Paljon on ollut ihmettelyä, miksi neukkujen tykistö oli niin ponnetonta esim tali-ihantalan taistelussa.
Siitä ei ole paljon puhuttu, että suomalaisten äärettömän nopea vastatykistötoiminta tuhosi vihollispatterit. Jälleen tulenjohtokortti osoitti käytännöllisyytensä tässäkin asiassa.
Lisäksi suomalaisten nopea maalinpaikannus oli valttia.
Siitä ei ole paljon puhuttu, että suomalaisten äärettömän nopea vastatykistötoiminta tuhosi vihollispatterit. Jälleen tulenjohtokortti osoitti käytännöllisyytensä tässäkin asiassa.
Lisäksi suomalaisten nopea maalinpaikannus oli valttia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Voi kun tätä olisi tarvittu jo Talvisodassa. Olisi säästänyt paljon ihmishenkiä.
Suorastaan rikollisesti oli tykistön ampumatarpeiden riittävyydestä jätetty huolehtimatta.
Muistaakseni koko talvisodan aikainen kranaattimäärä suomalaisella tykistöllä, ei ollut sataatuhattakaan ammusta.
Vuoden 1944 alusta puna-armeijalla oli käsissään strateginen aloite Euroopassa. Moskovan, Stalingradin ja Kurskin taisteluissa Saksa oli pystynyt vielä vastaiskuihin ja lyömään niitä takaisin, mutta ei enää seuraavana vuonna.
Vuoden 1944 tammikuun ja kesäkuun 22. päivän välisenä aikana puna-armeija oli aiheuttanut vakavaa tuhoa Wehrmachtille: Leningradin piiritys oli murtunut; Krimin niemimaa ja suurin osa Ukrainaa oli vapautettu; ja Suomi oli pakotettu ulos sodasta (!); viisi Saksan armeijaa oli tuhoutunut.
Keväällä 1944 huhtikuun 17. päivä alkaen kaikki sen joukot 4500 kilometriä pitkällä rintamalla Mustalta mereltä Jäämerelle olivat vedetty puolustuksellisiin asemiin. Puna-armeija oli valmistautumassa lopullisiin iskuihin.
Puna-armeijan tykistöryhmitys Valko-Venäjällä 23. kesäkuuta 1944. Tykistökeskitys oli niin musertava, että kaikki armeegruppe Mitten puolustuslinjat murtuivat. Armeijaryhmä (800.000 miestä) tuhoutui kokonaisuudessaan.
http://www.germanwarmachine.com/campaigns/images/1944/264.htm
Kesäkuun 6. myös Yhdysvaltain, Britannian ja Kanada olivat aloittaneett maihinnousun Ranskan rannikolla.
Olisi kannattanut ajoissa vetäytyä tykistökeskityksen alta pois.
Suomalaisella sodanjohdolla moista romahdusta ei olisi tullutkaan.
"Vuoden 1944 tammikuun ja kesäkuun 22. päivän välisenä aikana puna-armeija oli aiheuttanut vakavaa tuhoa Wehrmachtille: Leningradin piiritys oli murtunut; Krimin niemimaa ja suurin osa Ukrainaa oli vapautettu; ja Suomi oli pakotettu ulos sodasta (!); viisi Saksan armeijaa oli tuhoutunut"
Kuulkaas nyt Govoroff..
Jos "Suomi oli pakotettu ulos sodasta" kesäkuun 22 1944 mennessä niin joku voi hieman ihmetellä sitä varsin ruudinkatkuista heinäkuuta siinä perässä..
Kun 50.000 suomalaista oli torjunut Govoroffin hyökkäillyt Ihantalassa
niin Valiljevski ja Antonoffkin tajusivat, etteihän siitä ole mihinkään, kun
Rokossovski oli sentään pistänyt juoksujalkaan ja pakettiin samanaikaisesti
800.000 saksalaista.
Govoroff heitettiinkin sitten Narvan suunnalle, josko olisi nyt edes pikkusen
Narvan kaupungin pystynyt valtaamaan kun Suomea ei pystynyt.
- Mutta oppi se Govoroff sitten lopulta, ja oli Berliiniäkin valtaamassa.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f9/Reichstag_flag.jpg
mutta aika loppui kesken. Stalin sähköttikin päinvastaista.
" Generalissimus Stalin johti ( mm. salaisen reservikunnan päällikkö Zukovin avustuksella dialektisella yksinkertaisuudella strategisten sotatoimien etenemistä, kun 13.7.
oli määrä alkaa Ukrainan suurhyökkäys. Leningradin rintaman komentaja sai Generalissimukselta sähkeen, jossa oli käsky: viisi divisioonaa on heti siirrettävä Suomen rintamalta Leningradiin kaikkine varusteineen muihin tehtäviin.
