ongelma vai ei? Täällä on käyty keskustelua katolilais-ortodokseista. Oma mutkani on luterilainen morsian ja hänen sukunsa. Ihan näissä käytännön kuvioissa olen vähän "out". Morsiamen vanhemmat haluavat luterilaiset kirkkohäät, minä taas ehdottomasti ortod.kirkon häät. Voimmeko mennä peräkkäin molempiin pyhäköihin? Pitääkö molemmissa tehdä avioliittolupaus? Onko tässä vielä joku osuus maistraatilla? Pitääkö meillä myös olla jotkut nimetyt todistajat, noin niinkuin niminä avioliitto-paperilla? En taas oikein tiedä keltä kysyisin. Asia on syksyllä ajankohtainen.
Untuvikon
avioliittohuoli
121602
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ensin luterilainen pappi toimittaa virallisen avioliittoon vihkimisen kysymyksineen "tahdotko ottaa" jne ja sitten ortodoksinen pappi toimittaa ortodoksisen kruunauspalveluksen eli avioliiton sakramentin.
Tällöin ortodoksisiin häihin tavallisesti kuuluva kihlauspalvelus, jossa sormukset siunataan alttarissa ja laitetaan kihlaparin käteen, jää pois. Voitte pyytää ortodoksista pappia toimittamaan kirkollisen kihlauksen jo hyvissä ajoin ennen häitä.
Tulevat appivanhempasi olisivat varmasti tyytyväisempiä, jos häät olisivat heidän kotikirkossaan. Morsiamen vanhemmathan yleensä järjestävät häät ja maksavat ne, ainakin osittain.
Ortodoksipappi tulee kyllä ihan mielellään toimittamaan kruunauspalveluksen luterilaiseenkin kirkkoon. Ottakaa molempien seurakuntien pappeihin yhteyttä ja sopikaa asioista.
Maistraattiin ei tarvitse mennä, sillä molemmilla kirkoilla on virallinen vihkimisoikeus. Todistajia voivat olla ketkä hyvänsä läsnä olijoista, bestman ja kaaso esimerkiksi.
Hei!
Tällaisessa tapauksessa kannattaa tehdä niin, että ensin on avioliittoon kruunaaminen ortodoksisessa kirkossa ja sen jälkeen avioliittoon siunaaminen luterilaisessa kirkossa. Jälkimmäinen eroaa vihkimisestä vain vähän jos ollenkaan. Jos taas ortodoksinen osuus on vain siunaaminen lut. vihkimisen jälkeen, se on hyvin paljon yksinkertaisempi toimitus kuin vihkiminen eikä sisällä mitään "toimenpiteitä" esim. kruunaamista.
Edellä kuvattu tapa jättää kihlaus pois ja muuten toimittaa kruunaaminen ei ole piispojemme suosittelema menettelytapa. Ainakin jos vuoden -99 piispainkokouksen päätöksiä lukee.
Samoin, jos suinkin mahdollista, ortodoksinen kirkko on ortodoksisen avioliittoon vihkimisen paikka.
Muistakaa, että hääpäivä on teidän päivänne ja tehkää päätökset yhdessä morsiamesi kanssa. Siinähän testataan jo tulevaakin päätöksentekoa :) Ensimmäisen päivän jälkeen avioliiton päiviä tulee vielä monia. Ikuisuuteen asti. Sillä välillä on tehtävä vielä monia vakavampiakin yhteisiä päätöksiä. Niihinkään ei pidä antaa muiden puuttua. Maksakoon häät kuka hyvänsä.
mielellään lut.kirkkoon toimittamaan typerää tynkäpalvelusta!!!!
Minusta sellainen tynkäjuttu on suorastaan pilkkaa. Jos ei haluta ortodoksista vihkimistä niin sitten ei haluta. Tai jos halutaa ort.avioliiton siunaus niin sitten halutaan se ort.kirkossa.
Valintakysymys, nääs...
se voitaisiin korvata jollain muulla lyhyemmällä toimituksella? Mitähän piispamme nyt taas ovat menneet päättämään? Eikö mihinkään en voi luottaa kirkossamme? Täytyy sitten neuvoa kaikkia sekapareja valitsemaan vain pelkästään ORTODOKSISET vihkiäiset.
Luulisi, että on ihan samantekevää, kuka tekee avioparille lain vaatimat kysymykset, tuomari, evlut pastori, ja että kirkko ei riistäisi kruunauspalvelusta niiltä, jotka on ensin vihitty maistraatissa tai evlut kirkossa.
