikkosääntökunnissa. Sellainen on vain puuhastelua, ei kirkon todellista palvelemista. Kun ei ole ollut kanttia mennä naimisiin, ryhtyä papiksi, veljeksi tai sisareksi tms., huonoa omaatuntoa sitten pönkitetään moisella turhalla hääräämisellä."

Nimeni ei ole Edgar G. Robinson, ellei L.-M. trollaa! Onko L.-M. vanhan jäärä Grecianin myöhempi sivupersoona?
Mitä rouva Grecianille kuuluu?

L.-M. kirjoitti:

"Hmm, miten niin katoliseen kirkkoon liittyy mitä vain porukkaa?? Katoliseen kirkkoon ei liitytä yhtä heppoisasti, kuin luterilaiseen kirkkoon tai edes ortodoksikirkkoon..Katolinen kirkko on tehnyt selväksi ja tekee selväksi, että se ei hyväksy tuosta vain jäseneksi tyyliin "ilmoittautumiskaavakkeella".."

Totta.

"Katolinen kirkko vaatii tiettyä opiskelua, tutustumista, seurakunnan juttuihin osanottamista liittyjältä jne. ennen varsinaista kirkkoon liittymistä jne. Jokainen aikuinen ihminen, joka katoliseen kirkoon liittyy on siis varmasti tietoinen valinnastaan! Vai eikö ole?"

Sinullekin sanon: kunpa olisit oikeassa, mutta pahasti vain tuntuu siltä, ettet ole. Kirkkoomme on liittynyt paljon ns. sosiaalitapauksia, jotka sitten istuvat kirkkokahvien penkeillä ja tuskin kertovat edes sukulaisilleen ja ystävilleen palanneensa suomalaisten esi-isiensä katoliseen uskoon.

"Joo ja olen samaa mieltä, sinkkuus on pakanallista! Nykyään sinkkuus on muodissa. Ihmiset eivät halua naimisiin."

Kaikki tuo edustaa pakanallista kulttuuria, jota meidän ei tule päästää kirkkoomme. Katolilaisten keskuuteen tulisi palauttaa vanhan ajan kunnon tapa "katsoa pitkään" sinkkuja eikä ainakaan hyväksyä sinkkuutta mukamas normaalina. Minua ainakin häiritsee se, että monet sinkuista hääräävät seurakuntaneuvostoissa, yhdistyksissä ja maallikkosääntökunnissa. Sellainen on vain puuhastelua, ei kirkon todellista palvelemista. Kun ei ole ollut kanttia mennä naimisiin, ryhtyä papiksi, veljeksi tai sisareksi tms., huonoa omaatuntoa sitten pönkitetään moisella turhalla hääräämisellä.

"Sympatiani saavat ne, jotka odottavat sitä oikeaa, mutta eivät ole löytäneet."

Sitten heidän olisi pitänyt harkita ryhtymistä esimerkiksi veljiksi tai sisariksi. Ei ihme, että moisia on keskuudessamme vähän, kun mukavuudenhaluiset ja itsekeskeiset sinkut mieluummin asuvat yksin ja puuhastelevat ikään kuin harrastuksena vapaa-ajallaan seurakunnissa tms.

"Kyllä kunnon kristityn pitää osata odottaa, että se oikea tulee kohdalle, jotta kunnollisen ja elinikäisen avioliiton edellytykset täyttyvät!"

Totta. Mutta avioliiton tarkoituksena on ennen muuta lapsen saaminen. Jos naisella ikäkello alkaa raksuttaa jo kolmenkympin paremmalla puolella, on syytä heittää pyyhe kehään ja ajatella kutsumusta sisareksi. Sillä tavalla ainakaan koko elämä ei mene hukkaan.

Lue lisää

Miksi sinua häiritsee se, että "monet sinkuista hääräävät seurakuntaneuvostoissa, yhdistyksissä ja maallikkosääntökunnissa"?

Seurakuntaneuvoston jäsenet valitaan yleisillä vaaleilla, joissa kaikki 18 v täyttäneet seurakuntalaiset ovat äänioikeutettuja. Miksi sinä haluaisit rajata sinkut vaalikelpoisuuden ulkopuolelle?

Jos sinkkuja on katolisissa yhdistyksissä, esimerkiksi Caritaksessa, miksi se häiritsee sinua? Eikö ole hyvä, että nämä ihmiset antavat työpanoksensa tukeakseen hyviä hankkeita?

Miksi sinua häiritsee, että sääntökuntamaallikoissa on sinkkuja? Mitä se sinulle kuuluu, ellet itse ole sääntökuntamaallikko?

Miksi haluaisit, että katolilaiset alkaisivat "katsoa pitkään" sinkkuja? Mikä ihmeen "vanhan ajan kunnon tapa" se sellainen on? Eikö mielestäsi meidän katolilaisten tule rakastaa lähimmäisiämme? Eikö rakastaminen mielestäsi tarkoita sitä, että hyväksymme lähimmäisemme sellaisena kuin hän on, pyrimme olemaan hänelle ystävällisiä ja tukemaan häntä hänen tarvitessa tukeamme? Miten sinä sen "pitkään katsomisen" käytännössä toteuttaisit?

hän voi olla naimaton, leski, eronnut tai jopa yksinhuoltaja (leskiäiti tai -isä, au-äiti, eronnut vanhempi.)