Leningradin rintaman komentaja sähkötti vastalauseensa ja ilmoitti voivansa valloittaa Helsingin kahden viikon kuluessa. Tunnin kuluessa tuli ylipäällikön vastaus: ” TE VASTAATTE HENGELLÄNNE, ETTÄ JOUKOT KAIKKINE VARUSTEINEEN OVAT LENINGRADISSA MÄÄRÄAIKANA.”. "
Jos leningradin rintaman päällikkö olisi saanut pyytämäsnsä vahvistukset, tuskin legendaa torjuntavoitosta olisi syntynyt.
Talvisodassa oli jo - Tulenjohtokortti käytössä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen
Korjausmuunnin
Tykistö tarvitsee tulenjohtajaa eli miestä, joka näkee maalin ja osaa johtaa tulen kohteeseen. Nenonen ratkaisi asian kehittämällä Suomen tykistölle liikkuvan tulenjohdon. Jalkaväen hyökätessä vaikeasti liikuteltava tykistö pysyy paikallaan, mutta tulenjohtaja seuraa hyökkäävää osastoa.
Päämaja perusti tykistön upseerien jatkokoulutusta varten 2. helmikuuta 1943 Suvi-Kumsan Ampumakoulun Karhumäen lähelle. Koulun eräs opettaja, silloinen majuri Unto Petäjä (s. 30. heinäkuuta 1908 Tampereella, k. 5. heinäkuuta 1994 Helsingissä) kehitti tuliasemille erityisen korjausmuuntimen. Sen avulla tulenjohtaja pystyi johtamaan tarvittaessa useiden kymmenien tuliyksiköiden tulta tietämättä itse niiden sijaintia. Menetelmän avulla tulta kykeni siis johtamaan periaatteessa kuka tahansa, jolla oli kompassi ja viestiyhteys tykistökomentajan komentopaikalle. Kenraali Nenonen määräsikin tykistökäskyllään nro 11, 12. heinäkuuta 1943 korjausmuuntimen otettavaksi käyttöön. Samalla keksintö ja sen oikea keksijä julistettiin salaisiksi sodan loppuun saakka. Keksintö ei enää ollut salainen Nenosen käskystä 25. huhtikuuta 1945 jälkeen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Korjausmuunnin
sijoitti budjetistaan noin 30% maanpuolustukseen ja nykyisin 10%. Kukaan ei ole koskaan tyytyväinen. Jostain ihmeestähän nekin epäterveet säälituet pitää löytyä joilla molemmat äärilaidat keskellä normaalia työpäivää työkseen neuvoo kuinka yhteiskuntaa pitäisi hoitaa.
Suomen budjetista käytetään ehkä n. puolitoista prosenttia maanpuolustukseen.
Jos puolustus määrärahat olisivat silloin olleet tuon suuruisia, ei Viipurikaan ehkä nykyään olisi 'vanha venäläinen kaupunki'.
sinunkin kanssa. Mitäs jos ottaisit yhteyttä ylläpitoon jotta he poistaisivat nuo sinun niin no jääköön sanomatta. Ja sinun kanssa pitäisi vielä elää kristillisesti.
valinnut.
A.Punaniska sanoo:
Kaikki kiinnostaa mitä en ymmärrä, toisin sanoen sillä puolella riittää tuota sarkaa.
,,,aiheessa tässä. Tuollaiset 30% puolustusmenojen osuudet budjetista 30.luvulla on hatusta temmattuja arvoja. Samoin kuin nykyiset kymmenet prosentit.
opettelee erottamaan valtion budjetin ja BKT:n keskenään, niin palataan asiaan. Sekään ei ole pahitteeksi jos pyrkisit hahmottamaan kuinka pienen ja köyhän maatalousvaltion menot jakautuivat 30-luvulla. Kaikesta huolimatta mitä nöyrimmin pyytäisin ettet lisää läpiä päähäsi puhuisi. Sopiiko??.
Itsehän sinä puhut aidasta kun muut aidanseipäästä. Lue uudestaan se viesti, missä niitä rosenttiloita ensimmäisenä mainittiin; siinä oli kyse budjetista.
Ja menot jakautui silloin niinkuin nykyäänkin, kansan valitsemat edustajat pistivät potin jakoon, ja maanpuolustuksen osuus ei todella ollut suhteettoman suuri.
Vuosikymmenen lopulla kävi sitten aika selväksi, että sitä rautatavaraa olisi voinut hankkia enemmänkin, puute maksettiin suomalaisella verellä.
Venäläisten tykistö lukumääräisesti suurempana löysi suomalaisten tykit ja olisi varmasti ne suuliekkien perusteella tuhonnut, mikäli ampumamatka olisi riittänyt. Ei tulenjohto näe puna-armeijan tuliasemiin. Sitä varten pitäisi olla 20 km pitkät jalat.