Tulipa vaan tässä mieleen pohtia nopeasti mikä on vialla nykyisessä palkkausjärjestelmässä. Ei kait mikään? Ennen pärjäsi vähemmälläkin palkalla ja silti oli saatavilla punainen tupa ja perunaa mitä perheen voimin rakastaa.
Työvoimapulassa onkin kyse siitä, että asuminen on Suomessa nykyisin kalliimpaa kuin ennen. Ja byrokratia on ihan omaa superluokkaansa.
Jos asuminen kohtuullistettaisiin, olisi ihmisilläkin varaa tehdä pienipalkkaisempiakin töitä. Jos pätkätyön aikaansaama paperisota koskien korvauksia esimerkiksi ennen ja jälkeen työssä olon, olisi pätkätyöläisiä tarvitsevilla työnantajilla taatusti hyvin pullat uunissa.
Ihmettelen vuodesta toiseen, miten talouspolitiikka on aina yhtä lyhytnäköistä, vaikka tiedetään asioista enemmän kuin koskaan?
Vai onko niin että ne jotka asioista saavat rauhassa päättää, ovat niin manipuloituja omaan statukseensa, etteivät näe metsää puilta?
Miten näille päättäville elimille voitaisiin toimittaa jokin kultainen mahdollisimman yksinkertainen ohjekirja, jonka mukaan he koettaisivat parantaa suomalaisen tavallisen työikäisen, usein myös muista vastuuta samalla kantavan ihmisen hyvinvointia. Auttaisiko ihan selkeät ohjeet hyvinvoinnin saavuttamiseksi useammille?
Siellä lukisi myös sääntö: älä mutkista paperitasolla asioita, jotka heikentävät kansalaisen elintasoa ja vaativat ponnisteluita itsestään selvyyden saavuttamiseksi.(Huomioi tässä kohtaa Kela ja sossu vs terveys ja perustoimeentulo)
Turha leveillä osaamisella ja älyllä, jos sitä ei oikeasti osata käyttää siellä missä pitää. Siitä huolimatta että olen vannoutunut naisten vaikutusvallan kannattaja jo naisen itsensä vuoksi, joskus tekisi mieli suoraan urahtaa arkadianmäelle että "ämmät" ja eu:n etelä-eurooppalaiset pölhöt pois päättämästä Suomessa, koska mutkistavat vaan tarpeettomasti asioita joita ei mutkistelemalla paranneta.
En tarkoita tällä varsinaisesti ämmiä ja etelä-eurooppalaisia, vaan sellaista nihilististä käyttäytymistä, josta seuraa vain turhaa hössöttämistä ja paperiselvittelyä. Sellaiseen voi sortua kuka tahansa, joka päätösvallan saa.
Työvoimapulassa onkin kyse siitä, että asuminen on Suomessa nykyisin kalliimpaa kuin ennen. Ja byrokratia on ihan omaa superluokkaansa.
Jos asuminen kohtuullistettaisiin, olisi ihmisilläkin varaa tehdä pienipalkkaisempiakin töitä. Jos pätkätyön aikaansaama paperisota koskien korvauksia esimerkiksi ennen ja jälkeen työssä olon, olisi pätkätyöläisiä tarvitsevilla työnantajilla taatusti hyvin pullat uunissa.
Ihmettelen vuodesta toiseen, miten talouspolitiikka on aina yhtä lyhytnäköistä, vaikka tiedetään asioista enemmän kuin koskaan?
Vai onko niin että ne jotka asioista saavat rauhassa päättää, ovat niin manipuloituja omaan statukseensa, etteivät näe metsää puilta?
Miten näille päättäville elimille voitaisiin toimittaa jokin kultainen mahdollisimman yksinkertainen ohjekirja, jonka mukaan he koettaisivat parantaa suomalaisen tavallisen työikäisen, usein myös muista vastuuta samalla kantavan ihmisen hyvinvointia. Auttaisiko ihan selkeät ohjeet hyvinvoinnin saavuttamiseksi useammille?
Siellä lukisi myös sääntö: älä mutkista paperitasolla asioita, jotka heikentävät kansalaisen elintasoa ja vaativat ponnisteluita itsestään selvyyden saavuttamiseksi.(Huomioi tässä kohtaa Kela ja sossu vs terveys ja perustoimeentulo)
Turha leveillä osaamisella ja älyllä, jos sitä ei oikeasti osata käyttää siellä missä pitää. Siitä huolimatta että olen vannoutunut naisten vaikutusvallan kannattaja jo naisen itsensä vuoksi, joskus tekisi mieli suoraan urahtaa arkadianmäelle että "ämmät" ja eu:n etelä-eurooppalaiset pölhöt pois päättämästä Suomessa, koska mutkistavat vaan tarpeettomasti asioita joita ei mutkistelemalla paranneta.
En tarkoita tällä varsinaisesti ämmiä ja etelä-eurooppalaisia, vaan sellaista nihilististä käyttäytymistä, josta seuraa vain turhaa hössöttämistä ja paperiselvittelyä. Sellaiseen voi sortua kuka tahansa, joka päätösvallan saa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.