Minusta ap vaan haluaa leimata tietyn ihmisryhmän jotenkin epäilyttäväksi. Siksi kirjoitin, että myöskään lapseton pariskunta ei elä kristillisen ihanteen mukaista elämää, mutta on useimmiten syytön lapsettomuuteensa niin kuin pariton ihminen parittomuuteensa.

Turhaa lätinää tuollaiset leimaamiset. Ap:n pitäisi puhua ongelmistaan rippi-isänsä kanssa eikä tulla tänne provoilemaan.

Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan sinkku on henkilö, joka:

1. ei ole naimisissa tai
2. ei ole sitoutunut naimattomuuteen Jumalalle annetun lupauksen tai sitoutumuksen takia (pappi, sisar, veli tms.).

Siten esimerkiksi eronneet eivät ole sinkkuja, vaikka he joskus yrittävätkin valheellisesti esiintyä sinkkuina. He ovat eronneita.

L.-M. kirjoitti:

Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan sinkku on henkilö, joka:

1. ei ole naimisissa tai
2. ei ole sitoutunut naimattomuuteen Jumalalle annetun lupauksen tai sitoutumuksen takia (pappi, sisar, veli tms.).

Siten esimerkiksi eronneet eivät ole sinkkuja, vaikka he joskus yrittävätkin valheellisesti esiintyä sinkkuina. He ovat eronneita.

Lue lisää

Katolinen kirkkohan ei hyväksy avioeroa.

L.-M. kirjoitti:

Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan sinkku on henkilö, joka:

1. ei ole naimisissa tai
2. ei ole sitoutunut naimattomuuteen Jumalalle annetun lupauksen tai sitoutumuksen takia (pappi, sisar, veli tms.).

Siten esimerkiksi eronneet eivät ole sinkkuja, vaikka he joskus yrittävätkin valheellisesti esiintyä sinkkuina. He ovat eronneita.

Lue lisää

jalkkista katsellessa.

Okay. Ja siis muita teitä pyhyyteen siis ei ole kuin avioliitto ja elämän omistaminen Jumalalle selibaatissa vai kuinka? Käsittääkseni tarkoitat jälkimmäisellä asialla jonkinlaista virallista lupausta elää selibatissa?

Pyhyys on tosin edeleen hämärä käsite. Mutta oletan sen tarkoittavan Jumalan tahdon mukaista elämää.

Eli siis pappi, joka on luvannut julkisesti elää selibaatissa on “on tiellä pyhyyteen”, mutta henkilö joka on sinkku ei ole. Onneksi tämä ei pidä sisällään käsitettä pyhempi. Muutoinhan voisi ajatella, että mielivaltaseti valittu pappi olisi välttämättä pyhempi kuin mielivaltaisesti valittu sinkku. Ja tämähän ei tunnetusti pidä paikkaanssa. En viitsi nyt ottaa tähän esimerkkiä. Sen kukin tehköön itse.

Täten siis tiellä olo taikka olemattomuus ei ole mikään tae pyhyydestä. Miksi sitten pitäisi olla tiellä pyhyyteen, jos se ei välttämättä johda henkilön pyhemmäksituloon? Ja jos kerran korkampi pyhyysaste voidaan saavuttaa ilman tiellä oloa? Voi olla, että kaikki eivät osaa ajatella itse ja tarvitsevat konkreettisen kepin ja porkkanan apua.

Lisäksi haluan kommentoida sitä, että sinkkujen pitäisi mennä sääntökuntiin. Sääntökuntaan liittymiseksi pitää olla “kutsumus” elää kyseisen sääntökunnan ohjeiden mukaisesti. Voi olla, että niistä on apua joillekkin, mutta kaikki eivät ole syntyneet seuraamaan.

Ja lisäksi miksi sääntökunnan ylipäänsä pitäisi ottaa jäseneksi henkilö, joka ei halua olla sinkku? Eli jos henkilö aikoo liittyä sääntökuntaan, koska ei halua olla sinkku ja olla olematta tiellä pyhyyteen, ja jos sääntökunta ei huoli häntä jäseneksi ja jos henkilö ei löydä itselleen aviopuolisoa, hän on tuomittu olemaan olematta tiellä pyhyyteen. Mutta onneksi korkea pyhyysaste voidaa saavuttaa ilmankin että on “tiellä”.

paroni von Münchhausen kirjoitti:

jalkkista katsellessa.

Okay. Ja siis muita teitä pyhyyteen siis ei ole kuin avioliitto ja elämän omistaminen Jumalalle selibaatissa vai kuinka? Käsittääkseni tarkoitat jälkimmäisellä asialla jonkinlaista virallista lupausta elää selibatissa?

Pyhyys on tosin edeleen hämärä käsite. Mutta oletan sen tarkoittavan Jumalan tahdon mukaista elämää.