Ortodoksinen kirkko ei tähänkään asti ole tuntenut mitään avioliiton siunaamista, vaan vihkimisen eli kruunauksen, joka on sama kuin avioliiton sakramentti. Kaikki käännynnäispariskunnatkin ovat saaneet tuon kruunauspalveluksen ortodoksisessa kirkossa, vaikka heidät olisi kirkon ulkopuolella vihitty ties kuinka monta kertaa.
Ortodoksisessa kirkossa nimenomaan avioliittoon vihkiminen on sakramentti, ei avioliitto, niin kuin katolisessa kirkossa. Ei meillä sanota, että "puolisot jakavat sakramenttia toisilleen", vaan että pappi toimittaa kruunauksen eli avioliittoon vihkimisen sakramentin pariskunnalle.
Olen todella järkyttynyt sanoistasi ja syvästi surullinen. Minne kirkkomme on oikein menossa?
Evlut pappihan tekee vain lain vaatimat kysymykset niin kuin mikä hyvänsä maassamme vihkimisoikeuden omaava vihkijäviranomainen, tuomari, pappi, pastori, rabbi tai imaami. Mitään uskonnollista merkitystähän evlut vihkimisellä ei ortodoksille tietenkään ole, mutta hänen luterilaiselle kumppanilleen tietysti voi olla.
Ortodoksinen vihkiminen eli kruunauspalvelus on taas ortodoksille hyvin merkityksellinen, sillä se on sakramentaalinen vihkiminen, jota ilman ei pariskunta ole sakramentaalisessa avioliitossa. Tämä on perinteellinen ortodoksinen näkemys tästä asiasta.
Ennen vanhaan sanottiin sakramentaaliseksi avioliitoksi sellaista avioliittoa jossa molemmat puolisot ovat oikeauskoisia kristittyjä.
Sellaista avioliittoa jossa vain toinen puoliso on oikeauskoinen kristitty sanoittiin avioliitoksi.
Milloin kirkkomme on alkanut antamaan sakramentteja toisuskoisille? Voivatko he osallistua katumuksen sakramenttiin? Pappeuden sakramenttiin? Pyhästä Ehtoollisesta puhumattakaan!
osallistuu. Ei kirkko aiemmin kieltänyt kruunauspalvelusta toisuskoisen kristityn kanssa vihittävältä. Ei ainakaan minun tietääkseni. 90% suomalaisista ortodokseista on toisuskoisen kristityn kanssa naimisissa, eikä tietooni ole tullut, että kirkko olisi kieltäytynyt toimittamasta avioliiton sakramenttia heille. Kyllä minusta kaikki sitä pyytäneet ovat tähän asti saaneet kruunauspalveluksen. Poikkeuksena on vain tapaus, jossa toinen puoliso on ei-kristitty. Silloin vain siviiliavioliitto on mahdollinen.
Ort. perinteessä on korostettu viime vuosisatoina papin roolia "sakramentin" toimittajana juuri siksi, että on haluttu painottaa eroa room. kat. käsityksiin. Ort. skolastiikka siis toisin sanoen määrittelee itseään room. kat. skolastiikan kautta, ei omista lähtökohdistaan (tosin silloin ko. skolastisia käsityksiä ei edes esiintyisi).
Onko käsitys aina ollut edellä mainittu?
että puolisot "jakavat sakramenttia toinen toisilleen" on yksinkertaisesti naurettava.
Avioliito sinänsä on luonnollinen jopa maallinen instituutio. Avioliiton sakramentissa puolisot saavat yliluonnollisen armon kilvoitella kristittyinä avioliitossa. Kruunut joita kannamme kruunauspalveluksessa ovat marttyyrien kruunut.
Kristillisen avioliiton tulee olla Kristuksesta todistamista. Sitähän sana marttyyrius tarkoittaa. "Te miehet rakastaa vaimojanne, niin kuin Kristus rakasti Kirkkoa", kirjoitti P. apostoli Paavali ja lisäsi "vaimo kunnioittakoon aviomiestään."
Vihkiminen ort.kirkossa ja heti sen jälkeen hääpari ja vieraat siirtyvät luterilaiseen kirkkoon, jossa on avioliiton siunaus. Maistraatti ei ole ortodoksien paikka avioitua.
ijjunnijni
Ota ihan ensimmäiseksi yhteyttä oman seurakunnan pappiin. Täältä voit saadaa korkeintaan hämmennyksen itsellesi.