Eli siis pappi, joka on luvannut julkisesti elää selibaatissa on “on tiellä pyhyyteen”, mutta henkilö joka on sinkku ei ole. Onneksi tämä ei pidä sisällään käsitettä pyhempi. Muutoinhan voisi ajatella, että mielivaltaseti valittu pappi olisi välttämättä pyhempi kuin mielivaltaisesti valittu sinkku. Ja tämähän ei tunnetusti pidä paikkaanssa. En viitsi nyt ottaa tähän esimerkkiä. Sen kukin tehköön itse.

Täten siis tiellä olo taikka olemattomuus ei ole mikään tae pyhyydestä. Miksi sitten pitäisi olla tiellä pyhyyteen, jos se ei välttämättä johda henkilön pyhemmäksituloon? Ja jos kerran korkampi pyhyysaste voidaan saavuttaa ilman tiellä oloa? Voi olla, että kaikki eivät osaa ajatella itse ja tarvitsevat konkreettisen kepin ja porkkanan apua.

Lisäksi haluan kommentoida sitä, että sinkkujen pitäisi mennä sääntökuntiin. Sääntökuntaan liittymiseksi pitää olla “kutsumus” elää kyseisen sääntökunnan ohjeiden mukaisesti. Voi olla, että niistä on apua joillekkin, mutta kaikki eivät ole syntyneet seuraamaan.

Ja lisäksi miksi sääntökunnan ylipäänsä pitäisi ottaa jäseneksi henkilö, joka ei halua olla sinkku? Eli jos henkilö aikoo liittyä sääntökuntaan, koska ei halua olla sinkku ja olla olematta tiellä pyhyyteen, ja jos sääntökunta ei huoli häntä jäseneksi ja jos henkilö ei löydä itselleen aviopuolisoa, hän on tuomittu olemaan olematta tiellä pyhyyteen. Mutta onneksi korkea pyhyysaste voidaa saavuttaa ilmankin että on “tiellä”.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kanssasi siitä, ettei joku ole toista pyhempi sen perusteella, millaisen elämänmuodon tai elämänuran on valinnut. L-M:n "tiet" eivät ole ollenkaan ainoat vaihtoehdot.
Mutta minusta meidän pitää kaikkien olla tiellä pyhyyteen. Jeesus Kristus on tie, omien sanojensa mukaan. Sillä tiellä yritämme kulkea, kompuroinnista ja tilapäisistä eksymisistä huolimatta. Samaa tietä kulkevat niin papit, sisaret, naimisissa olevat kuin sinkut, niin L.-M:n mainitsemat sosiaalitapaukset kuin uraohjukset.
Kuka on tiellä kenenkin edellä, ei tosiaankaan riipu papinkaavuista tai siviilisäädystä. Jumala on rakkaus, ja pyhyyttä kohti kulkeminen on kasvamista rakastamisessa. Siinä asiassa kilpaileminen on vaikeaa, oli ihminen sinkku tai naimisissa tai luostarissa. Mutta sinkku voi kilvoitella sillä tiellä kuten muutkin Kristuksen armoon luottavat.

joitakin itseäni reilusti vanhempia sinkkuja. Eivätkä he kärsi yksinäisestä vanhuudesta. No, he ovatkin luterilaisia. Ehkä syy on siinä?

eikä luostarien kynnys ole korkea. Ortodoksiset luostarithan ovat avoimia kaikille. Luostariin voi kuka vain mennä talkoolaiseksi ja jos naimattomasta talkoolaisesta siltä tuntuu, hän voi jäädä kuuliaisuusveljeksi tai -sisareksi (=postulantti) luostariin.

Ortodoksit, ainakin samanuskoisen kanssa naimisissa olevat, elävät muutenkin aika "luostarimaista" elämää, lukevat rukoussääntönsä, noudattavat paastoja, perheet syövät ateriansa yhdessä, siunaavat ruokansa, osallistuvat jumalanpalveluksiin, tekevät työtä yhdessä. Lisäksi avioliitossa oleva on tottunut noudattamaan puolisonsa tahtoa, ei omaansa.

Kun vielä kakkuun lisätään köyhyys, joka on perheellisen osa tässä yhteiskunnassa, joka ei verotuksessa mitenkään ota huomioon elatusvelvollisuutta, on avioliitossa olevan kilvoitus usein ankarampaa kuin luostariväellä.

Katolisten perheiden elämää en tunne enkä sinkkujenkaan. Meillä sinkut näkyvät matkustelevan ja harrastavan paljon enemmän kuin mitä avioliitossa olevat ehtivät ja voivat tehdä.

Hengelliselle kutsumukselle avautuminen on vaikeaa, jos henkilö on nuoresta asti tottunut siihen, että hän päättää itse kaikesta.

ainoa, joka ei ole hiffannut. Ehkä pitäisi olla tuommoinen L-M:n kaltainen menestynyt, kaikkitietävä, esi-isiensä uskoon palannut, katolisen elämäntavan ja uskon omaksunut jne jne jotta voisi edes hiffata sen mitä järkeä aloittajan jutuissa yleensäkään on.

Mistä moinen tarve ihannoida ja idealisoida sinkkuutta? Itse epäilen, etteivät monetkaan sinkut tosiasiassa elä selibaatissa. Toivon kuitenkin olevani väärässä!

Jauch kirjoitti:

Mistä moinen tarve ihannoida ja idealisoida sinkkuutta? Itse epäilen, etteivät monetkaan sinkut tosiasiassa elä selibaatissa. Toivon kuitenkin olevani väärässä!

Kun punut sinkkuuden ihannoimisesta, tarkoitatko alkukristittyjä vai minua? Enhän minä hyvänenaika ihannoi sinkkuutta. Vastasin vain parilla faktalla L.-M:n avauksen faktoideihin. Omasta puolestani olen valinnut avioliiton, johon mielestäni sovin. Jotkut sopivat elämään yksin.
Alkukristityt puolestaan ihannoivat naimattomuutta, koska Jeesus oli elänyt naimattomana. Hän oli myös puhunut avioliittoon sopimattomista sillä tavoin kuin nimimerkki Epäilevä Tuomas viestissään muistuttaa.

Ulkopuolisilla ei pitäisi olla stereotyyppisiä käsityksiä sinkkujen "moraalittomuudesta", "itsekkyydestä" tai mistään muusta, mitä meillä avioliiton valinneilla muka ei esiinny. Teemme kaikki moraalisia valintoja joka päivä, niin avioliitossa elävät kuin naimattomat. Kaikki me katolilaiset elämme hyvää kristillistä elämää, tai huonoa elämää, tai milloin hyvää milloin huonoa elämää. Ei mikään siviilisääty sinänsä ole epäkristillinen.

Vielä jatkaisin L.-M:n ajatuksesta, että kaikkien yli kolmekymppisten naimattomiksi jääneiden pitäisi mennä luostariin. Mitähän siitäkin seuraisi? Ensinnäkin on epätodennäköistä, että näillä ihmisillä kaikilla olisi luostarikutsumus. Heidän elämästään tulisi vaikeaa. Koko luostariyhteisön elämästä tulisi sitä myöten vaikeaa.
Kauan sitten naiset menivät luostariin, kun heillä ei ollut muuta tapaa hankkia elatustaan. Tai itse asiassa tämä piti paikkansa niihin naisiin, joiden perheillä oli omaisuutta. Heidän miespuolinen holhoojansa lahjoitti luostarille maatilan, jonka tuottoa vastaan luostari sitten elätti uuden nunnan. Jos ei naimattoman naisen perheellä ollut varallisuutta, hän ei yleensä mennyt luostariin vaan piiaksi rikkaampien taloon.
Harvalla naimattomalla nykyisin on niin suurta omaisuutta, että lahjoittamalla sen luostarille koko elinikäinen elatus olisi maksettu. Miten nämä paisuvat luostariyhteisöt sitten tulisivat toimeen? Nunnat tuskin voisivat käydä luostarin ulkopuolella harjoittamassa ammattejaan talousjohtajina, kirurgeina, myyntiedustajina, kiinteistönvälittäjinä,tarjoilijoina, konduktööreinä, telakkatyöläisinä.
Miten kävisi koko yhteiskunnan? Sinkut ovat melkoinen veronmaksajaryhmä. Kun he olisivat luostareissa, valtion ja kuntien verotulot romahtaisivat. Hyvinvointipalveluita olisi pakko lopettaa. Perheellisten verot nousisivat. Siirryttäisiin kohti luokkayhteiskuntaa, missä köyhät kärsisivät puutetta ja kuolisivat kurjuudessa.

En ihannoi sinkkuutta. Se on yksi elämänmuoto muiden joukossa. Mutta L.-M:n sinkkuja halventava asenne on minustakin, paitsi tyypillisen L.-M.-mäisen töykeä, myös lapsellinen.

Moralismi on hiippakunnassa tätä nykyä enemmän trendinä kuin syvä hengellisyys. En muista, koska olen viimeksi kuullut seurakuntakirkossani syvältä koskettavan saarnan tai lukenut sellaisen Fideksestä. Lakihenkinen, kyttäilevä henki vallitsee, niin kuin sanoit. Jatkuva juoruilu ja nurkkakuntaisuus lannistaa yhä useamman ennen aktiivisen seurakuntalaisen.

L.-M:n ajatusmaailma lienee yhteyksissä opuslaisuuteen. Ainakin hän on täällä toistuvasti ohjaillut lukijoita erään aktiiviopparin kotisivuille.

Naisena minusta ei voi tulla edes diakonia ja sanotaanko yhdessä: hyvä niin!

L.-M. kirjoitti:

Naisena minusta ei voi tulla edes diakonia ja sanotaanko yhdessä: hyvä niin!

Ainoa viesti, johon L.-M. on jaksanut itse aloittamassaan keskustelussa parin viime päivän aikana vastata, on humoristinen ehdotus valita L.-M. paaviksi. Siihen hän vastasi tosikkomaisesti, kieltäytyen kunniasta naissukupuolensa perusteella.
Mitään vastausta ei saanut Epäilevä Tuomas, joka kysyi L.-M:n suhtautumista Jeesuksen sanoihin. Vastausta eivät saaneet monet muutkaan, esim. Hyvämuistinen, joka viittasi L.-M:n aikaisempaan, tämän aloituksen kanssa ristiriitaiseen viestiin, eikä nimimerkki Jätetään uhoaminen, joka kiisti L.-M:n esittämät ns. faktat.

Aina välillä tulee mieleen, että L.-M., ent Liisa-Maria on ei-katolilainen, trolli, jonka ainoa pyrkimys on tehdä katolilaisuutta naurunalaiseksi kirjoittelemalla mahdollisimman tiukkapipoisia, töykeitä, moralistisia muka-tosikatolisia kirjoituksia. Jos niin on, niin onnittelut: olet todella onnistunut tuomaan esiin ahtaan ja tekohurskaan kristillisyyden rumaa puolta.
Jos L.-M- on tosissaan eikä trolli, toivottavasti hänen kirjoituksensa panevat infokurssin suunnittelejoita vähän miettimään. Jotakin on mennyt vikaan.

L.-M:n ajatusten ainoaksi (onneksi ainoaksi) puolustajaksi taisi tässä keskustelussa jäädä Rivikatolilainen.

neljä vuosikymmentä katolil... kirjoitti:

Ainoa viesti, johon L.-M. on jaksanut itse aloittamassaan keskustelussa parin viime päivän aikana vastata, on humoristinen ehdotus valita L.-M. paaviksi. Siihen hän vastasi tosikkomaisesti, kieltäytyen kunniasta naissukupuolensa perusteella.
Mitään vastausta ei saanut Epäilevä Tuomas, joka kysyi L.-M:n suhtautumista Jeesuksen sanoihin. Vastausta eivät saaneet monet muutkaan, esim. Hyvämuistinen, joka viittasi L.-M:n aikaisempaan, tämän aloituksen kanssa ristiriitaiseen viestiin, eikä nimimerkki Jätetään uhoaminen, joka kiisti L.-M:n esittämät ns. faktat.

Aina välillä tulee mieleen, että L.-M., ent Liisa-Maria on ei-katolilainen, trolli, jonka ainoa pyrkimys on tehdä katolilaisuutta naurunalaiseksi kirjoittelemalla mahdollisimman tiukkapipoisia, töykeitä, moralistisia muka-tosikatolisia kirjoituksia. Jos niin on, niin onnittelut: olet todella onnistunut tuomaan esiin ahtaan ja tekohurskaan kristillisyyden rumaa puolta.
Jos L.-M- on tosissaan eikä trolli, toivottavasti hänen kirjoituksensa panevat infokurssin suunnittelejoita vähän miettimään. Jotakin on mennyt vikaan.

L.-M:n ajatusten ainoaksi (onneksi ainoaksi) puolustajaksi taisi tässä keskustelussa jäädä Rivikatolilainen.

Lue lisää

"Ainoa viesti, johon L.-M. on jaksanut itse aloittamassaan keskustelussa parin viime päivän aikana vastata, on humoristinen ehdotus valita L.-M. paaviksi."

Minulla ei ole mitään pakkoa vastailla kaiken maailman viesteihin eikä edes lukea niitä.

"Siihen hän vastasi tosikkomaisesti, kieltäytyen kunniasta naissukupuolensa perusteella."

Olen katolilainen.

"Mitään vastausta ei saanut Epäilevä Tuomas, joka kysyi L.-M:n suhtautumista Jeesuksen sanoihin. Vastausta eivät saaneet monet muutkaan, esim. Hyvämuistinen, joka viittasi L.-M:n aikaisempaan, tämän aloituksen kanssa ristiriitaiseen viestiin, eikä nimimerkki Jätetään uhoaminen, joka kiisti L.-M:n esittämät ns. faktat."

Ks. edellä.

"Aina välillä tulee mieleen, että L.-M., ent Liisa-Maria on ei-katolilainen, trolli, jonka ainoa pyrkimys on tehdä katolilaisuutta naurunalaiseksi kirjoittelemalla mahdollisimman tiukkapipoisia, töykeitä, moralistisia muka-tosikatolisia kirjoituksia."

Se, että katolilaisen luullaan olevan automaattisesti jokin pikkupehmyt, uskoaan anteeksi pyytelevä ja sielunsa kuvitteelliselle ekumenialle menettänyt luuseri, kertoo paljon siitä, miten paljon tehtävää keskuudessamme on OIKEAN katolisen uskon ja elämäntavan juurruttamiseksi.

"Jos niin on, niin onnittelut: olet todella onnistunut tuomaan esiin ahtaan ja tekohurskaan kristillisyyden rumaa puolta."

Ahtaan ja tekohurskaan? Mitä sitä tiedät elämästäni? Vastaus: et yhtään mitään.

"Jos L.-M- on tosissaan eikä trolli, toivottavasti hänen kirjoituksensa panevat infokurssin suunnittelejoita vähän miettimään. Jotakin on mennyt vikaan."

Infokurssissa on paljon parantamisen varaa.

"L.-M:n ajatusten ainoaksi (onneksi ainoaksi) puolustajaksi taisi tässä keskustelussa jäädä Rivikatolilainen."

Sinun ajatuksesi ja herjauksesi sen sijaan jäivät kokonaan vaille puolustajaa.

L.-M. kirjoitti:

"Ainoa viesti, johon L.-M. on jaksanut itse aloittamassaan keskustelussa parin viime päivän aikana vastata, on humoristinen ehdotus valita L.-M. paaviksi."

Minulla ei ole mitään pakkoa vastailla kaiken maailman viesteihin eikä edes lukea niitä.

"Siihen hän vastasi tosikkomaisesti, kieltäytyen kunniasta naissukupuolensa perusteella."

Olen katolilainen.

"Mitään vastausta ei saanut Epäilevä Tuomas, joka kysyi L.-M:n suhtautumista Jeesuksen sanoihin. Vastausta eivät saaneet monet muutkaan, esim. Hyvämuistinen, joka viittasi L.-M:n aikaisempaan, tämän aloituksen kanssa ristiriitaiseen viestiin, eikä nimimerkki Jätetään uhoaminen, joka kiisti L.-M:n esittämät ns. faktat."

Ks. edellä.

"Aina välillä tulee mieleen, että L.-M., ent Liisa-Maria on ei-katolilainen, trolli, jonka ainoa pyrkimys on tehdä katolilaisuutta naurunalaiseksi kirjoittelemalla mahdollisimman tiukkapipoisia, töykeitä, moralistisia muka-tosikatolisia kirjoituksia."

Se, että katolilaisen luullaan olevan automaattisesti jokin pikkupehmyt, uskoaan anteeksi pyytelevä ja sielunsa kuvitteelliselle ekumenialle menettänyt luuseri, kertoo paljon siitä, miten paljon tehtävää keskuudessamme on OIKEAN katolisen uskon ja elämäntavan juurruttamiseksi.

"Jos niin on, niin onnittelut: olet todella onnistunut tuomaan esiin ahtaan ja tekohurskaan kristillisyyden rumaa puolta."

Ahtaan ja tekohurskaan? Mitä sitä tiedät elämästäni? Vastaus: et yhtään mitään.

"Jos L.-M- on tosissaan eikä trolli, toivottavasti hänen kirjoituksensa panevat infokurssin suunnittelejoita vähän miettimään. Jotakin on mennyt vikaan."

Infokurssissa on paljon parantamisen varaa.

"L.-M:n ajatusten ainoaksi (onneksi ainoaksi) puolustajaksi taisi tässä keskustelussa jäädä Rivikatolilainen."

Sinun ajatuksesi ja herjauksesi sen sijaan jäivät kokonaan vaille puolustajaa.

Lue lisää

"Se, että katolilaisen luullaan olevan automaattisesti jokin pikkupehmyt, uskoaan anteeksi pyytelevä ja sielunsa kuvitteelliselle ekumenialle menettänyt luuseri, kertoo paljon siitä, miten paljon tehtävää keskuudessamme on OIKEAN katolisen uskon ja elämäntavan juurruttamiseksi."

Onko sinulle vain nämä vaihtoehdot: olla uskoansa anteeksi pyytelevä luuseri tai olla töykeä?
Miten olisi ystävällisyys ja ihmisten kunnioittaminen? Sen tiedostaminen, että itsekin elää täysin armon varassa?

kiitos tästä viimeisestä viestistä, joka osoitti hieman tervetttä järkeä.

tuli kyllä todella paha mieli tästä koko viestiketjusta, ei olisi pitänyt lukea ollenkaan. kovin on elämästä vieraantunutta tekstiä, etenkin ketjun aloitus oli sellainen etten tahtonut uskoa silmiäni. sinkkuna olo ei todellakaan ole mitään herkkua, sen tilanteen kun saisi muutettua niin antaisin melkein mitä vaan, luostarikutsumustakaan kun ei ole. niin että te, jotka ette asiasta mitään tiedä oman kokemuksenne kautta, niin jättäkää saarnanne saarnaamatta ja keskittykää omiin ongelmiinne.

hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille.

giovannafin kirjoitti:

kiitos tästä viimeisestä viestistä, joka osoitti hieman tervetttä järkeä.

tuli kyllä todella paha mieli tästä koko viestiketjusta, ei olisi pitänyt lukea ollenkaan. kovin on elämästä vieraantunutta tekstiä, etenkin ketjun aloitus oli sellainen etten tahtonut uskoa silmiäni. sinkkuna olo ei todellakaan ole mitään herkkua, sen tilanteen kun saisi muutettua niin antaisin melkein mitä vaan, luostarikutsumustakaan kun ei ole. niin että te, jotka ette asiasta mitään tiedä oman kokemuksenne kautta, niin jättäkää saarnanne saarnaamatta ja keskittykää omiin ongelmiinne.

hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille.

Lue lisää

luostariin menoon jokin erityinen kutsumus? Onko katolisella kirkolla varsinaisia kontemplatiivisia luostareita enää ollenkaan? Jos on, niin ovatko ne klausuuriluostareita?

Ortodoksisessa kirkossa luostarielämä koetaan normaaliksi kristilliseksi elämäksi, selibaattia lukuun ottamatta. Ihmiset oleskelevat eri pituisia aikoja luostareissa osallistuen niiden elämään, ja jotkut naimattomat, eronnet tai lesket jäävät niihin pysyviksi asukkaiksi. Luostarit ovat meillä pyhiinvaelluskeskuksia ja avoimia kaikille joitakin skiittoja (=erakkola) ja Athoksen munkkitasavaltaa lukuun ottamatta.

tarvitaan kirjoitti:

luostariin menoon jokin erityinen kutsumus? Onko katolisella kirkolla varsinaisia kontemplatiivisia luostareita enää ollenkaan? Jos on, niin ovatko ne klausuuriluostareita?

Ortodoksisessa kirkossa luostarielämä koetaan normaaliksi kristilliseksi elämäksi, selibaattia lukuun ottamatta. Ihmiset oleskelevat eri pituisia aikoja luostareissa osallistuen niiden elämään, ja jotkut naimattomat, eronnet tai lesket jäävät niihin pysyviksi asukkaiksi. Luostarit ovat meillä pyhiinvaelluskeskuksia ja avoimia kaikille joitakin skiittoja (=erakkola) ja Athoksen munkkitasavaltaa lukuun ottamatta.

Lue lisää

Oletko tutustunut Espoon karmeliittaluostariin? www.karmelfinland.org

Jos mahdollista niin käy paikan päällä ja keskustele sisarten kanssa.

veli Verso kirjoitti:

Oletko tutustunut Espoon karmeliittaluostariin? www.karmelfinland.org

Jos mahdollista niin käy paikan päällä ja keskustele sisarten kanssa.

menetti merkityksensä, kun suora bussiliikenne Helsingistä sinne lopetettiin. Tuo karmeliittojen paikkahan on kai jossain siinä lähellä? Kumma juttu sinänsä, että Suomessa on siis katolinen luostari. Onkohan siellä suomalaisia nunnia? Naisluostarihan se on, eikö niin?

Myllyjärven ekumeeninen kes... kirjoitti:

menetti merkityksensä, kun suora bussiliikenne Helsingistä sinne lopetettiin. Tuo karmeliittojen paikkahan on kai jossain siinä lähellä? Kumma juttu sinänsä, että Suomessa on siis katolinen luostari. Onkohan siellä suomalaisia nunnia? Naisluostarihan se on, eikö niin?

Lue lisää

Myös Turussa on kontemplatiivinen naisluostari Ursininkadulla, ihan keskikaupungilla. Birgittalaissisaret pitävät vieraskotia, jossa voit yöpyä ja/tai lounastaa ja tietysti osallistua sisarten rukoushetkiin. Sisäänkäynti vieraskotiin katolisen kirkon takaa sisäpihalta.

Myllyjärven ekumeeninen kes... kirjoitti:

menetti merkityksensä, kun suora bussiliikenne Helsingistä sinne lopetettiin. Tuo karmeliittojen paikkahan on kai jossain siinä lähellä? Kumma juttu sinänsä, että Suomessa on siis katolinen luostari. Onkohan siellä suomalaisia nunnia? Naisluostarihan se on, eikö niin?

Lue lisää

Suomi on niin laaja maa, että 20-30 kilometrin päässä Hesan ydinkeskustasta on ihmisarvoista elämää. Meinasin vihjaista Sinulle Koisjärvellä sijaitsevasta Stella Mariksesta mutta sehän on jo lähes Lohjalla. Voi näitä etäisyyksiä ja syrjäseutuja!

veli Verso kirjoitti:

Suomi on niin laaja maa, että 20-30 kilometrin päässä Hesan ydinkeskustasta on ihmisarvoista elämää. Meinasin vihjaista Sinulle Koisjärvellä sijaitsevasta Stella Mariksesta mutta sehän on jo lähes Lohjalla. Voi näitä etäisyyksiä ja syrjäseutuja!

Lue lisää

luostari, en ole kuullutkaan?

Olen kyllä käynyt omissa luostareissamme Uudessa Valamossa, Lintulassa ja Pokrovan veljesyhteisössä Kirkkonummen Jorvaksessa. Kumma kyllä, niihin ei ole liian pitkä matka stadilaisellekaan. Eli matkan pituus ja vaikeus varmaan johtuu muista seikoista kuin paikan sijainnista. Ehkä kysymyksessä on pikemminkin henkinen välimatka.

tarvitaan kirjoitti:

luostariin menoon jokin erityinen kutsumus? Onko katolisella kirkolla varsinaisia kontemplatiivisia luostareita enää ollenkaan? Jos on, niin ovatko ne klausuuriluostareita?

Ortodoksisessa kirkossa luostarielämä koetaan normaaliksi kristilliseksi elämäksi, selibaattia lukuun ottamatta. Ihmiset oleskelevat eri pituisia aikoja luostareissa osallistuen niiden elämään, ja jotkut naimattomat, eronnet tai lesket jäävät niihin pysyviksi asukkaiksi. Luostarit ovat meillä pyhiinvaelluskeskuksia ja avoimia kaikille joitakin skiittoja (=erakkola) ja Athoksen munkkitasavaltaa lukuun ottamatta.

Lue lisää

Katoliseen luostariin ajatellaan mentäväksi koko loppuelämäksi, siksi tarvitaan vahva kutsumus. Tietysti luostariin voi päästä sen johdon luvalla vieraaksi määräajaksi, osallistua veljien tai sisarten elämään mutta ilman aikomusta itse tulla veljeksi/sisareksi.
Jos luostariin mennään kutsumuksesta, ensin tullaan koeajan jälkeen novisiaattiin. Noviisiajan ja määräaikaisten lupausten jälkeen annetaan ns. ikuiset lupaukset, siis luvataan elää sääntökuntaelämää koko loppuelämän ajan.

Priska kirjoitti:

Katoliseen luostariin ajatellaan mentäväksi koko loppuelämäksi, siksi tarvitaan vahva kutsumus. Tietysti luostariin voi päästä sen johdon luvalla vieraaksi määräajaksi, osallistua veljien tai sisarten elämään mutta ilman aikomusta itse tulla veljeksi/sisareksi.
Jos luostariin mennään kutsumuksesta, ensin tullaan koeajan jälkeen novisiaattiin. Noviisiajan ja määräaikaisten lupausten jälkeen annetaan ns. ikuiset lupaukset, siis luvataan elää sääntökuntaelämää koko loppuelämän ajan.

Lue lisää

luostarilupaukset, mutta noviisiaika on hyvin pitkä, varsinkin naisluostareissa. Nunnaksi ei vihitä alle 40-vuotiaita. Munkiksi voidaan vihkiä jo nuorempana, mutta aika moni lähtee pois luostarista. Kaikkia ei kuitenkaan vihitä koskaan mihinkään munkkeuden asteisiin viitankantajiksi, pieneen tai suureen skeemaan, vaan heidän statuksensa on kuuliaisuusveli tai -sisar koko loppuelämän.

Siihen kiinnitin huomiota, että karmeliittaluostarissa on päiväohjelman mukaan hyvin paljon rukoushetkiä (kanoniset hetket) ja lisäksi tietysti rukoillaan yksityisesti keljassa ja messu on joka päivä.

Ortodoksiset naisluostarit esim Lintula ovat taas hyvin työkeskeisiä. Nunnien aika menee pääasiassa kesällä kasvimaalla ja talvella kynttilätehtaassa. Tehdään normaali kahdeksan tunnin työpäivä tai kesäällä jopa pitempikin, kun on matkailijoiden opastamista, majoitusta ja muonitusta. Siihen päälle tulevat jumalanpalvelukset aamuin illoin.

Liturgia on paastottomana aikana vain sunnuntaisin ja juhlapäivinä. Suuren paaston aikana ja suurella viikolla (piinaviikolla) on sitten enemmän jumalanpalveluksia ja samoin kirkkaalla viikolla eli pääsiäisviikolla. Nunnat rukoilevat tietysti myös keljassa. Heillä on pitempi rukoussääntö kuin meillä maallikoilla. Miesluostarien elämää en tunne sisältäpäin, koska en ole ollut niissä talkoolaisena.

Stadilainen kirjoitti:

luostari, en ole kuullutkaan?

Olen kyllä käynyt omissa luostareissamme Uudessa Valamossa, Lintulassa ja Pokrovan veljesyhteisössä Kirkkonummen Jorvaksessa. Kumma kyllä, niihin ei ole liian pitkä matka stadilaisellekaan. Eli matkan pituus ja vaikeus varmaan johtuu muista seikoista kuin paikan sijainnista. Ehkä kysymyksessä on pikemminkin henkinen välimatka.

Lue lisää

birgittalaissisaret hiippakunnan sivuilta www.catholic.fi

tarvitaan kirjoitti:

luostariin menoon jokin erityinen kutsumus? Onko katolisella kirkolla varsinaisia kontemplatiivisia luostareita enää ollenkaan? Jos on, niin ovatko ne klausuuriluostareita?

Ortodoksisessa kirkossa luostarielämä koetaan normaaliksi kristilliseksi elämäksi, selibaattia lukuun ottamatta. Ihmiset oleskelevat eri pituisia aikoja luostareissa osallistuen niiden elämään, ja jotkut naimattomat, eronnet tai lesket jäävät niihin pysyviksi asukkaiksi. Luostarit ovat meillä pyhiinvaelluskeskuksia ja avoimia kaikille joitakin skiittoja (=erakkola) ja Athoksen munkkitasavaltaa lukuun ottamatta.

Lue lisää

Minun mielestäni Suomeen tarvittaisiin kiireellä kontemplatiivinen munkkiluostari.

Muutenkin miehille sääntökuntaelämän vaihtoehdot ovat kovin vähissä, jos haluaa pysyä kotimaassa. Ainoa vaihtoehto on SCJ, mutta se ei tunnetusti ole mikään kontemplatiivinen veljeskunta.

Itse kaipaisin tänne Suomeen esimerkiksi benediktiinejä, sisterssiläisiä tai trappisteja. Täällä heille olisi rauhallinen ympäristö rukoilla ja työskennellä. Kirkollemme se olisi melkoinen rikkaus.

En koe henk.koht. omaavani hengellistä kutsumusta, mutta varmasti monet miehet olisivat sellaisesta ainakin kiinnostuneita.